Arviolta kaksi ja puoli miljoonaa vuotta sitten joku valmisti ensimmäisen veitsen. Yhtäkkiä ihminen pystyi metsästämään, suojautumaan, rakentamaan ja valmistamaan ruokaa entistä tehokkaammin. Tällä tavoin työkalut ovat kautta aikojen muovanneet ihmisen kehitystä.

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dekaani Otso Huopaniemi näkee tekoälyn vastaavana työkaluna.

“Tekoälystä voi muotoutua luovia prosesseja tukeva kumppani, joka lisää inhimillisen luovuuden mahdollisuuksia. Tiettyjä uhkakuviakin tosin on,” hän sanoo.

Tekoälyasiantuntija, IT-yhtiö Reaktorilla aiemmin pitkään työskennelleen Mikko Koskisen ajatukset vievät samaan suuntaan.

“Tekoäly voi muiden alojen lisäksi myös taiteessa parantaa tuottavuutta ja edesauttaa uusien ideoiden syntymistä. Vastakkainasettelu luovan työn ja tekoälyn välillä on mielestäni turhaa, sillä niiden välillä ei tarvitse olla kilpailua.”

Tekoäly tarvitsee edelleen ihmistä

Joku saattaa ajatella, että taide menettää arvoaan, jos taiteilija ei käytä teokseensa yhtä paljon aikaa ja vaivaa kuin aiemmin ­– onko siis huijausta käyttää työn apuna tekoälyä?

“Autonomista tekoälyä, joka toimisi ilman ihmisen ohjausta, ei ainakaan tällä hetkellä ole käsittääkseni olemassa”, Huopaniemi vastaa.

“Mutta tähän liittyy monia kiinnostavia kysymyksiä. Missä määrin tekoäly vaikuttaa prosesseihin, kuinka paljon se voi tuottaa materiaalia tai missä määrin se voi olla aihe”, hän luettelee.

“Voidaan myös kysyä, eikö inhimillisen ja koneellisen panoksen suhdetta tärkeämpää kuitenkin loppujen lopuksi ole se, että teos tai tutkimus itsessään on kiinnostava?”

“Tärkeää on myös määrittää, mitä tekoäly ylipäänsä on”, Koskinen huomauttaa.

“Esimerkiksi konekäännösten takana on sama koneoppimisen mekanismi, jota myös generatiiviset tekoälymallit hyödyntävät. Mutta intuitiivisena tekoälynä niistä ei voida puhua.”

Luotettavaa tietoa spekulaation sijaan

Koskinen ja Huopaniemi keskustelevat luovuudesta ja tekoälystä Taideyliopiston Uniarts Festissä syyskuussa.

“Odotan keskustelua innolla. Me kaikki olemme jo vahvasti kytköksissä digitaaliseen maailmaan ja tekoäly on osa yhteiskuntaa. Mutta mitä se tarkoittaa taiteen, taidekoulutuksen ja tutkimuksen kontekstissa – tähän aiomme Mikon kanssa pureutua”, sanoo Huopaniemi.

Koskinen arvelee, että tilaisuudesta tulee mielenkiintoinen.

“Lähtökohtamme keskusteluun ovat varsin erilaiset. Siinä missä Otso on luovalla alalla, minä työskentelen kaupallisella puolella ja mietin tekoälyä ilmiönä, jolla on vaikutuksia sekä liiketoimintaan että yhteiskuntaan laajemmin. Tulemme varmasti löytämään aiheeseen uusia näkökulmia.”

Molemmat ovat sitä mieltä, että meistä jokaisen tulisi kiinnostua tekoälystä. Koskinen sanoo kaikkien tarvitsevan luotettavaa tietoa spekulaatioiden sijaan.

“Meidän on ymmärrettävä, mitä tekoäly on teknologisena ilmiönä ja kuinka se voi muuttaa maailmaa. Ainoastaan siten voimme kehittyä tekoälyn vastuullisiksi käyttäjiksi ja kuluttajiksi, toimialasta riippumatta.”

Taideyliopiston festivaali Uniarts Fest esittelee kaupungin tuoreinta taidetta ja juhlistaa yliopiston kymmenvuotista taivalta Sörnäisten kampuksella perjantaina 22. syyskuuta 2023.  Osana tapahtumaa kuullaan Tulevaisuuden ainekset -keskustelusarja, jonka juontaa Laura Friman.

Huopaniemi ja Koskinen ovat mukana Taideyliopiston Uniarts Festin Luovuus ja tekoäly -keskustelussa 22.9.2023 klo 16.30-17.00, Kookoksen torilla, Sörnäisten rantatie 19. Keskustelua voi seurata myös livestreamin välityksellä.