“Luovan työn ja tekoälyn välille luodaan turhaa vastakkainasettelua” –Tekoälyasiantuntija ja Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dekaani keskustelevat tekoälystä Uniarts Festissä 22.9.
Tekoälyllä on potentiaalia luovan työn kumppanina, sanovat Mikko Koskinen ja Otso Huopaniemi.

Arviolta kaksi ja puoli miljoonaa vuotta sitten joku valmisti ensimmäisen veitsen. Yhtäkkiä ihminen pystyi metsästämään, suojautumaan, rakentamaan ja valmistamaan ruokaa entistä tehokkaammin. Tällä tavoin työkalut ovat kautta aikojen muovanneet ihmisen kehitystä.
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun dekaani Otso Huopaniemi näkee tekoälyn vastaavana työkaluna.
“Tekoälystä voi muotoutua luovia prosesseja tukeva kumppani, joka lisää inhimillisen luovuuden mahdollisuuksia. Tiettyjä uhkakuviakin tosin on,” hän sanoo.
Tekoälyasiantuntija, IT-yhtiö Reaktorilla aiemmin pitkään työskennelleen Mikko Koskisen ajatukset vievät samaan suuntaan.
“Tekoäly voi muiden alojen lisäksi myös taiteessa parantaa tuottavuutta ja edesauttaa uusien ideoiden syntymistä. Vastakkainasettelu luovan työn ja tekoälyn välillä on mielestäni turhaa, sillä niiden välillä ei tarvitse olla kilpailua.”
Tekoäly tarvitsee edelleen ihmistä
Joku saattaa ajatella, että taide menettää arvoaan, jos taiteilija ei käytä teokseensa yhtä paljon aikaa ja vaivaa kuin aiemmin – onko siis huijausta käyttää työn apuna tekoälyä?
“Autonomista tekoälyä, joka toimisi ilman ihmisen ohjausta, ei ainakaan tällä hetkellä ole käsittääkseni olemassa”, Huopaniemi vastaa.
“Mutta tähän liittyy monia kiinnostavia kysymyksiä. Missä määrin tekoäly vaikuttaa prosesseihin, kuinka paljon se voi tuottaa materiaalia tai missä määrin se voi olla aihe”, hän luettelee.
“Voidaan myös kysyä, eikö inhimillisen ja koneellisen panoksen suhdetta tärkeämpää kuitenkin loppujen lopuksi ole se, että teos tai tutkimus itsessään on kiinnostava?”
“Tärkeää on myös määrittää, mitä tekoäly ylipäänsä on”, Koskinen huomauttaa.
“Esimerkiksi konekäännösten takana on sama koneoppimisen mekanismi, jota myös generatiiviset tekoälymallit hyödyntävät. Mutta intuitiivisena tekoälynä niistä ei voida puhua.”
Luotettavaa tietoa spekulaation sijaan
Koskinen ja Huopaniemi keskustelevat luovuudesta ja tekoälystä Taideyliopiston Uniarts Festissä syyskuussa.
“Odotan keskustelua innolla. Me kaikki olemme jo vahvasti kytköksissä digitaaliseen maailmaan ja tekoäly on osa yhteiskuntaa. Mutta mitä se tarkoittaa taiteen, taidekoulutuksen ja tutkimuksen kontekstissa – tähän aiomme Mikon kanssa pureutua”, sanoo Huopaniemi.
Koskinen arvelee, että tilaisuudesta tulee mielenkiintoinen.
“Lähtökohtamme keskusteluun ovat varsin erilaiset. Siinä missä Otso on luovalla alalla, minä työskentelen kaupallisella puolella ja mietin tekoälyä ilmiönä, jolla on vaikutuksia sekä liiketoimintaan että yhteiskuntaan laajemmin. Tulemme varmasti löytämään aiheeseen uusia näkökulmia.”
Molemmat ovat sitä mieltä, että meistä jokaisen tulisi kiinnostua tekoälystä. Koskinen sanoo kaikkien tarvitsevan luotettavaa tietoa spekulaatioiden sijaan.
“Meidän on ymmärrettävä, mitä tekoäly on teknologisena ilmiönä ja kuinka se voi muuttaa maailmaa. Ainoastaan siten voimme kehittyä tekoälyn vastuullisiksi käyttäjiksi ja kuluttajiksi, toimialasta riippumatta.”
Taideyliopiston festivaali Uniarts Fest esittelee kaupungin tuoreinta taidetta ja juhlistaa yliopiston kymmenvuotista taivalta Sörnäisten kampuksella perjantaina 22. syyskuuta 2023. Osana tapahtumaa kuullaan Tulevaisuuden ainekset -keskustelusarja, jonka juontaa Laura Friman.
Huopaniemi ja Koskinen ovat mukana Taideyliopiston Uniarts Festin Luovuus ja tekoäly -keskustelussa 22.9.2023 klo 16.30-17.00, Kookoksen torilla, Sörnäisten rantatie 19. Keskustelua voi seurata myös livestreamin välityksellä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Heta MuurinenTutkimusviestintä
Puh:050 569 2904heta.muurinen@uniarts.fiLinkit
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Jan-Erik Andersson, Annette Arlander ja Anna Kuoppamäki ovat Taideyliopiston Vuoden alumnit 202322.9.2023 15:30:00 EEST | Tiedote
Vuoden alumnit ovat Taideyliopistosta valmistuneita taiteilijoita ja esikuvia, jotka ovat vahvistaneet toiminnallaan taiteen ja taiteilijakoulutuksen ainutlaatuista arvoa ja merkitystä. Vuoden 2023 alumnit ovat yhteiskunnallisesti vaikuttavia taiteilija-tutkijoita.
Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén: Heikennykset kansainväliseen yhteistyöhön ovat myös heikennyksiä tieteen ja taiteen tasoon22.9.2023 14:29:35 EEST | Tiedote
Taideyliopisto juhli 10-vuotista taivaltaan lukuvuoden avajaisissa perjantaina 22.9. Rehtori Kaarlo Hildén totesi avajaispuheessaan kansainvälisyyden vaalimisen olevan tärkeää Taideyliopistolle. Taideyliopistosta on kasvanut kymmenessä vuodessa taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen edelläkävijä, joka houkuttelee kasvavassa määrin huippuosaajia myös ulkomailta.
Kandinäyttelyssä esillä nykytaiteen monet tekotavat, materiaalit ja aiheet21.9.2023 10:50:00 EEST | Tiedote
Nuorten kuvataiteilijoiden näyttelyssä voi kokea taidetta maalauksesta osallistavaan taiteeseen. Teokset näyttävät suuntia, joihin nuori sukupolvi vie taidetta ja aiheita, jotka he kokevat merkityksellisiksi.
Sibelius-Akatemian DIG.-festivaali avaa näyteikkunan jazzartistien maailmaan Musiikkitalossa 4.–7.10.202321.9.2023 09:58:14 EEST | Tiedote
Taideyliopiston Sibelius-Akatemian vuosittainen DIG.-jazzfestivaali valtaa Musiikkitalon Black Boxin 4.–7. lokakuuta. Järjestyksessään 19. festivaali esittelee kattauksen huippumuusikoiden konsertteja. Festivaali tarjoaa konserttien lisäksi eturivin paikan kuulla artistien ajatuksia ja mahdollisuuden keskustella heidän kanssaan ajankohtaisista aiheista, kuten laulajan roolista jazzmusiikissa ja alan sukupuolittuneisuudesta.
175 vuotta täyttävän Kuvataideakatemian näyttelysyksyssä juhlitaan kuvataiteilija Lauri Anttilan opetustyötä5.9.2023 08:00:00 EEST | Tiedote
Juhlimme tänä syksynä 175-vuotiasta Kuvataideakatemiaa. Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu aloitti toimintansa 1848 ja sai ensimmäiset omat opetustilansa Ateneumin valmistuessa 1887. Juhlistamme merkkivuotta näyttelyllä, joka kunnioittaa akatemian pitkäaikaisen rehtorin ja professorin Lauri Anttilan (1938–2022) elämäntyötä taiteen opettajana.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme