“Luovan työn ja tekoälyn välille luodaan turhaa vastakkainasettelua” –Tekoälyasiantuntija ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dekaani keskustelevat tekoälystä Uniarts Festissä 22.9.
Tekoälyllä on potentiaalia luovan työn kumppanina, sanovat Mikko Koskinen ja Otso Huopaniemi.

Arviolta kaksi ja puoli miljoonaa vuotta sitten joku valmisti ensimmäisen veitsen. Yhtäkkiä ihminen pystyi metsästämään, suojautumaan, rakentamaan ja valmistamaan ruokaa entistä tehokkaammin. Tällä tavoin työkalut ovat kautta aikojen muovanneet ihmisen kehitystä.
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dekaani Otso Huopaniemi näkee tekoälyn vastaavana työkaluna.
“Tekoälystä voi muotoutua luovia prosesseja tukeva kumppani, joka lisää inhimillisen luovuuden mahdollisuuksia. Tiettyjä uhkakuviakin tosin on,” hän sanoo.
Tekoälyasiantuntija, IT-yhtiö Reaktorilla aiemmin pitkään työskennelleen Mikko Koskisen ajatukset vievät samaan suuntaan.
“Tekoäly voi muiden alojen lisäksi myös taiteessa parantaa tuottavuutta ja edesauttaa uusien ideoiden syntymistä. Vastakkainasettelu luovan työn ja tekoälyn välillä on mielestäni turhaa, sillä niiden välillä ei tarvitse olla kilpailua.”
Tekoäly tarvitsee edelleen ihmistä
Joku saattaa ajatella, että taide menettää arvoaan, jos taiteilija ei käytä teokseensa yhtä paljon aikaa ja vaivaa kuin aiemmin – onko siis huijausta käyttää työn apuna tekoälyä?
“Autonomista tekoälyä, joka toimisi ilman ihmisen ohjausta, ei ainakaan tällä hetkellä ole käsittääkseni olemassa”, Huopaniemi vastaa.
“Mutta tähän liittyy monia kiinnostavia kysymyksiä. Missä määrin tekoäly vaikuttaa prosesseihin, kuinka paljon se voi tuottaa materiaalia tai missä määrin se voi olla aihe”, hän luettelee.
“Voidaan myös kysyä, eikö inhimillisen ja koneellisen panoksen suhdetta tärkeämpää kuitenkin loppujen lopuksi ole se, että teos tai tutkimus itsessään on kiinnostava?”
“Tärkeää on myös määrittää, mitä tekoäly ylipäänsä on”, Koskinen huomauttaa.
“Esimerkiksi konekäännösten takana on sama koneoppimisen mekanismi, jota myös generatiiviset tekoälymallit hyödyntävät. Mutta intuitiivisena tekoälynä niistä ei voida puhua.”
Luotettavaa tietoa spekulaation sijaan
Koskinen ja Huopaniemi keskustelevat luovuudesta ja tekoälystä Taideyliopiston Uniarts Festissä syyskuussa.
“Odotan keskustelua innolla. Me kaikki olemme jo vahvasti kytköksissä digitaaliseen maailmaan ja tekoäly on osa yhteiskuntaa. Mutta mitä se tarkoittaa taiteen, taidekoulutuksen ja tutkimuksen kontekstissa – tähän aiomme Mikon kanssa pureutua”, sanoo Huopaniemi.
Koskinen arvelee, että tilaisuudesta tulee mielenkiintoinen.
“Lähtökohtamme keskusteluun ovat varsin erilaiset. Siinä missä Otso on luovalla alalla, minä työskentelen kaupallisella puolella ja mietin tekoälyä ilmiönä, jolla on vaikutuksia sekä liiketoimintaan että yhteiskuntaan laajemmin. Tulemme varmasti löytämään aiheeseen uusia näkökulmia.”
Molemmat ovat sitä mieltä, että meistä jokaisen tulisi kiinnostua tekoälystä. Koskinen sanoo kaikkien tarvitsevan luotettavaa tietoa spekulaatioiden sijaan.
“Meidän on ymmärrettävä, mitä tekoäly on teknologisena ilmiönä ja kuinka se voi muuttaa maailmaa. Ainoastaan siten voimme kehittyä tekoälyn vastuullisiksi käyttäjiksi ja kuluttajiksi, toimialasta riippumatta.”
Taideyliopiston festivaali Uniarts Fest esittelee kaupungin tuoreinta taidetta ja juhlistaa yliopiston kymmenvuotista taivalta Sörnäisten kampuksella perjantaina 22. syyskuuta 2023. Osana tapahtumaa kuullaan Tulevaisuuden ainekset -keskustelusarja, jonka juontaa Laura Friman.
Huopaniemi ja Koskinen ovat mukana Taideyliopiston Uniarts Festin Luovuus ja tekoäly -keskustelussa 22.9.2023 klo 16.30-17.00, Kookoksen torilla, Sörnäisten rantatie 19. Keskustelua voi seurata myös livestreamin välityksellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heta MuurinenTutkimusviestintä
Puh:050 569 2904heta.muurinen@uniarts.fiLinkit
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Skärgårdstearternin uutuuskomedia kutsuu yleisön ratkiriemukkaaseen vuosikokoukseen5.5.2025 12:35:54 EEST | Tiedote
Skärgårdsteatern lähtee jälleen kesäkuussa seilaamaan Uudenmaan, Turunmaan ja Ahvenanmaan saaristoon. Teatterikorkeakoulun kanssa yhteistyössä tehty musiikkikomedia Bättre fäkta än illa fly! nähdään kesän aikana 16 paikkakunnalla.
Skärgårdsteatern bjuder publiken på muntert årsmöte5.5.2025 12:35:09 EEST | Pressmeddelande
Skärgårdsteatern åker igen ut på turné i Nylands, Åbolands och Ålands skärgård. I samarbete med Teaterhögskolan spelas musikaliska komedin Bättre fäkta än illa fly! i sommar på 16 orter.
Kuvan Kevät 2025 avautuu 17.5. Myllyssä23.4.2025 10:45:00 EEST | Tiedote
Kuvan Kevät -maisterinäyttely valtaa tänä vuonna Taideyliopiston Kuvataideakatemian Mylly-päärakennuksen alkaen aulakerroksen Kuva/Tila-galleriasta ja ulottuen aina ylimmän kerroksen Majakkaan, näyttelytilaan vanhan viljasiilon huipulla.
Tekoäly ei uhkaa maailmaa vaan ihminen9.4.2025 07:08:00 EEST | Tiedote
Mahdollinen tekoälyn uhka ei tule siitä, että koneet muuttuisivat itsenäisiksi ja oppisivat ajattelemaan. Ne ovat ihmisen ajattelun jatkeita. Koneiden väittäminen tietoisiksi ja itsenäisiksi ei ole vain harhaanjohtavaa, vaan peittää ihmisen toiminnan, toteaa tutkijatohtori Dominik Schlienger Taideyliopistosta.Ingressi
AI does not threaten the world, but humans do9.4.2025 07:08:00 EEST | Press release
The potential threat of AI does not come from machines becoming autonomous and learning to think. They are extensions of human cognition. Claiming that machines are conscious and autonomous is not only misleading but also obscures human action, says postdoctoral researcher Dominik Schlienger from the University of the Arts Helsinki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme