Hallituksen budjettiehdotus lisää velkaantumista, kurittaa työntekijöitä ja uhkaa romuttaa julkiset palvelut

Hallituksen ensimmäinen budjetti jakaa suomalaiset kahteen kastiin. Hyvätuloisille tarjolla on veroporkkanoita ja bensaveron alennusta, pienipalkkaisille tylyjä leikkauksia.

– Hallitus haluaa helpottaa irtisanomista, lisätä määräaikaisuuksia, rajoittaa lakkoja ja pistää työntekijät maksamaan ensimmäisen sairaslomapäivän omasta pussistaan, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine luettelee tulevia heikennyksiä.

Monille JHL:n jäsenille kyse on yksinkertaisesti siitä, voiko työllä tulla toimeen. Esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajat sekä ravitsemus- ja puhtausalan ammattilaiset työskentelevät usein osa-aikaisina, ja he saavat lisäksi soviteltua päivärahaa tai asumistukea. Pienipalkkaisille työntekijöille sosiaaliturva on elinehto. Nyt hallitus aikoo leikata asumistukia sekä työttömyysturvaa.

– Olen todella huolestunut siitä, että lapsilta ja nuorilta leikataan. Koulutuksen rahoitusta leikataan, varhaiskasvatusta ei tueta tarpeeksi. Maan hallitus ei halua jättää velkataakkaa tuleville lapsille ja nuorille, sen sijaan he leikkaavat nykyisilta lapsilta ja nuorilta. Tämä ei ole meille mahdollista. Lasten, nuorten ja perheiden asiat on laitettava kuntoon nyt, vaikka velkarahalla, Niemi-Laine toteaa

– Kaupan päälle porvarihallitus aikoo runnoa Suomeen mallin, jossa kukaan ei saa isompia palkankorotuksia kuin vientialojen työntekijät. JHL ei aio seurata tumput suorina, kun Suomen toimivat työmarkkinat rikotaan. Olemme jo kohottaneet järjestöllistä valmiutta ja vastustamme hallituksen aikeita kaikin keinoin.

Hallitus aikoo rampauttaa Suomen työmarkkinoita myös maahanmuuton ehtoja kiristämällä. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan vuonna 2021 pelkästään hoivapalveluissa ja terveydenhuollossa työskenteli 16 500 ulkomaalaistaustaista. Nämä alat työllistävät paljon JHL:n jäseniä, Niemi-Laine korostaa.

– Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa, mutta nyt hallituspuolueet vaikeuttavat sitä muun muassa hankaloittamalla perheenyhdistämistä ja nostamalla tulorajoja. Olen erittäin huolissani siitä, miten näille aloille löydetään jatkossa riittävästi työntekijöitä.

Hallituspuolueet ratsastivat vaalikampanjoissaan kovilla lupauksilla siitä, että ne laittavat Suomen talouden kuntoon ja velkahanat kiinni. Todellisuudessa ensimmäinen Riikka Purran orkesteroima budjettiesitys lisää valtion velkaa kymmenellä miljardilla, vähentää valtion tuloja verokevennyksillä ja murentaa pahasti julkisten palveluiden rahoituspohjaa. Epäselväksi jää, miten Suomessa voidaan tällä budjetilla taata esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvellut tasapuolisesti kaikille.

– Ensin poliitikot nakertavat rahoitusta, sitten he ovat huolissaan, kun rahat eivät riitä. Sitten hallitus leikkaa uudestaan, koska palveluihin ei muka ole varaa. Kysyn vain, miten tämä hyödyttää pienipalkkaista veronmaksajaa, jolla ei ole varaa maksaa esimerkiksi kalliita yksityislääkärikäyntejä, Niemi-Laine sivaltaa.

Hallitus aikoo murentaa hyvinvointialueiden rahoitusta jo ensimmäisessä budjetissaan, ja sama meno uhkaa jatkua myös lähivuosina.

– Hallituskaudella hyvinvointialueisiin kohdennetaan miljardiluokan säästöt, vaikka Suomen väestö vanhenee ja sote-palveluiden tarve kasvaa. Yhtälö vaikuttaa mahdottomalta, JHL:n erityisasiantuntija Samuli Sinisalo kummastelee.

Lue tarkempi budjettianalyysi JHL-Blogista.