Nuorten huumekuolemat saatava vähenemään – keinoja on olemassa
Nuorten huumekuolemat lisääntyvät hälyttävästi: alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa Suomi on jo kärjessä Euroopassa. Tilanne pahenee entisestään, ellei asiaan puututa riittävän tehokkaasti ja nopeasti. Päihderiippuvuus on sairaus, ja sitä on hoidettava sellaisena. Lääketiede ja päihdetyötä tekevien kokemus tarjoavat toimivia keinoja, jos todella haluamme ratkaista ongelman.

Suomessa käytetään enemmän huumeita kuin muissa Pohjoismaissa, ja alle 25-vuotiaiden nuorten huumekuolemissa Suomi on Euroopan ykkönen. Helsingin kaupunginkanslia tiedotti viime viikolla, että huumekuolemat kasvoivat Helsingissä kuudella prosentilla vuosittain vuosien 2015–2021 välisenä aikana. Vuonna 2021 huumekuolemien määrä oli 1,7-kertainen vuoteen 2015 verrattuna. Eniten huumekuolemat lisääntyivät 15–24-vuotiaiden ryhmässä.
”Tilanne kaupunkien kaduilla on raadollinen. Päihdekulttuurin sisällä tapahtunut muutos viime vuosien aikana on ollut nopeaa ja suunta erittäin huono ja huolestuttava. Kadulla kohtaamamme ihmiset ovat entistä huonokuntoisempia ja entistä nuorempia. Kohtaamme nykyään paljon nuoria aikuisia, jotka kokevat päässeensä kadulle, eivätkä joutuneensa sinne”, sanoo etsivää ja jalkautuvaa mielenterveystyötä kadulla tekevä Jenny Kaasinen-Wickman Diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeesta.
Riippuvuus on sairaus ja sitä on hoidettava
Riippuvuutta on hoidettava sairautena ja apua tulee saada siellä, missä ihminen on, esimerkiksi juuri katuympäristössä.
”Vaikea päihderiippuvuus on krooninen sairaus, kuten diabetes tai epilepsia. Myös päihderiippuvuuteen voi liittyä geneettinen alttius, eikä sitäkään välttämättä voida parantaa, mutta hoitokeinoja on. Näillä sairauksilla on kuitenkin yksi merkittävä ero, ja se on yhteiskunnan suhtautuminen sairastuneeseen”, sanoo Diakonissalaitoksen lääketieteellinen johtaja Jarmo Kantonen.
Siinä missä epilepsiaa hoidetaan puhtaasti tieteelliseen tietoon pohjaten, päihderiippuvaisen tulee todistella hoitomotivaatiotaan, ja elintärkeä hoito voidaan myös katkaista esimerkiksi huonoon käytökseen vedoten. Tieteeseen ei nojaa myöskään nykyinen hallitusohjelma, jonka linjauksista puuttuvat esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jo vuonna 2022 huumekuolemien ehkäisyn tärkeimmiksi keinoiksi listaamat opioidikorvaushoito, käyttötilakokeilu sekä huumeiden käytön dekriminalisointi.
Opioidien ongelmakäyttäjiä on Suomessa tällä hetkellä 24 000–29 000 henkeä. Heistä arviolta yli puolet hyötyisi korvaushoidosta, mutta silti vain runsaat 5 000 on hoidon piirissä.
”Opioidikorvaushoito voisi tutkitusti puolittaa hoidossa olevien kuolleisuuden ja valvotuissa huumeiden käyttötiloissa voitaisiin tavoittaa kaikkein vaikeimmin syrjäytyneitä huumeiden sekakäyttäjiä. Lisäksi riittävästi resursoidun huumeidenkäyttäjien terveysneuvontaverkoston perustaminen Suomeen voisi madaltaa kynnystä hoitoon hakeutumiseen”, Kantonen sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jenny Kaasinen-WickmanTukialus-hanke, Diakonissalaitos
Puh:050 3371879jenny.kaasinen.wickman@hdl.fiJarmo KantonenLääketieteellinen johtajaDiakonissalaitos
Puh:040 535 6730jarmo.kantonen@rinnekodit.fiJenni SarolahtiViestintäpäällikkö
Diakonissalaitoksen yleishyödyllinen toiminta (mm. nuoret, etsivä katutyö, paperittomat, kidutettujen kuntoutus, Itä-Euroopan liikkuva väestö, kansalaistoiminta)
Susanna KaajaViestintä- ja markkinointipäällikköDiakonissalaitos / Rinnekodit
Rinnekotien viestintä, erityisesti Asunto ensin- ja päihdepalvelut sekä lasten ja nuorten palvelut.
Kuvat

Diakonissalaitos on 155-vuotias säätiö, joka tekee rohkeasti työtä ihmisarvoisen elämän puolesta. Säätiö tarjoaa yhdessä siihen kuuluvan Rinnekodit-palveluliiketoiminnan kanssa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka parantavat asiakkaiden arkea. Diakonissalaitos työllistää valtakunnallisesti 3200 henkilöä. Säätiö on yhteiskunnallinen yritys ja kannattava liiketoiminta on väline paremman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Diakonissalaitos
Kidutettujen kuntoutus on osa Suomen ihmisoikeusvastuuta26.6.2025 08:28:56 EEST | Tiedote
YK:n kansainvälistä päivää kidutuksen uhrien puolesta vietetään vuosittain 26. kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on muistuttaa valtioiden vastuusta ehkäistä kidutusta ja tukea sen uhreja. Suomi on sitoutunut tarjoamaan kidutuksen uhreille kuntoutusta, mutta sitoumus ei toteudu ilman pysyvää rahoitusta ja kansallista osaamista.
Kutsu medialle: Voiko hyvinvointia rahoittaa upottamatta velkalaivaa?23.6.2025 07:21:15 EEST | Kutsu
Mitä tehdä, kun rahat ovat loppu, mutta pahoinvointi yhteiskunnassa lisääntyy? Tervetuloa kuulemaan ja keskustelemaan hyvinvointivaltion rahoituksesta ja vaikuttavuusperusteisista hankinnoista Diakonissalaitoksen kuivan maan leikkimieliselle miniristeilylle Poriin keskiviikkona 25.6.2025 klo 17–19!
Tukea siellä missä tarve on – uusi opas tukee etsivää ja jalkautuvaa päihdetyötä16.6.2025 09:59:19 EEST | Tiedote
Diakonissalaitoksen kehittämä toimintamalli tarjoaa konkreettisia työkaluja ja näkökulmia päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien ihmisten tukemiseen heidän omassa elinympäristössään. Oppaassa kuvataan matalan kynnyksen työmuoto, joka on tavoittanut yli 5 500 ihmistä ja tuottanut 28 000 kohtaamista vuosina 2019–2024.
Oppeja kadulla tehtävästä päihdetyöstä | Webinaari 16.6. klo 13–14.306.6.2025 14:10:53 EEST | Kutsu
Päihdeongelmat ovat Suomessa viime vuosina lisääntyneet. Katukulttuurissa tapahtuneet muutokset ja päihteiden saatavuuden lisääntyminen ovat tehneet etsivästä ja jalkautuvasta työstä entistäkin tärkeämpää.
Diakonissalaitos käynnistää Suomen ensimmäisen kanssatutkimuksen neurokirjosta2.6.2025 09:39:23 EEST | Tiedote
Miten neurokirjon aikuiset kokevat arjen haasteet, vahvuutensa ja saamansa tuen? Kokemusosaamisesta ammentava tutkimus tuottaa uutta ja ainutlaatuista tietoa neurokirjon aikuisten kokemuksista ja tuen tarpeista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme