Akuutti lievä umpilisäketulehdus ei vaadi välitöntä leikkaushoitoa
Laaja satunnaistettu tutkimus selvitti akuutin umpilisäketulehduksen leikkauskiireellisyyttä. Lievän umpilisäketulehduksen leikkaus voidaan turvallisesti aikatauluttaa tehtäväksi vuorokauden sisällä.
Lähes joka kymmenes ihminen sairastuu akuuttiin umpilisäketulehdukseen elämänsä aikana ja umpilisäkkeen poisto onkin yleisin päivystysleikkaus. Noin joka viides umpilisäketulehdus etenee puhkeamaan, johon liittyy pidentynyt sairaalahoidon ja suonensisäisen antibioottihoidon tarve sekä lisääntynyt komplikaatioiden riski. On yleisesti uskottu, että leikkaus pitäisi tehdä viivytyksettä, jotta vältytään puhkeamalta.
Lancetissa julkaistu suomalaistutkimus selvitti, mikä on todellinen leikkauskiireellisyys potilailla, joilla on todettu lievä akuutti umpilisäketulehdus. Laajassa tutkimuksessa oli yhteensä lähes 2000 potilasta HUSin Meilahden ja Jorvin sairaaloista sekä Norjan AHUS-sairaalasta.
”Havaitsimme, että lievän umpilisäketulehduksen leikkaaminen 24 tunnin sisällä on turvallista, eikä lisää umpilisäkkeen puhkeamisriskiä, tulehduksen leviämistä tai leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita. Potilaan sekä yhteiskunnan kannalta sopivan leikkausajankohdan löytäminen on tärkeää”, kertoo vatsaelinkirurgiaan erikoistuva tutkijalääkäri Karoliina Jalava.
Mahdollisuus vapauttaa päivystysaikaista leikkaussaliresurssia
Aikaisemmat suositukset leikkauskiireellisyydestä ovat olleet ristiriitaisia ja puutteellisia. Tämän takia hoitokäytännöt vaihtelevat merkittävästi sairaaloiden välillä. Uuden tutkimustiedon valossa leikkaus voidaan suunnitella sopivaan ajankohtaan esimerkiksi seuraavalle päivälle. Näin voidaan vapauttaa rajallista päivystysaikaista leikkaussaliresurssia muihin välttämättömiin leikkauksiin vaarantamatta potilasturvallisuutta.
”Oleellista umpilisäketulehduksen diagnoosissa on tunnistaa ne potilaat, joilla ei ole riskitekijöitä umpilisäkkeen puhkeamiselle, jolloin leikkaus voidaan turvallisesti siirtää yöltä päivälle tehtäväksi”, painottaa tutkimuksen vastaava tutkija dosentti Panu Mentula.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Karoliina Jalava
Vatsaelinkirurgiaan erikoistuva lääkäri
karoliina.jalava@hus.fi
Linkit
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Kroniska trötthetssyndrom: det finns hopp om att bli återställd25.9.2023 09:55:00 EEST | Tiedote
HUS experter har medverkat i det internationella nätverk som arbetar med att lösa problemet med kronisk trötthet. Enligt nätverket kan långvariga symptom förklaras av förändringar i hjärnans nerv- och stressystem. Förändringarna är reversibla och de kan påverkas.
Krooniset väsymysoireyhtymät: toivoa paranemisesta on25.9.2023 09:55:00 EEST | Tiedote
HUSin asiantuntijat ovat mukana kroonisen väsymyksen ongelmaa ratkaisevassa kansainvälisessä verkostossa, jonka näkemyksen mukaan pitkittyneet oireet selittyvät muutoksilla aivojen hermoverkostoissa ja stressijärjestelmissä. Nämä muutokset ovat palautuvia ja niihin voidaan vaikuttaa.
En ny slags behandling där blodet syresätts utanför kroppen räddade livet på patienter som fått hjärtstillestånd – de första behandlingsresultaten är lovande13.9.2023 10:16:34 EEST | Tiedote
Enligt en färsk studie som genomförts vid HUS överlevde nästan en tredjedel av de patienter som i samband med hjärtstillestånd fått blodet syresatt utanför kroppen, det vill säga ECPR-behandling och återhämtade sig neurologiskt sett bra.
Uudenlainen kehon ulkopuolinen veren happeutushoito pelasti sydänpysähdyspotilaiden henkiä – ensimmäiset hoitotulokset lupaavia13.9.2023 10:16:34 EEST | Tiedote
HUSissa toteutetun tuoreen tutkimuksen mukaan lähes kolmannes kehon ulkopuolista happeutushoitoa eli ECPR-hoitoa saaneista sydänpysähdyspotilaista selviytyi ja toipui neurologisesti hyvin.
A new type of extracorporeal blood oxygenation treatment saved the lives of cardiac arrest patients–first results promising13.9.2023 10:16:34 EEST | Press release
According to a recent study conducted at HUS, nearly one third of cardiac arrest patients receiving ECPR treatment survived and recovered with a good neurological outcome.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme