Koronapandemia lisäsi suomalaisten henkivakuutuksia – kriisivuonna 2020 vakuutuksia otettiin viidennes enemmän
Koronapandemian aikana uusia henkivakuutuksia otettiin Suomessa selvästi aiempaa enemmän, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Vapaaehtoisia henkivakuutuksia otettiin vuonna 2020 peräti 20 prosenttia enemmän ja myös vakuutussummat kasvoivat korona-aikana. Eniten uusia henkivakuutuksia ottivat korkeasti koulutetut sekä henkilöt, joilla oli henkivakuutus jo ennestään tai joilla oli niin sanottu henkivakuutusvaje.
Suomessa kuolemanvaran turvaksi saatavat perhe-eläkkeet kattavat yleensä vain osan kuolemasta aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Moni täydentääkin kuolemanvaraturvaa vapaaehtoisella henkivakuutuksella kotitalouden elintason säilyttämiseksi. Suurimmalla osalla suomalaisista perheistä ei silti ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi korvaamaan huoltajan kuoleman aiheuttamat rahalliset menetykset. Tällöin puhutaan henkivakuutusvajeesta.
Koronapandemian aikana uusia henkivakuutuksia otettiin selvästi aiempaa enemmän, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta ”The Effects of COVID-19 Pandemic on (New) Life Insurances” (Etla Working Papers 107). Uusia henkivakuutuksia otettiin vuoden 2020 alkupuolella peräti 20 prosenttia enemmän verrattuna aiempien vuosien vastaavaan aikaan. Erityisen suurta uusien henkivakuutusten ottaminen oli helmi- ja maaliskuun 2020 aikana. Myös keskimääräinen vakuutussumma kasvoi 16 prosenttia.
Uusien henkivakuutusten ottaminen reagoi tutkimuksen mukaan myös koronatartuntojen määrään, koronakuolleisuuteen, sekä testattujen määrään. Tartuntojen, kuolleisuuden ja testattujen määrän 10 prosentin kasvu lisäsi henkivakuutusten lukumäärää keskimäärin prosentilla.
Henkivakuutusten määrän lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin myös, mitkä ihmisryhmät muuttivat eniten vakuutuskäyttäytymistään koronapandemian seurauksena. Tutkimuksesta vastanneen Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropposen mukaan ryhmittäinen tarkastelu on laadussaan ensimmäinen.
– Tutkimuksemme tulokset paljastavat, että pandemia-aikana henkivakuutuksen ottivat korkeasti koulutetut sekä henkilöt, joilla oli ennen pandemiaa joko suuri vakuutusvaje tai henkivakuutus jo ennestään. Tällaisia tuloksia ei ole aiemmin saatu. Tutkimuksemme tarkastelut on nyt tehty tarkemmalla tasolla verrattuna aiempiin tutkimuksiin koronapandemian vaikutuksista henkivakuutuksiin. Tämä lisää merkittävästi tulosten luotettavuutta, Ropponen toteaa.
Tutkimuksessa on hyödynnetty vakuutusaineistoa, joka sisältää yksilötason tietoja vuosina 2018–2020 otetuista uusista henkivakuutuksista ja vakuutussummista. Tarkastelussa ovat olleet riskihenkivakuutukset, lainaturva ja pariturva.
Tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ja se on jatkoa Etlan vuonna 2022 julkaistuun henkivakuutusvajetta käsittelevään tutkimukseen.
Ropponen Olli, Kuusi Tero & Valkonen Tarmo: The Effects of COVID-19 Pandemic on (New) Life Insurances (Etla Working Papers 107)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Etla: Suomen palveluviennin kirjoa syytä laajentaa kaupan kasvaessa, nyt viemme ulkomaille lähinnä IT-palveluja30.11.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen palveluviennistä liki puolet tulee IT-palveluiden ja ohjelmistojen viennistä, ilmenee tänään julkaistuista Etla-tutkimuksista. Tietotekniikkapalveluiden lisäksi yritykset vievät liike-elämän palveluita, tavaramerkkejä ja patentteja. Palvelukauppa on kasvussa Suomessakin, mutta kasvu on hitaampaa kuin muualla EU-alueella. Lisäksi Suomen palveluvienti on varsin keskittynyttä verrattuna moniin muihin maihin. Palveluviennin kirjoa olisikin syytä laajentaa tulevaisuudessa, arvioi Etla.
Etla julkaisi uuden päästöennusteen: kasvihuonekaasupäästöt vähenevät neljän prosentin vuosivauhtia27.11.2023 00:01:00 EET | Tiedote
Suomen kasvihuonekaasupäästöt alenevat Etlan tuoreen ennusteen mukaan keskipitkällä aikavälillä noin neljän prosentin vuosivauhtia. Vuosikymmenen aikana tapahtunut päästöjen aleneminen on vastannut maankäyttösektorin hiilinielujen supistumista. Siitä syystä Suomen nettopäästöt eivät ole vähentyneet eikä hiilineutraalisuustavoite ole toteutumassa. Jatkossa tulisikin edelleen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä, muuttaa tuotantoteknologiaa muutenkin vähäpäästöisemmäksi sekä vahvistaa hiilinieluja.
Etla Erikoisartikkeli: Mitä Suomi voi oppia Ruotsin mallista?22.11.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Keskustelua uudesta työmarkkinamallista on käyty Suomessa aika ajoin viidentoista viime vuoden aikana. Vientivetoinen palkanmuodostusmalli on yksi tapa koordinoida eri alojen työehtosopimusneuvotteluita, ja Ruotsissa tällaista mallia on noudatettu vuodesta 1997. Etlan tänään julkaistun Erikoisartikkelin mukaan Suomen uutta työmarkkinamallia tulisi tarkastella kokonaisuutena ja pyrkiä löytämään malli, joka sopii suomalaiseen kontekstiin. Virikkeitä voi ottaa muualta, mutta valmiita ratkaisuja ei muista maista löydy, kirjoittaa tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.
Etla-tutkimus: Tiukka sääntely ja halu välttää velkaantumista kutistavat suomalaisyrityksiä ja jarruttavat kasvua13.11.2023 08:00:00 EET | Tiedote
Yritykset siirtyvät ennemmin pienempään kokoluokkaan kuin kasvavat suurempaan, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Noin viidesosa yrityksistä kokee kasvun esteiksi tuotteiden ja palveluiden uudistustarpeet sekä vaikeudet saada rakennus- ja viranomaislupia. Pienillä tai keskikokoisilla yrityksillä esteet liittyvät usein myös kilpailijoita korkeampaan kustannustasoon. Eniten kasvun esteitä koetaan kaikkein pienimmissä mikroyrityksissä, vähiten kasvun jarruista raportoivat suuryritykset.
Etla-tutkimus: Koronasokki kerrannaisvaikutuksineen täräytti teollisuuden arvoketjuja vielä luultuakin voimakkaammin6.11.2023 00:01:00 EET | Tiedote
Koronakriisin aiheuttaman tuotantohäiriön kerrannaisvaikutukset teollisuuteen ovat osoittautuneet vielä luultuakin suuremmaksi. Suoran ulkomaisen sokin vaikutus kotimaisen tuotannon pudotukseen oli tuoreen Etla-tutkimuksen mukaan kymmeniä kertoja suurempi kuin alkuperäinen sokki. Vaikutukset vaihtelivat toimialoittain ja alueittain. Merkittävimmät kerrannaisvaikutukset havaittiin pitkälle digitalisoiduilla ja korkean t&k-toiminnan aloilla. Teollisuudessa on sittemmin lisätty kotimaista tuotantoa ja rajoitettu Kiina-riippuvuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme