Väitös: Nesteitä hylkiviä nanopinnoitteita entistä tehokkaammin
Puhtaana pysyvät ja nesteitä hylkivät pinnat vähentävät puhdistustarvetta useissa käytännön sovelluksissa. Väitöstutkimuksessaan DI Janne Haapanen kehitti nanopinnoitteita, joilla voidaan muokata eri pintamateriaalien kastuvuutta. Lisäksi yhdistelemällä eri pinnoitusmenetelmiä on mahdollista saavuttaa hyvä hylkivyys veden lisäksi useille muillekin nesteille.
Vettähylkivät pinnoitteet ovat nykyään läsnä jokapäiväisessä elämässämme. DI Janne Haapasen väitöskirja esittelee menetelmiä valmistaa vettähylkiviä pinnoitteita entistä tehokkaammin. Tutkimuksen tärkeimpänä menetelmänä on nesteliekkiruiskutus (Liquid Flame Spray, LFS), jossa nestemäisestä lähtöaineesta tuotetaan nanohiukkasia vety-happi-liekin avulla. Menetelmä on aerosolitekniikka, joten muodostuneet nanohiukkaset voidaan kerätä sellaisenaan eri pinnoille, jolloin muodostuu huokoinen nanopinnoite. Osa tutkimuksen pinnoituksista tehtiin kartongille jopa 300 m/min linjanopeudella, ns. rullalta-rullalle menetelmällä. Vastaavia nopeuksia ei ole aiemmin käytetty nanopinnoitteiden valmistamiseen.
Pinnoitteen koostumusta muuttamalla saatiin pinta vesihakuiseksi (hydrophilic) tai vettä hylkiväksi (hydrophobic). Vesihakuiset pinnoitteet ehkäisevät pintojen huurtumista ja vettä hylkivät pinnoitteet puolestaan estävät vesipisaroiden kerääntymisen pinnalle.
– Näistä molemmista löytyy käytännön sovelluksia esimerkiksi henkilöautoista. Huurtumattomat peilit ja vettä hylkivät tuulilasit ovat erittäin toivottavia ominaisuuksia jokaiseen henkilöautoon, Haapanen toteaa.
Tutkimuksen toisessa vaiheessa Haapanen yhdisti eri pinnoitusmenetelmiä ja sai pinnat hylkimään veden lisäksi myös muita nesteitä, esimerkiksi oliiviöljyä, etyleeniglykolia ja n-heksadekaania. Nesteliekkiruiskutuksella valmistettu huokoinen nanopinnoite antoi optimaalisen rakenteen pinnoitteelle.Haapanen paransi nesteiden hylkivyyttä muokkaamalla pinnan kemiallista koostumusta plasma- ja CVD-käsittelyillä.
– Väitöskirjatutkimuksenitulokset mahdollistavat puhtaana pysyviien pintojen ja pinnoitteiden valmistamisen entistä nopeammin ja kustannustehokkaammin. Nesteitä hylkivät pinnat pysyvät paremmin puhtaina ja tämä osaltaan vähentää pintojen puhdistukseen ja ylläpitoon käytettäviä voimavaroja, Haapanen kertoo.
Janne Haapanen on kotoisin Nokialta ja asuu nykyisin Tampereella. Tutkimustyö suoritettiin Tampereen yliopistossa Aerosolifysiikan yksikössä yhteistyössä monien kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Haapasen nykyinen työantaja on aerosolimittalaitteita valmistava Dekati Oy, jonka toimipiste sijaitsee Kangasalla.
Väitöstilaisuus perjantaina 15. syyskuuta
Diplomi-insinööri Janne Haapasen aerosolifysiikan alaan kuuluva väitöskirja Control of Wettability Using Flame Generated Multicomponent Nanoparticle Coatings tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 15. syyskuuta 2023 klo 12 alkaen Hervannan kampuksella, Tietotalon salissa TB109 (Korkeakoulunkatu 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Einar Kruis (University of Duisburg-Essen). Kustoksena toimii professori Jyrki Mäkelä Tampereen yliopistosta.
Yhteyshenkilöt
Janne Haapanen
050 324 8424
janne.haapanen@dekati.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme