Koronapandemia lisäsi suomalaisten henkivakuutuksia – kriisivuonna 2020 vakuutuksia otettiin viidennes enemmän
19.9.2023 09:10:41 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Koronapandemian aikana uusia henkivakuutuksia otettiin Suomessa selvästi aiempaa enemmän, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Vapaaehtoisia henkivakuutuksia otettiin vuonna 2020 peräti 20 prosenttia enemmän ja myös vakuutussummat kasvoivat korona-aikana. Eniten uusia henkivakuutuksia ottivat korkeasti koulutetut sekä henkilöt, joilla oli henkivakuutus jo ennestään tai joilla oli niin sanottu henkivakuutusvaje.
Suomessa kuolemanvaran turvaksi saatavat perhe-eläkkeet kattavat yleensä vain osan kuolemasta aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Moni täydentääkin kuolemanvaraturvaa vapaaehtoisella henkivakuutuksella kotitalouden elintason säilyttämiseksi. Suurimmalla osalla suomalaisista perheistä ei silti ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi korvaamaan huoltajan kuoleman aiheuttamat rahalliset menetykset. Tällöin puhutaan henkivakuutusvajeesta.
Koronapandemian aikana uusia henkivakuutuksia otettiin selvästi aiempaa enemmän, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta ”The Effects of COVID-19 Pandemic on (New) Life Insurances” (Etla Working Papers 107). Uusia henkivakuutuksia otettiin vuoden 2020 alkupuolella peräti 20 prosenttia enemmän verrattuna aiempien vuosien vastaavaan aikaan. Erityisen suurta uusien henkivakuutusten ottaminen oli helmi- ja maaliskuun 2020 aikana. Myös keskimääräinen vakuutussumma kasvoi 16 prosenttia.
Uusien henkivakuutusten ottaminen reagoi tutkimuksen mukaan myös koronatartuntojen määrään, koronakuolleisuuteen, sekä testattujen määrään. Tartuntojen, kuolleisuuden ja testattujen määrän 10 prosentin kasvu lisäsi henkivakuutusten lukumäärää keskimäärin prosentilla.
Henkivakuutusten määrän lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin myös, mitkä ihmisryhmät muuttivat eniten vakuutuskäyttäytymistään koronapandemian seurauksena. Tutkimuksesta vastanneen Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropposen mukaan ryhmittäinen tarkastelu on laadussaan ensimmäinen.
– Tutkimuksemme tulokset paljastavat, että pandemia-aikana henkivakuutuksen ottivat korkeasti koulutetut sekä henkilöt, joilla oli ennen pandemiaa joko suuri vakuutusvaje tai henkivakuutus jo ennestään. Tällaisia tuloksia ei ole aiemmin saatu. Tutkimuksemme tarkastelut on nyt tehty tarkemmalla tasolla verrattuna aiempiin tutkimuksiin koronapandemian vaikutuksista henkivakuutuksiin. Tämä lisää merkittävästi tulosten luotettavuutta, Ropponen toteaa.
Tutkimuksessa on hyödynnetty vakuutusaineistoa, joka sisältää yksilötason tietoja vuosina 2018–2020 otetuista uusista henkivakuutuksista ja vakuutussummista. Tarkastelussa ovat olleet riskihenkivakuutukset, lainaturva ja pariturva.
Tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ja se on jatkoa Etlan vuonna 2022 julkaistuun henkivakuutusvajetta käsittelevään tutkimukseen.
Ropponen Olli, Kuusi Tero & Valkonen Tarmo: The Effects of COVID-19 Pandemic on (New) Life Insurances (Etla Working Papers 107)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Kuntapalveluiden nykyinen tuottavuusmittaus ei kerro totuutta tuottavuudesta – data hajallaan, mittarit kapeita4.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Kunnissa kerätään jo runsaasti dataa palveluiden järjestämisestä, mutta tieto ei jalostu systemaattisesti tuottavuuden kehittämiseksi. Tuottavuuden mittaamista vaikeuttavat erityisesti markkinahintojen puuttuminen, sekä eri rekisterien ja toiminnanohjausjärjestelmien hajanaisuus. Kannustimet ohjaavat päätöksiä liian kapeiden kustannus- ja suoritemittareiden perusteella. Etlan tuore tutkimus osoittaa, että kunnilla olisi mahdollisuus parantaa mittaamisen laatua, jos jo olemassa olevia tietovarantoja hyödynnettäisiin johdonmukaisesti ja liitettäisiin ne osaksi strategista johtamista.
Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!4.2.2026 09:57:10 EET | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Aki Kangasharju: Torille – talous on kääntynyt!4.2.2026 09:29:32 EET | Tiedote
Talouden käänne näkyy yleensä ensin tuotannossa ja vasta myöhemmin lisääntyneinä työntekijöinä. Nyt on käynyt toisin päin, minkä vuoksi käänne on jäänyt monilta huomaamatta, kirjoittaa tänään julkaistussa Etla-kolumnissaan Aki Kangasharju.
Etla selvitti: Kauhukuva ei käynyt toteen, tekoäly ei ole syrjäyttänyt nuoria Suomen työmarkkinoilla27.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomessa ei havaita merkkejä siitä, että tekoäly olisi syrjäyttänyt nuoria työmarkkinoilla, paljastaa tänään julkaistu Etla-tutkimus. Korkean tekoälyaltistuksen ammateissa työskentelevien nuorten työllisyys kehittyy lähes identtisesti matalan altistuksen ammattien kanssa. Toisin kuin Yhdysvalloissa, korkea tekoälyaltistus ei johda työllisyyden laskuun, koska pohjoismainen työmarkkinamalli ja vahva irtisanomissuoja suojaavat teknologiasokkeja vastaan. Suomessa jo liki 40 prosenttia työllisistä käyttää generatiivista tekoälyä työssään.
Verotuksen kiristäminen vaatii tarkkaa priorisointia – korkeimmat ansiotulojen marginaaliverot ja pääomatulovero yhteiskunnalle kalleimpia19.1.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Suomen julkisen talouden tasapainottaminen veronkorotuksilla vaatii eri veromuotojen tarkkaa priorisointia, sillä verot aiheuttavat erisuuruisia hyvinvointitappioita yhteiskunnalle. Veroja kiristettäessä tulisikin välttää veromuotoja, joiden veropohjat ovat erittäin herkkiä käyttäytymiselle. Tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan yhden euron keräämisen kustannukset nousevat verotuksen aiheuttamien käyttäytymisvaikutusten vuoksi yli yhden euron. Erityisen suureksi haitat tunnistetaan ansiotuloverotuksen ylimpien marginaaliverojen kohdalla. Ylimpien marginaaliverojen laskeminen on usein ollut itsensä rahoittava, mikä tarkoittaa, että niiden alentamisen seurauksena verotuotot kasvavat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme