Koronapandemia lisäsi suomalaisten henkivakuutuksia – kriisivuonna 2020 vakuutuksia otettiin viidennes enemmän
Koronapandemian aikana uusia henkivakuutuksia otettiin Suomessa selvästi aiempaa enemmän, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Vapaaehtoisia henkivakuutuksia otettiin vuonna 2020 peräti 20 prosenttia enemmän ja myös vakuutussummat kasvoivat korona-aikana. Eniten uusia henkivakuutuksia ottivat korkeasti koulutetut sekä henkilöt, joilla oli henkivakuutus jo ennestään tai joilla oli niin sanottu henkivakuutusvaje.
Suomessa kuolemanvaran turvaksi saatavat perhe-eläkkeet kattavat yleensä vain osan kuolemasta aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Moni täydentääkin kuolemanvaraturvaa vapaaehtoisella henkivakuutuksella kotitalouden elintason säilyttämiseksi. Suurimmalla osalla suomalaisista perheistä ei silti ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi korvaamaan huoltajan kuoleman aiheuttamat rahalliset menetykset. Tällöin puhutaan henkivakuutusvajeesta.
Koronapandemian aikana uusia henkivakuutuksia otettiin selvästi aiempaa enemmän, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta ”The Effects of COVID-19 Pandemic on (New) Life Insurances” (Etla Working Papers 107). Uusia henkivakuutuksia otettiin vuoden 2020 alkupuolella peräti 20 prosenttia enemmän verrattuna aiempien vuosien vastaavaan aikaan. Erityisen suurta uusien henkivakuutusten ottaminen oli helmi- ja maaliskuun 2020 aikana. Myös keskimääräinen vakuutussumma kasvoi 16 prosenttia.
Uusien henkivakuutusten ottaminen reagoi tutkimuksen mukaan myös koronatartuntojen määrään, koronakuolleisuuteen, sekä testattujen määrään. Tartuntojen, kuolleisuuden ja testattujen määrän 10 prosentin kasvu lisäsi henkivakuutusten lukumäärää keskimäärin prosentilla.
Henkivakuutusten määrän lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin myös, mitkä ihmisryhmät muuttivat eniten vakuutuskäyttäytymistään koronapandemian seurauksena. Tutkimuksesta vastanneen Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropposen mukaan ryhmittäinen tarkastelu on laadussaan ensimmäinen.
– Tutkimuksemme tulokset paljastavat, että pandemia-aikana henkivakuutuksen ottivat korkeasti koulutetut sekä henkilöt, joilla oli ennen pandemiaa joko suuri vakuutusvaje tai henkivakuutus jo ennestään. Tällaisia tuloksia ei ole aiemmin saatu. Tutkimuksemme tarkastelut on nyt tehty tarkemmalla tasolla verrattuna aiempiin tutkimuksiin koronapandemian vaikutuksista henkivakuutuksiin. Tämä lisää merkittävästi tulosten luotettavuutta, Ropponen toteaa.
Tutkimuksessa on hyödynnetty vakuutusaineistoa, joka sisältää yksilötason tietoja vuosina 2018–2020 otetuista uusista henkivakuutuksista ja vakuutussummista. Tarkastelussa ovat olleet riskihenkivakuutukset, lainaturva ja pariturva.
Tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ja se on jatkoa Etlan vuonna 2022 julkaistuun henkivakuutusvajetta käsittelevään tutkimukseen.
Ropponen Olli, Kuusi Tero & Valkonen Tarmo: The Effects of COVID-19 Pandemic on (New) Life Insurances (Etla Working Papers 107)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Kutsu medialle 14.5. Etla-seminaariin: Cartagena – muutosta kartoittamassa8.5.2025 09:30:00 EEST | Kutsu
Monivuotinen Etlan tutkimushanke Cartagena tuottaa tietoa yritysten liiketoimintaa ja työmarkkinoita muokkaavista muutosvoimista sekä innovaatioiden ja vihreän siirtymän hyvinvointivaikutuksista. Business Finlandin rahoittamassa tutkimushankkeessa tarkastellaan niin työn tulevaisuutta, tekoälyä kuin vihreiden tukien kohdentumista. Tervetuloa 14. toukokuuta Etla-seminaariin, jossa käydään läpi osatutkimusten tuloksia.
Etla: EU-maiden yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä ilman uutta yhteisvelkaa7.5.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään eduskunnan suurelle valiokunnalle antaman lausunnon mukaan EU:n yhteisvelkaa esitetään jälleen poikkeuksellisena ja väliaikaisena ratkaisuna, vaikka kyse on unionissa vakiintuneesta toimintatavasta. Etla muistuttaa, että EU:n SAFE-välineen edellyttämiä yhteisiä puolustushankintoja on mahdollista tehdä myös hallitusten välisesti, ilman EU:hun luotavaa uutta yhteisvelkarakennetta. Suuri valiokunta on pyytänyt lausuntoja valtioneuvoston selvityksestä koskien EU:n ReArm Europe -suunnitelmaa.
Etla ennustaa: rakentamisen lama jää taakse ja teollisuustuotanto kasvaa – nyt mukana myös skenaariot tullien vaikutuksista teollisuuden eri toimialoille sekä palvelualoille7.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Rakentaminen kasvaa selvästi tänä vuonna ja myös teollisuustuotantoon odotetaan kohtalaista kasvuvauhtia, ennustaa Etla. Lisäksi palvelualoilla on havaittavissa kasvun piristymistä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaiseman tuoreen toimialakohtaisen ennusteen mukaan rakentamisen kasvua tukevat muun muassa korkojen lasku ja ostovoiman elpyminen. Etla on nyt myös tarkastellut eri skenaarioissa Yhdysvaltojen tullien mahdollisia vaikutuksia teollisuuden toimialoille ja palvelualoille.
Etla: Pohjoismainen vientivetoinen työmarkkinamalli vaatii Suomessa yhteistä tilannekuvaa ja ”valtion tuuppausta”28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Jos Suomeen halutaan synnyttää pohjoismainen vientivetoinen palkkamalli, joka kattaa koko työmarkkinakentän, tarvitaan siihen samoja elementtejä kuin muissakin Pohjoismaissa, todetaan tänään julkaistussa Etla-raportissa. Vientivetoinen malli edellyttää jaettua näkemystä nykymallin ongelmista, yhteisen tilannekuvan muodostamista eli yhteisesti hyväksyttyjä tilastoja sekä ”valtion tuuppausta”. Lisäksi Suomen sovittelujärjestelmää on vahvistettava, jotta osapuolet pystytään tarvittaessa myös pakottamaan järjestelmään. Näihin olisi löydettävä ”Suomen malli”, ratkaisuja ei voi suoraan kopioida muista maista, tutkimus muistuttaa.
Muistutuskutsu medialle: Tervetuloa tänään Teams-webinaariin ”Voidaanko Suomeen luoda vientivetoinen palkkamalli, jossa julkinen sektori on mukana?”28.4.2025 08:00:00 EEST | Kutsu
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos on selvittänyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan työmarkkinamalleja erityisesti julkisen sektorin palkanasetannan näkökulmasta. Miksi näissä maissa on onnistuttu luomaan vientivetoinen työmarkkinamalli, joka kattaa koko työmarkkinan ja mitkä instituutiot ylläpitävät koordinaatiota? Mitä Suomi voi oppia muiden Pohjoismaiden malleista? Tervetuloa kuulemaan vastauksia näihin kysymyksiin tänään maanantaina 28. huhtikuuta järjestettävään Teams-webinaariin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme