VATT: 14 päivän hoitotakuuseen siirtyminen on nykyhetkellä perusteltua
Hallituksen esitys hoitoon pääsyn 7 vuorokauden enimmäisajasta luopumisesta ja 14 vuorokauden säätämisestä pysyväksi on kannatettava, arvioivat VATT:n tutkijat. Pula terveydenhuollon työntekijöistä vaikeuttaa yhä merkittävästi hoitotakuun toteutumista ja hyvinvointialueiden välillä on merkittäviä eroja hoitotakuun toteutumisessa.

Edellisessä hallituksen valmistelemassa esityksessä ehdotettiin hoitotakuun kiristämistä 90 päivästä 7 päivään. VATT:n tutkijat arvioivat tuolloin, että esitys oli tavoitteiltaan kannatettava, mutta silloisessa muodossaan epärealistinen. Kaikkein suurimpana esteenä seitsemän päivän hoitotakuulle he pitivät pulaa terveydenhuollon työntekijöistä.
Tuoreessa lausunnossa VATT:n erikoistutkijat Tanja Saxell ja Markku Siikanen toteavat, että hoitotakuun muuttaminen 7 vuorokaudesta 14 vuorokauteen on nykytilanteessa perusteltavissa.
”Edes nykyinen 14 päivän hoitotakuu ei käytännössä toteudu yhdelläkään AVIn alueella, ja lisäksi alueiden välillä on merkittäviä eroja. On myös huomattava, että jo nykyinen 14 päivän hoitotakuu on merkittävä muutos aiemmin käytössä olleeseen 90 päivän hoitotakuuseen”, tutkijat toteavat.
Hoitoon pääsyn enimmäisajan pidentäminen voi ennen kaikkea vähentää henkilöstön saatavuuteen liittyviä haasteita. Lisäksi hoidon laatu voi jopa parantua, jos potilaita ei tarvitse hoitaa yhtä nopeasti tai suuria määriä päivän aikana hoitotakuun toteuttamiseksi.
Hallituksen säästölaskelmien arviointi hankalaa
VATT ei kuitenkaan täysin allekirjoita hallituksen esityksessä hoitotakuuseen liittyvän muutoksen perustelua siitä saatavilla säästöillä valtiontalouteen.
”Ei ole täysin selvää, että hoitotakuuseen tehtävästä muutoksesta saatavien laskennallisten säästöjen käyttö valtiontalouden alijäämän vähentämiseen tuottaa suuremman hyödyn kuin säästöjen käyttö terveydenhuoltojärjestelmän kehittämiseen”, kommentoi erikoistutkija Tanja Saxell.
Edellisen hallituksen esityksen hoitotakuun kiristämisestä oli tarkoitus toteutua lähes samaan aikaan hyvinvointialueuudistuksen kanssa. Tutkijat toteavat lausunnossaan, ettei kahta näin suurta uudistusta tulisi tehdä samaan aikaan, vaan hoitotakuu-uudistus pitää vaiheistaa ajallisesti ja alueellisesti.
Hoitotakuun mahdollista kiristämistä on syytä pohtia vasta, kun hyvinvointialueiden toiminta on vakiintunut ja hoitotakuu keskimäärin toteutuu kaikilla hyvinvointialueilla. Myös siinä tapauksessa muutos tulee toteuttaa vaiheittain, jotta sen vaikutuksia voidaan jälkikäteisarvioida. On tärkeää tarkastella esimerkiksi sitä, miten hoitotakuu vaikuttaa potilaiden terveyteen ja terveydenhuollon resursointiin.
”Suomen peruskoulu-uudistus on hyvä esimerkki vaiheittain toteutetusta uudistuksesta, jonka vaikutuksia on ollut mahdollista tutkia uudistuksen toteutuksen vuoksi”, toteaa Saxell.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tanja SaxellErikoistutkijaVATT / Julkiset palvelut ja paikallinen julkistalous
Puh:+358 40 304 5574tanja.saxell@vatt.fiLiitteet
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT
Tutkimus: Innovaattorit ovat hyväosaisia miehiä – johtaa heikompaan naisten tuotteiden kehitykseen ja heikentää talouskasvua30.11.2023 10:01:50 EET | Tiedote
Useimmat innovaattorit ovat hyvässä sosioekonomisessa asemassa olevia miehiä. Tämä vinouttaa tuotteiden kehitystä, sillä innovaattorit keksivät uusia asioita todennäköisemmin samankaltaisille henkilöille kuin he itse. Naisten panos ja hyötyminen uusista keksinnöistä jäävät miehiä vähäisemmiksi. Viime kädessä innovaattorien miesvaltaisuus heikentää talouskasvua.
Suomen Deaton Review -raportti: 1990-luvun nousukausi kasvatti eriarvoisuutta, 2000-luvulla tasaisempaa29.11.2023 01:00:00 EET | Tiedote
VATT:n laaja eriarvoisuuskatsaus osoittaa, että 1990-luvun lopulla tuloerot nousivat Suomessa uudelle, pysyvästi korkeammalle tasolle. 2000-luvulla tuloerojen kasvu hidastui, mutta työmarkkinoiden eriarvoisuus on yhä useammin yhteydessä sosiaaliseen eriarvoisuuteen.
Tutkimus: Suojaosa lisäsi työttömyyden aikaista työntekoa, muttei edistänyt kokoaikaista työllistymistä9.11.2023 01:00:00 EET | Tiedote
Satunnaista ja osa-aikaista työtä tekevien työttömien osuus kasvoi huomattavasti, kun työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat otettiin käyttöön. Yksittäisillä aloilla, kuten palvelualoilla ja terveydenhuollossa, työttömyyden aikainen työskentely yleistyi selvästi. Suojaosilla ei kuitenkaan ole ollut merkittävää vaikutusta työllistymiseen kokoaikaisesti.
VATT: Ansioturvan lyhentäminen parantaa työllisyyttä – leikkausten vaikutukset kuitenkin vaihtelevat19.10.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
Ansioturvan keston leikkaukset ovat lyhentäneet työttömyysjaksoja Suomessa, vahvistaa VATT:n tuore tutkimus. Väitöskirjatutkija Heikki Korpelan tutkimustulos on linjassa VATT:n aiempien tutkimustulosten kanssa. Tutkimusten perusteella ansioturvan lyhennys vaikuttaa kuitenkin eri tavalla erilaisiin työttömiin.
Undersökning: Läkemedelsutgifterna kan tyglas genom att öka konsumentens ansvar4.10.2023 01:00:00 EEST | Tiedote
Konsumenten väljer ett förmånligare läkemedel om hen måste betala för vägran att byta ut ett läkemedel. Ju större det ekonomiska incitamentet för läkemedelsutbyte är, desto större är besparingarna i läkemedelsutgifterna, framgår av en färsk undersökning som kartlagt de nordiska regleringssystemen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme