Talentia tyrmää hallituksen esityksen lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemisesta

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry torjuu hallituksen esityksen lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemisesta nykyisestä 25 vuodesta 23 vuoteen.  

Talentian mukaan sekä pohjoismainen että kotimainen tutkimus- ja selvitystieto ei tue jälkihuollon ikärajan laskemista, vaan puoltaa ikärajan säilyttämistä nykyisessä.  

– Jälkihuollon on osoitettu tukevan nuorten kiinnittymistä koulutukseen ja työmarkkinoille. Jälkihuollon avulla voidaan näin estää nuorten syrjäytymistä ja säästää yhteiskunnan varoja, kun nuorten koulutus- ja työpolkuja tuetaan, Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen arvioi.  

Jos jälkihuollon ikärajaa laskettaisiin, se saattaisi aiheuttaa pidemmällä aikavälillä lisäkustannuksia nuorten heikompana kiinnittymisenä perusasteen jälkeiseen jatkokoulutukseen ja työmarkkinoille.  

– Jälkihuolto turvaa lapselle ja nuorelle tukea koulutukseen, terveydenhuoltoon, toimeentuloon sekä sosiaaliseen ja psyykkiseen toimintakykyyn. Lisäksi siten tuetaan vanhempia sijaishuollon jälkeisessä kotiutuksessa, Heikkinen kertoo.  

Talentia on antanut jälkihuollon ikärajan laskemisesta lausunnon sosiaali- ja terveysministeriölle. Hallituksen esityksessä on kyse lastensuojelulain ja varhaiskasvatuslain muuttamisesta.  

Jälkihuolto ehkäisee syrjäytymistä ja säästää yhteiskunnan varoja

Jälkihuoltoa kannattaa tarjota, sillä se ehkäisee koulutus- ja työedellytyksiä tukemalla nuorten syrjäytymistä. Syrjäytyminen käy yhteiskunnalle kalliiksi taloudellisesti ja inhimillisesti.  

Perhepiirissä nimisessä tutkimuksessa (2010) havaittiin, että huostassa olleiden 20–24-vuotiaiden nuorten koulutus jää perusasteen tasolle yli kolme kertaa useammin kuin muilla nuorilla. Tämä lisää sijoitettujen nuorten syrjäytymisriskiä.  

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen raportin (5/2023) mukaan yhteiskunnallinen hyöty koulutus- ja työllistymispolusta oli 50 000–70 000 euroa kymmentä nuorta kohden vuodessa. Jos 3 000 nuoresta joka toinen löytää koulutusta ja työtä onnistuneen jälkihuollon seurauksena, se tuottaa 1 500 x 240 000 euroa yhteiskunnallista hyötyä eli 360 miljoonaa euroa nuorten koko työuran aikana. Kun tavoitteena on, että jokainen nuori siirtyy työ- ja koulutusuralle, yhteiskunnallinen hyöty tuplaantuu.  

– Mikäli lakiesitys hyväksytään, nuorille on odotettavissa lisääntyvää syrjäytymistä ja riippuvuutta sosiaaliturvasta sekä heikompaa työllistymistä, eli kasvavia elinkaarikustannuksia, kun myöskään täydentäviä sosiaalipalveluja syrjäytymiseen vastaamiseen ei ole resursoitu, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio arvioi.