Akuutti lievä umpilisäketulehdus ei vaadi välitöntä leikkaushoitoa
Laaja satunnaistettu tutkimus selvitti akuutin umpilisäketulehduksen leikkauskiireellisyyttä. Lievän umpilisäketulehduksen leikkaus voidaan turvallisesti aikatauluttaa tehtäväksi vuorokauden sisällä.
Lähes joka kymmenes ihminen sairastuu akuuttiin umpilisäketulehdukseen elämänsä aikana ja umpilisäkkeen poisto onkin yleisin päivystysleikkaus. Noin joka viides umpilisäketulehdus etenee puhkeamaan, johon liittyy pidentynyt sairaalahoidon ja suonensisäisen antibioottihoidon tarve sekä lisääntynyt komplikaatioiden riski. On yleisesti uskottu, että leikkaus pitäisi tehdä viivytyksettä, jotta vältytään puhkeamalta.
Lancetissa julkaistu suomalaistutkimus selvitti, mikä on todellinen leikkauskiireellisyys potilailla, joilla on todettu lievä akuutti umpilisäketulehdus. Laajassa tutkimuksessa oli yhteensä lähes 2000 potilasta HUSin Meilahden ja Jorvin sairaaloista sekä Norjan AHUS-sairaalasta.
”Havaitsimme, että lievän umpilisäketulehduksen leikkaaminen 24 tunnin sisällä on turvallista, eikä lisää umpilisäkkeen puhkeamisriskiä, tulehduksen leviämistä tai leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita. Potilaan sekä yhteiskunnan kannalta sopivan leikkausajankohdan löytäminen on tärkeää”, kertoo vatsaelinkirurgiaan erikoistuva tutkijalääkäri Karoliina Jalava.
Mahdollisuus vapauttaa päivystysaikaista leikkaussaliresurssia
Aikaisemmat suositukset leikkauskiireellisyydestä ovat olleet ristiriitaisia ja puutteellisia. Tämän takia hoitokäytännöt vaihtelevat merkittävästi sairaaloiden välillä. Uuden tutkimustiedon valossa leikkaus voidaan suunnitella sopivaan ajankohtaan esimerkiksi seuraavalle päivälle. Näin voidaan vapauttaa rajallista päivystysaikaista leikkaussaliresurssia muihin välttämättömiin leikkauksiin vaarantamatta potilasturvallisuutta.
”Oleellista umpilisäketulehduksen diagnoosissa on tunnistaa ne potilaat, joilla ei ole riskitekijöitä umpilisäkkeen puhkeamiselle, jolloin leikkaus voidaan turvallisesti siirtää yöltä päivälle tehtäväksi”, painottaa tutkimuksen vastaava tutkija dosentti Panu Mentula.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Karoliina Jalava
Vatsaelinkirurgiaan erikoistuva lääkäri
karoliina.jalava@hus.fi
Linkit
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme