Finanssiala ry:n (FA) pankeilta keräämien tietojen mukaan pankit ovat alkuvuodesta onnistuneet estämään 15,9 miljoonan euron edestä huijauksia tai saaneet palautettua petoksella viedyt rahat asiakkaille. Määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden 2022 ensimmäisestä puoliskosta, jolloin pankit saivat estettyä huijauksia 6,7 miljoonan euron edestä.

Myös asiakkailta huijattu rahamäärä nousi reippaasti: Vuoden 2023 tammi-kesäkuussa suomalaisilta vietiin yhteensä 19,8 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin määrä oli 10,8 miljoonaa.

”Hurjalle nousulle ei ole selkeää selitystä. Mitä ilmeisimmin rikolliset ovat alkuvuodesta käynnistäneet useita suuria huijauskampanjoita, joilla on valitettavasti tehty myös tulosta”, harmittelee Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.

Tähtäimessä nuoret aikuiset

Alkuvuoden suurin nousu oli sijoitushuijauksissa, joissa uhrit menettivät yhteensä 8,2 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin määrä oli 3,3 miljoonaa. Sijoitushuijauksiksi lasketaan myös erilaisiin kryptovaluuttoihin liittyvät huijaukset. Myös kalastelu- ja valepoliisihuijaukset nousivat reilusti: 2,6 miljoonasta eurosta 5 miljoonaan.

Sijoitushuijauksiin ja petoksiin eivät lankea digitaitojensa kanssa hapuilevat vanhukset, vaan usein nopeita voittoja hakevat nuoret aikuiset. Esimerkiksi vuonna 2021 sijoitushuijauksien uhreista noin 40 prosenttia oli 30–50-vuotiaita.

”Kryptovaroilla huijataan esimerkiksi netin deittisovelluksissa: Miellyttävän näköinen ja oloinen tyyppi harrastaa sattumoisin kaupankäyntiä kryptoilla ja houkuttelee sijoittamaan. Kryptosijoittaminen näyttää tuottavan nopeasti isoja summia, ja uhri päättää nostaa voittonsa. Tällöin erääntyvätkin maksettaviksi huomattavat verot, jotka uhri laitetaan maksamaan etukäteen. Varsinainen huijaus tapahtuu, kun tekaistut verot maksetaan”, Saxholm kertoo.

Vaikka yllä olevan kaltaisissa huijauksissa on myös rakkaushuijauksen elementtejä, ne tilastoidaan sijoitushuijauksiksi.

Pankkien tietoon tuli alkuvuonna 385 sijoitushuijaustapausta. Alkuvuonna 2022 määrä oli 172. Saxholm huomauttaa, että osa sijoitushuijauksista ei tule pankkien tietoon, sillä varsinainen huijaus tapahtuu toisinaan esimerkiksi kryptovaluuttojen välityspalveluiden kautta.

”Tapausten suhteellisen pieni lukumäärä ja suuret euromäärät kertovat siitä, että sijoitushuijauksissa liikkuvat usein isot rahat. Tappiot ovat helposti kymmeniä tuhansia euroja.”

Uhreina kielitaidottomat

Valepoliisi- ja erilaisten kalasteluhuijausten lukumäärä on moninkertaistunut vuodentakaisesta. Vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla pankit ilmoittivat vajaasta 900 huijauksesta. Alkuvuonna 2023 tapauksia oli 4 900. Huijattujen varojen määräkin on lähes kaksinkertaistunut 5 miljoonaan euroon.

Saxholm kertoo, että huijareiden uhreiksi päätyy usein ulkomaalaistaustaisia ihmisiä.

”Jos käy tuuri, huonosti kieltä ja Suomen käytäntöjä tunteva uhri saadaan ansaan esiintymällä vaikkapa pankin tai Postin edustajana. Ikäihmiset on huolella varoiteltu olemaan luovuttamatta esimerkiksi pankkitunnuksiaan kenellekään, mutta varoitukset eivät välttämättä tavoita kielivähemmistöjä.”