Tutkimus: Myönteinen kokemus työstä ja työoloista voi kannustaa työskentelemään yli alimman vanhuuseläkeiän

Lähes kaikki työstä vanhuuseläkkeelle siirtyneistä olivat pitäneet työstään ja kokeneet sen merkitykselliseksi. Hieman yli puolet vastaajista kuitenkin arvioi työnsä olleen liian kiireistä ja lähes yhtä moni koki työssä tapahtuneen liikaa muutoksia. 65-vuotiaana ja sitä vanhempana eläkkeelle siirtyneillä oli useammin myönteinen käsitys työstään kuin nuorempana eläkkeelle siirtyneillä.

Alimman eläkeiän tuntumassa eläkkeelle jääneillä oli muita useammin kokemuksia kiireestä, muutoksista, osaamisvaatimusten lisääntymisestä ja työn raskaudesta. Vastaavia kokemuksia oli keskimääräistä useammin naisilla, julkisella sektorilla työskennelleillä sekä terveytensä ja jaksamisensa heikentyneeksi arvioineilla. Nämä ryhmät myös katsoivat muita useammin, että työ ja työolot olivat vaikuttaneet paljon eläkkeelle siirtymiseen.

– Työoloihin liittyvät kielteiset kokemukset näyttävät toimivan työelämästä pois työntävänä tekijänä, ekonomisti Sanna Tenhunen Eläketurvakeskuksesta pohtii.

Valtaosan mielestä iäkkäiden työntekijöiden osaamista arvostettiin työpaikalla

Lähes 70 prosenttia vastaajista koki, että työpaikalla oli arvostettu ikääntyneiden työntekijöiden osaamista. Sen sijaan vain reilu puolet oli sitä mieltä, että työpaikalla oli tuettu jatkamaan työssä vanhuuseläkeikään saakka.

Vanhempana eläkkeelle siirtyneet kokivat keskimääräistä useammin, että heillä oli ollut mahdollisuuksia vaikuttaa työhönsä, työpaikalla oli arvostettu ikääntyneiden osaamista ja tuettu työntekijöitä jatkamaan vanhuuseläkeikään asti.

– Havainnot viittaavat siihen, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työssä voivat lisätä työn mielekkyyttä ja jaksamista työssä, mikä saattaa pidentää työuraa, Tenhunen sanoo.

Vapaa-ajan lisääntyminen merkittävä tekijä eläkkeelle siirtymisessä

Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista koki, että vapaa-ajan lisääntyminen ja harrastusmahdollisuudet vaikuttivat eläkkeelle jäämiseen vähintään melko paljon. Yli puolet halusi jäädä eläkkeelle, kun oma tai puolison terveys oli vielä hyvä.

Myös halu viettää aikaa läheisten kanssa oli tärkeä eläkkeelle siirtymisen motiivi, etenkin naisille. Nämä tekijät vaikuttivat eläkkeelle siirtymiseen keskimääräistä useammin alimmassa vanhuuseläkeiässä tai sen tuntumassa eläkkeelle jääneillä.

Terveys ja jaksaminen melko harvoin eläkkeelle siirtymisen taustalla

Heikentynyt jaksaminen tai terveys vaikutti eläkkeelle siirtymiseen kohtalaisen harvoin. Viidennes vastaajista arvioi, että heikentynyt jaksaminen vaikutti eläkkeelle siirtymiseen paljon tai melko paljon. Myös näiden tekijöiden merkitys oli vahvin nuorempana eläkkeelle siirtyneillä.

–  Terveyden ja jaksamisen melko vähäinen esiintyminen vastauksissa voi selittyä sillä, että tutkimuksen kohteena olivat työstä eläkkeelle siirtyneet eli ne, joiden terveys ja jaksaminen olivat riittäneet vanhuuseläkeikään saakka.

Kyselyyn vastasi lähes 3 400 vuosina 2019–2021 palkkatyöstä vanhuuseläkkeelle siirtynyttä.

Tutkimusjulkaisu: Työ, terveys ja sosiaaliset suhteet vanhuuseläkkeelle siirtymisen taustalla

Lisätiedot: Ekonomisti Sanna Tenhunen, puh. 029 411 2492, sanna.tenhunen@etk.fi

Seminaari tutkimuksesta järjestetään maanantaina 18.9.2023 klo 13–14.30 Tiedekulman Fönsterissä, Yliopistonkatu 4, Helsinki ja striimissä. Sanna Tenhunen avaa tutkimuksen tuloksia. Lisäksi kuullaan alustavia tuloksia Työstä eläkkeelle -kyselystä jatkossa julkaistavista raporteista. Tuloksista keskustelevat Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä, Ville Kopra Akavasta ja Jenni Pääkkönen valtiovarainministeriöstä. Ilmoittaudu seminaariin Webropolin kautta.