Kyttyrälohien raadoista vapautuvat ravinteet voivat muuttaa pohjoista luontoa – kansalaishavaintoja toivotaan edelleen
Yleisö on lähettänyt tutkijoille havaintoja kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista viime viikkoina. Vihjeiden perusteella on saatu arvokasta tietoa siitä, millaisiin paikkoihin raadot kertyvät. Kansalaishavaintoihin perustuvia mittauksia on päästy tekemään noin 230. Havaintoja toivotaan yhä lisää.

Lähes kaikki kudulle nousseet kyttyrälohet ovat jo kuolleet. ”Raatoja tuntuu kerääntyvän rannoille ja matalikoille yllättävänkin paljon, ja sen kyllä valitettavasti myös haistaa”, kertoo Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Aino Erkinaro. Hän tutkii kyttyrälohien raatojen levittämien ravinteiden vaikutusta pohjoisiin jokiympäristöihin. ”Kansalaishavaintojen osalta pääsemme mittaamaan vain matalien vesien raadot, mutta ei ole tietoa, kuinka paljon syvänteissä on raatoja”, Erkinaro jatkaa.
Tenojokeen on noussut tänä kesänä eri arvioiden mukaan 100 000 – 150 000 kyttyrälohta, mikä on vähintään kaksinkertainen määrä edelliseen, vuoden 2021 kyttyrälohien määrään verrattuna. Pohjoisen Suomen ja Norjan jokiin leviävä vieraslaji nousee suurina määrinä jokiin kutemaan joka toinen, pariton vuosi. Kyttyrälohen erityispiirre on, että kudun jälkeen kalat mätänevät ja kuolevat jokiin.
”Kyttyrälohien raadoista vapautuvien ravinteiden vaikutus voi alkaa näkyä lähivuosina. Yhden vuoden ravinnelisäys tuskin muuttaa eliöyhteisöjä merkittävästi, ainakaan isommissa joissa, mutta toistuvalla paineella voi odottaa olevan vaikutusta ”, sanoo tutkimushankkeen johtaja, akatemiatutkija Kaisa-Leena Huttunen Suomen ympäristökeskuksesta (Syke).
Oulun yliopiston ja Syken tutkimushankkeessa kyttyrälohien hajotus- ja ravinnekokeet jatkuvat Tenon sivujoissa lokakuun alkuun saakka.
Kansalaisten lähettämien havaintojen perusteella tutkijat saavat tietää missä ekologiset vaikutukset olisivat kenties todennäköisimpiä. ”Yhdistämällä kansalaishavaintoja hajotus- ja ravinnekokeista saatuihin tietoihin pystymme tekemään alustavia arvioita siitä, miten ravinteet käyttäytyvät, ja miltä pohjoisten jokien tulevaisuus näyttää, jos kyttyrälohien invaasio jatkuu”, Huttunen selittää.
Ilmoitukset raatojen esiintymispaikoista ovat tutkijoiden mukaan edelleen erittäin tervetulleita.
Yleisö voi ilmoittaa kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista viestillä puhelinnumeroon +358 45 638 7271. Viestin tulee sisältää vähintään havaitun kyttyrälohen raadon tai raatokasan koordinaatit (esimerkiksi tavallisista karttasovelluksista). Lisäksi pyydetään mahdollisuuksien mukaan lähettämään kuva tai vapaamuotoinen kuvailu havaituista raadoista ja löytöpaikasta (esimerkiksi montako raatoa, arvio veden syvyydestä ja pohjan rakenteesta).
Lisätietoja tutkimuksesta ja kyttyrälohien kertymäpaikkojen ilmoittamisesta
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Väitöskirjatutkija Aino Erkinaro, Oulun yliopisto, 045 638 7271, aino.erkinaro@oulu.fi
Akatemiatutkija Kaisa-Leena Huttunen Suomen ympäristökeskus, 029 5252294, kaisa-leena.huttunen@syke.fi
Viestintäasiantuntija Kaisu Koivumäki, Oulun yliopisto, 050 4344261, kaisu.koivumaki@oulu.fi
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu mukana valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa – suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja nyt yhdessä paikassa7.5.2025 05:52:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Oamk ovat mukana uudessa valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa, joka kokoaa korkeakoulujen avoimia opintoja yhteen paikkaan. Maksuton palvelu tekee opintojen löytämisestä ja vertailusta helppoa ja kiinnostavaa. Opinnot ovat tarjolla joustavasti kaikenikäisille, monet ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskeltavaa löytyy esimerkiksi kestävästä kehityksestä uusiin teknologioihin ja hyvinvoinnista terveyteen ja turvallisuusalaan.
Johtavien suomalaisyritysten 6G-hankkeessa kehitetään tulevaisuuden verkkoja6.5.2025 06:36:00 EEST | Tiedote
Suomalaisten yritysten ja akateemisten sidosryhmien uudessa hankkeessa tavoitteena on nopeuttaa 5G- ja 6G-verkkojen radiotaajuusteknologioiden suunnittelua.
Polvien rakenteellisia muutoksia havaitaan yleisesti jo kolmekymppisillä – oireita ei välttämättä ole5.5.2025 05:50:00 EEST | Tiedote
Polven magneettikuvissa havaittavat lievät rakenteelliset muutokset ovat yleisiä jo kolmekymppisillä aikuisilla – myös ilman polvikipuja tai muita oireita. Oulun yliopiston tutkimuksessa yli puolella 33-vuotiaista löytyi merkkejä nivelvaurioista. Korkea painoindeksi oli yleisin nivelmuutoksiin liittyvä tekijä.
Matti Latva-ahosta tutkimusvararehtori ja Petteri Alahuhdasta yhteistyösuhteiden vararehtori Oulun yliopistoon29.4.2025 15:32:25 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston hallitus on valinnut kokouksessaan 29.4.2025 tutkimusvararehtoriksi tekniikan tohtori Matti Latva-ahon ja yhteistyösuhteiden vararehtoriksi filosofian tohtori Petteri Alahuhdan.
Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote
Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme