EKP:n rahapoliittisia päätöksiä
EKP:n lehdistötiedote 14.9.2023
Inflaatio hidastuu edelleen, mutta sen odotetaan yhä pysyvän liian pitkään liian nopeana. EKP:n neuvosto pyrkii määrätietoisesti varmistamaan, ettei inflaatiovauhdin palautuminen kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi jää liian kauas tulevaisuuteen. Jotta tavoite saavutettaisiin nopeammin, EKP:n neuvosto päätti tämänpäiväisessä kokouksessaan nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä.
Korkopäätöksessä on otettu huomioon EKP:n neuvoston arvio inflaationäkymistä, joka perustuu taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta saatuihin tuoreisiin tietoihin, pohjainflaation kehitykseen ja siihen, miten voimakkaasti rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen. Euroalueen talousnäkymiä koskevissa EKP:n asiantuntijoiden syyskuisissa arvioissa keskimääräinen inflaatio on 5,6 % vuonna 2023 ja 3,2 % vuonna 2024 sekä 2,1 % vuonna 2025. Inflaation oletetaan olevan vuosina 2023 ja 2024 nopeampaa ja vuonna 2025 hitaampaa kuin aiemmissa arvioissa. Arviota vuosien 2023 ja 2024 inflaatiosta on muutettu lähinnä energian voimakkaamman hintakehityksen vuoksi. Hintapaineet ovat edelleen koholla, vaikka useimmat indikaattorit ovatkin alkaneet laskea. EKP:n asiantuntija-arvioissa ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio on hieman hitaampaa kuin aiemmissa arvioissa. Se on nyt keskimäärin 5,1 % vuonna 2023 ja 2,9 % vuonna 2024 sekä 2,2 % vuonna 2025. EKP:n neuvoston aiemmat koronnostot välittyvät edelleen selvästi rahoitusoloihin, jotka ovat kiristyneet entisestään ja vaimentavat enenevässä määrin kysyntää. Tämä edistää inflaatiovauhdin palautumista tavoitteen mukaiseksi. Koska rahoitusolojen kiristyminen vaikuttaa yhä enemmän kotimaiseen kysyntään ja kansainvälisen kaupan tilanne heikkenee, EKP:n asiantuntijat ovat pienentäneet talouskasvua koskevia arvioitaan merkittävästi. Euroalueen talouden arvioidaan nyt kasvavan 0,7 % vuonna 2023 ja 1,0 % vuonna 2024 sekä 1,5 % vuonna 2025.
EKP:n neuvosto katsoo tämänhetkisen arvionsa perusteella, että EKP:n ohjauskorot ovat nyt saavuttaneet tason, jolla ne edesauttavat tuntuvasti inflaation palaamista tavoitteen mukaiseksi kohtuullisen ajan kuluessa – jos ne pysyvät tasollaan riittävän pitkään. EKP:n neuvosto varmistaa tulevilla korkopäätöksillään, että ohjauskorot hillitsevät hintakehitystä riittävästi ja tarpeeksi pitkään. EKP:n neuvosto nojautuu jatkossakin tuoreimpiin tietoihin päättäessään, miten kireäksi rahapolitiikka on tarpeen säätää ja miten pitkäksi aikaa. EKP:n neuvosto arvioi inflaationäkymiä taloudesta ja rahoitusmarkkinoilta kulloinkin saatavien tietojen pohjalta, ja lisäksi se seuraa pohjainflaation kehitystä ja sitä, miten voimakkaasti rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen.
EKP:n ohjauskorot
EKP:n neuvosto päätti nostaa kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 20.9.2023 lähtien 4,50 %, maksuvalmiusluoton korko 4,75 % ja talletuskorko 4,00 %.
Omaisuuserien osto-ohjelma (APP) ja pandemiaan liittyvä osto-ohjelma (PEPP)
Sijoitusten määrän annetaan omaisuuserien osto-ohjelmassa pienentyä hallitusti ja ennakoitavasti, eli omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavaa pääomaa ei enää sijoiteta kokonaisuudessaan uudelleen.
PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.
EKP:n neuvosto pyrkii tukemaan rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa, joten PEPP-ohjelmassa hankittujen varojen erääntyessä ne sijoitetaan jatkossakin joustavasti uudelleen.
Rahoitusoperaatiot
Pankkien maksaessa vähitellen takaisin kohdennetuissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa saamaansa rahoitusta EKP:n neuvosto seuraa kohdennettujen operaatioiden ja varojen takaisinmaksun vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen.
***
EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia tehtäviinsä kuuluvia välineitä varmistaakseen, että inflaatio palautuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä ja rahapolitiikan vaikutus välittyy talouteen toivotusti. Jos perusteeton tai hallitsematon markkinakehitys uhkaa muuttaa vakavanlaatuisesti rahapolitiikan vaikutusta euroalueen eri maissa, EKP:n neuvostolla on käytössään välineet välittymismekanismin suojaamiseksi niin, että hintavakautta pystytään ylläpitämään EKP:n tehtävän mukaisesti.
EKP:n pääjohtaja kertoo päätösten taustoista tänään kello 14.45 (Keski-Euroopan aikaa) alkavassa lehdistötilaisuudessa.
EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.
Avainsanat
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Amount of non-performing loans in the construction sector grew in August28.9.2023 10:00:00 EEST | Press release
At the end of August 2023, a total of 4.1%, or EUR 123 million, of the stock of loans granted to Finnish companies in the construction sector was classified as non-performing1. The share of non-performing loans rose by 0.9 percentage points (EUR 26 million) from July. In August, sectors with higher shares of non-performing loans than construction were entertainment2 (10.5%), health and social services (7.2%) as well as accommodation and food service (5.4%)3. Overall, the volume of non-performing corporate loans4 has increased slightly from last year, while still remaining low as a proportion of the entire corporate loan stock. In August 2023, non-performing loans accounted for 1.9% of the corporate loan stock (EUR 62.0 billion), as opposed to 1.6% in last year’s August (out of EUR 64.5 billion). Impairments5 and credit losses recognised on loans granted to companies in the construction sector have also increased this year, while impairments and credit losses on corporate loans as a who
De oreglerade lånen inom byggbranschen ökade i augusti28.9.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Av de utestående lånen som beviljats finländska företag inom byggbranschen var 4,1 %, dvs. 123 miljoner euro, oreglerade1 vid utgången av augusti 2023. Andelen oreglerade lån ökade med 0,9 procentenheter (26 miljoner euro) från juli. I augusti var de oreglerade lånens andel av utlåningen jämfört med byggbranschen högre inom underhållningsbranschen2 (10,5 %), sektorn för hälsovårds- och socialtjänster (7,2 %) samt inkvarterings- och förplägnadsbranschen (5,4 %)3. Som helhet har mängden oreglerade företagslån4 ökat något från i fjol, men deras andel av den totala utlåningen till företag är fortfarande liten. I augusti 2023 uppgick andelen oreglerade lån av de utestående företagslånen (62,0 miljarder euro) till 1,9 %, när deras andel av de utestående lånen (64,5 miljarder euro) i augusti för ett år sedan var 1,6 %. Mängden redovisade nedskrivningar5 och kreditförluster av lån till företag inom byggbranschen har också ökat i år, även om de redovisade nedskrivningarna och kreditförlusterna
Rakennusalan hoitamattomien lainojen määrä kasvoi elokuussa28.9.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisille rakennusalan yrityksille myönnettyjen lainojen kannasta 4,1 % eli 123 milj. euroa oli hoitamattomia1 elokuun 2023 lopussa. Hoitamattomien lainojen osuus kasvoi 0,9 prosenttiyksikköä (euromääräisesti 26 milj. euroa) heinäkuusta. Elokuussa hoitamattomien lainojen osuus lainakannasta oli rakennusalaa korkeampi viihdealalla2 (10,5 %), terveys- ja sosiaalipalveluissa (7,2 %) sekä majoitus- ja ravitsemusalalla (5,4 %)3. Kokonaisuudessaan hoitamattomien yrityslainojen4 määrä on hieman kasvanut viime vuodesta, mutta niiden osuus koko yrityslainakannasta on pysynyt edelleen pienenä. Elokuussa 2023 yrityslainakannasta (62,0 mrd. euroa) hoitamattomia lainoja oli 1,9 %, kun vuosi sitten elokuussa niiden osuus lainakannasta (64,5 mrd. euroa) oli 1,6 %. Rakennusalan yritysten lainoihin kirjattujen arvonalennusten5 ja luottotappioiden määrä on myös lisääntynyt tämän vuoden puolella, vaikka kokonaisuudessaan yrityslainojen arvonalennus- ja luottotappiokirjaukset ovat pysyneet vähäisinä.
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 3.10.2023 rahapolitiikasta ja euroalueen talouden näkymistä27.9.2023 11:10:53 EEST | Kutsu
Euroopan keskuspankin koronnostojen sarja on ollut poikkeuksellisen nopea ja voimakas – talttuuko euroalueen inflaatio ilman taantumaa ja rahoitusolojen liiallista kiristymistä? Miksi yhteinen rahapolitiikka ja hintavakaus on myös Suomen etu? Tervetuloa seuraamaan rahapolitiikkaa ja euroalueen talouden näkymiä käsittelevää lehdistötilaisuutta tiistaina 3.10.2023 klo 11.00. Suomen Pankin johtokunnan ja EKP:n neuvoston jäsen Tuomas Välimäki käy läpi euroalueen rahapolitiikkaa. Toimistopäällikkö Markku Lehmus kertoo talouden kehityksestä euroalueella. Pyydämme tilaisuuteen osallistuvia median edustajia ystävällisesti ilmoittautumaan tiedotustilaisuuteen sekä embargolistalle viimeistään maanantaina 2.10.2023 klo 12 tämän linkin kautta: Ilmoittaudu tilaisuuteen Ilmoittautumisen yhteydessä voi esittää mahdolliset TV- ja radiohaastattelupyynnöt. Tilaisuus järjestetään Suomen Pankin auditoriossa osoitteessa Rauhankatu 19, Helsinki. Osallistujien on pyydettäessä esitettävä lehdistökorttinsa ja
Olli Rehn on leave of absence25.9.2023 13:00:00 EEST | Press release
Governor of the Bank of Finland Olli Rehn requested the Parliamentary Supervisory Council to grant him a leave of absence to begin at the time he is appointed as a candidate in the 2024 Finnish presidential election. The Parliamentary Supervisory Council granted Rehn a leave of absence in accordance with his request. The leave of absence began on 23 September 2023 and will last until 30 January 2024. During Rehn’s leave of absence, the duties of Governor of the Bank of Finland will be discharged by Deputy and Acting Governor Marja Nykänen. Rehn has appointed Member of the Board of the Bank of Finland Tuomas Välimäki to act in his absence as a member of the Governing Council of the European Central Bank. The deputising Member of the Board of the Bank of Finland will be Adviser to the Board Kimmo Virolainen, in accordance with the order of precedence in deputising for Board members decided by the Parliamentary Supervisory Council. For further details, please contact Antti Lindtman, Chair
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme