”Laajamittaiseen elvytykseen ei ole Suomessa syytä, koska inflaatio on osoittautunut hyvin sitkeäksi. Työllisyys on tosin heikkenemässä, mutta maltillisesti”, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

Ennusteen mukaan Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia ja kasvaa ensi vuonna 0,5 prosenttia. Suomen taloutta vetävät alaspäin korkojen nopea nousu, rakentamisen romahdus, työttömyyden kasvu ja hiipuva yksityinen kulutus.

Suhdanteen heikkeneminen vähentää valtion verotuloja ja kasvattaa sosiaaliturvamenoja. Valtiontalouden alijäämää kasvattavat hyvinvointialueiden ja T&K-menojen rahoituksen lisääntyminen, korkomenojen nousu sekä veronalennukset. Investoinnit ovat laaja-alaisessa laskussa, ja erityisen syvässä ahdingossa on juuri rakennusala. Ostovoiman menetystä ei saada kirittyä kiinni vielä ensi vuodenkaan aikana.

Talous supistuu myös Suomen tärkeimmissä vientimaissa Saksassa ja Ruotsissa, mutta Etelä-Euroopan taloudet kasvavat. Koko maailmantalouden kasvunäkymät ovat heikentyneet Kiinan vaisun talouskehityksen takia. Kiinan kasvupotentiaali onkin pysyvästi alentunut.

Työllisyystoimien siirtyminen parantaisi niiden tehoa

Sosiaaliturvan leikkaaminen taantumassa on ongelmallista, joten hallituksen suunnittelemien työllisyystoimien siirtyminen myöhemmäksi parantaisi niiden tehoa.

”Työllisyystoimet ajoittuvat huonosti, koska niiden työllisyysvaikutus on heikompi taantumassa kuin nousukaudella. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkausten siirtyminen pääosin syksyyn 2024 olisi toivottavaa. Myös suhdanneperusteisen työttömyysturvan soveltuvuutta Suomeen tulisi selvittää”, sanoo vanhempi ekonomisti Henna Busk.

Työttömyysvakuutusmaksujen alennusta käytettävä julkisen talouden vahvistamiseen

Yksi ensi viikon budjettiriihen suurista kysymyksistä on, mitä tehdä, kun Työllisyysrahasto esittää työttömyysvakuutusmaksujen alentamista noin 1,4 miljardilla eurolla. Markus Lahtisen mielestä nyt hallituksen pitäisi käyttää tilaisuus ja vahvistaa julkista taloutta. Maksujen alennuksesta kotitalouksille tuleva hyöty tulisi pääosin siirtää valtiolle verotuksen kautta.

”Työn ja yrittäjyyden verotuksen keveneminen olisi positiivinen asia, mutta suurempaa huolta pitää kantaa julkisen talouden kestävyydestä ja hyvinvointiyhteiskunnan palveluista. Julkisen talouden alijäämä on tänä vuonna 2,7 prosenttia BKT:sta ja ensi vuonna 2,9 prosenttia. Julkinen talous heikkenee vielä tätäkin enemmän, jos hallitus noudattaa työmarkkinajärjestöjen vetoomusta olla vahvistamatta julkista taloutta työttömyysvakuutusmaksujen alennuksen yhteydessä”, Lahtinen sanoo.

Rakennusala tarvitsee kohdistettua apua

Rakennusalan ahdinko vaatii hallituksen huomiota, kun erityisesti asuntorakentaminen vähenee voimakkaasti. Isoimmat ongelmat asuntomarkkinoilla ovat pienissä asunnoissa, mikä viittaa siihen, että asuntosijoittajat ovat hyvin varovaisia.

Sijoittajakysynnän virkoaminen vie aikaa, mutta kotitalouksilla on patoutunutta asunnonvaihtotarvetta. Asuntokaupan ja rakentamisen oletetaan toipuvan, kun korkotaso vakiintuu, mutta tämä on kestänyt kauemmin kuin alkuvuodesta ennakoitiin. Koronlaskuodotukset näkyvät markkinakoroissa kunnolla vasta vuoden 2024 jälkipuoliskolla. 12 kuukauden euribor on keskimäärin 3,9 prosenttia tänä vuonna ja 3,8 prosenttia ensi vuonna.

”Uhkakuvana rakennusalalla on massiivinen konkurssiaalto ja työttömäksi jäävien ulkomaisten osaajien pysyvä menettäminen. Tukitoimien pitää kuitenkin olla oikeasuhtaisia ja oikein ajoitettuja: uudistuotannon osalta pitää huolehtia ARA-tuotannon riittävästä tasosta, ja lisäksi valtio voisi vaikuttaa korjausavustuksilla ensi vuoden rakennussaneerausten määrään”, sanoo ekonomisti Veera Holappa.

Holappa muistuttaa, että rakennusalan suhdannetilanteen tasaamisen pitäisi olla hallituksen työlistalla myös toimialan ylikuumentuessa. Se olisi tärkeätä koko kansantaloudelle sekä rakennusalalle itselleen.

Työllisyys kääntyy laskuun – laajoja lomautuksia luvassa

Työllisyystilanne on ollut vielä tänä vuonna poikkeuksellisen hyvä, vaikka suhdanne on heikko. Merkkejä käänteestä on näkyvissä, ja ensi vuonna työllisyys laskee lähes 50 000 henkilöllä.

Lomautuksia tullaan ensi vuonna käyttämään laajasti. Yritykset eivät halua helpolla luopua nykyisistä työntekijöistään globaalin osaajapulan takia. Ensimmäisiä irtisanottavia ovat todennäköisesti osa-aikaiset työsuhteet, joiden määrä on lisääntynyt merkittävästi. Työttömyysaste nousee 7,3 prosentista ensi vuonna 8,5 prosenttiin.

Pitkäaikaistyöttömyys kääntyi nousuun jo vuoden alusta, ja taso oli jo silloin korkea. Tällä hetkellä yli vuoden työttömänä olleita on noin 90 000. Ilmiö on huolestuttava, kun edessä on taantuma ja leikkauksia sosiaaliturvaan tulossa.

”On tärkeää huomata, että työttömyyden suhdanneluontoisen heikkenemisen takia hallituksen ei tulisi ryhtyä uusiin rakenteellisiin työllisyystoimiin, vaikka taantuma jatkuisi pidempäänkin. Sosiaaliturvan edelleen heikentäminen pitkittyvän taantuman oloissa olisi vakava politiikkavirhe”, sanoo Markus Lahtinen.

Yksityinen kulutus alkaa yskiä

Kuluttajahintojen nousuvauhti on alkanut laantua, joten inflaatio hidastuu tänä vuonna 5,7 prosenttiin ja ensi vuonna 2,8 prosenttiin. Asumisen kustannukset ovat nousseet inflaation suurimmaksi veturiksi Suomessa. Sen sijaan liikenteen vaikutus on vähentynyt, kun raakaöljyn hinta on laskenut. Ensi vuonna inflaatiopaineita ylläpitävät huomattavasti tavanomaista korkeammat palkankorotukset.

Yksityinen kulutus hiipuu loppuvuotta kohti, kun talouden lisääntyvä epävarmuus ja heikentyvä työmarkkinatilanne vaikuttavat kuluttajien käyttäytymiseen.

Politiikkasuositukset:

-Laajamittaiseen elvytykseen ei ole syytä.
-Rakennusala tarvitsee kohdennettuja tukitoimia, koska rakentamisen romahdus on ollut niin nopea.
-Sosiaaliturvan leikkausten olisi hyvä ajoittua suunniteltua myöhemmäksi. Lisäksi tulisi selvittää suhdanneperusteisen työttömyysturvan mahdollisuutta.
-Työttömyysvakuutusmaksujen alennus on pääosin käytettävä julkisen talouden vahvistamiseen.

Koko ennuste on julkaistu verkkosivuillamme https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-syksy-2023/