Koronapandemia lisäsi suomalaisten henkivakuutuksia – kriisivuonna 2020 vakuutuksia otettiin viidennes enemmän
19.9.2023 09:10:41 EEST | Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | Tiedote
Koronapandemian aikana uusia henkivakuutuksia otettiin Suomessa selvästi aiempaa enemmän, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta. Vapaaehtoisia henkivakuutuksia otettiin vuonna 2020 peräti 20 prosenttia enemmän ja myös vakuutussummat kasvoivat korona-aikana. Eniten uusia henkivakuutuksia ottivat korkeasti koulutetut sekä henkilöt, joilla oli henkivakuutus jo ennestään tai joilla oli niin sanottu henkivakuutusvaje.
Suomessa kuolemanvaran turvaksi saatavat perhe-eläkkeet kattavat yleensä vain osan kuolemasta aiheutuvista taloudellisista menetyksistä. Moni täydentääkin kuolemanvaraturvaa vapaaehtoisella henkivakuutuksella kotitalouden elintason säilyttämiseksi. Suurimmalla osalla suomalaisista perheistä ei silti ole riskihenkivakuutusta, joka riittäisi korvaamaan huoltajan kuoleman aiheuttamat rahalliset menetykset. Tällöin puhutaan henkivakuutusvajeesta.
Koronapandemian aikana uusia henkivakuutuksia otettiin selvästi aiempaa enemmän, käy ilmi tuoreesta Etla-tutkimuksesta ”The Effects of COVID-19 Pandemic on (New) Life Insurances” (Etla Working Papers 107). Uusia henkivakuutuksia otettiin vuoden 2020 alkupuolella peräti 20 prosenttia enemmän verrattuna aiempien vuosien vastaavaan aikaan. Erityisen suurta uusien henkivakuutusten ottaminen oli helmi- ja maaliskuun 2020 aikana. Myös keskimääräinen vakuutussumma kasvoi 16 prosenttia.
Uusien henkivakuutusten ottaminen reagoi tutkimuksen mukaan myös koronatartuntojen määrään, koronakuolleisuuteen, sekä testattujen määrään. Tartuntojen, kuolleisuuden ja testattujen määrän 10 prosentin kasvu lisäsi henkivakuutusten lukumäärää keskimäärin prosentilla.
Henkivakuutusten määrän lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin myös, mitkä ihmisryhmät muuttivat eniten vakuutuskäyttäytymistään koronapandemian seurauksena. Tutkimuksesta vastanneen Etlan tutkimuspäällikkö Olli Ropposen mukaan ryhmittäinen tarkastelu on laadussaan ensimmäinen.
– Tutkimuksemme tulokset paljastavat, että pandemia-aikana henkivakuutuksen ottivat korkeasti koulutetut sekä henkilöt, joilla oli ennen pandemiaa joko suuri vakuutusvaje tai henkivakuutus jo ennestään. Tällaisia tuloksia ei ole aiemmin saatu. Tutkimuksemme tarkastelut on nyt tehty tarkemmalla tasolla verrattuna aiempiin tutkimuksiin koronapandemian vaikutuksista henkivakuutuksiin. Tämä lisää merkittävästi tulosten luotettavuutta, Ropponen toteaa.
Tutkimuksessa on hyödynnetty vakuutusaineistoa, joka sisältää yksilötason tietoja vuosina 2018–2020 otetuista uusista henkivakuutuksista ja vakuutussummista. Tarkastelussa ovat olleet riskihenkivakuutukset, lainaturva ja pariturva.
Tutkimuksen on rahoittanut Finanssiala ja se on jatkoa Etlan vuonna 2022 julkaistuun henkivakuutusvajetta käsittelevään tutkimukseen.
Ropponen Olli, Kuusi Tero & Valkonen Tarmo: The Effects of COVID-19 Pandemic on (New) Life Insurances (Etla Working Papers 107)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Olli RopponenTutkimuspäällikkö, ETLA
Puh:044 465 0193olli.ropponen@etla.fiKuvat
Linkit
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla
Arkadiankatu 23 B
00100 HELSINKI
09 609 900
http://www.etla.fi
ETLA eli Elinkeinoelämän tutkimuslaitos tutkii, ennustaa ja arvioi. Etla on yksityinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaorganisaatio.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA
Veronkorotukset vs. menoleikkaukset – Miten julkinen talous tasapainotetaan kasvua vaarantamatta?5.8.2026 12:30:00 EEST | Kutsu
Suomen julkisen talouden krooninen alijäämä ja kasvava velka pakottavat etsimään ratkaisuja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä, mutta miten sopeutustoimet vaikuttavat Suomen talouskasvuun, ja millä keinoilla vauriot minimoidaan?
Uutta tietoa sarjayrittäjyydestä: yrityksensä myyneet jatkavat aktiivisina ja tuovat kohdeyrityksiin usein kasvua ja kannattavuutta, mutta ei automaattista tuottavuusetua3.8.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Yrityksensä myyneet yrittäjät jatkavat Suomessa usein aktiivisissa omistus-, hallitus- ja johtotehtävissä toisissa yrityksissä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan omista yrityksistään irtautuneiden yrittäjien henkilökohtaiset resurssit voivat auttaa toisiakin yrityksiä saavuttamaan suuremman mittakaavan. Kasvuvaikutukset eivät kuitenkaan automaattisesti muutu korkeammaksi työn tuottavuudeksi. Sarjayrittäjien ns. yrittäjyyspääoma – eli varallisuus, osaaminen ja verkostot – kanavoituu usein jo olemassa oleviin yrityksiin, ei vain startupeihin.
Suomi vajosi viisi sijaa IMD:n kilpailukykyvertailussa – sijoitus heikoin sitten vuoden 20163.7.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomi sijoittui tänä vuonna vasta sijalle 19 IMD:n kansainvälisessä kilpailukykyvertailussa. Pudotusta viime vuodesta tapahtui peräti viisi sijaa. Sijoituksen aleneminen on huomattavan suuri, ja Suomen sijoitus on nyt vuosien 2013–2016 tasolla. Sijoitus heikkeni vertailun kaikilla osa-alueilla, mutta eniten sijoitusta painoi yritysten suorituskyky. Kärkipaikan vertailussa otti tänä vuonna Singapore, toisena oli Hongkong ja kolmantena Sveitsi. Etla on IMD:n yhteistyökumppani Suomessa.
Etla: Suomi poikkeuksellinen alisuoriutuja tavaraviennissä – osuus maailmanmarkkinoilla puolittunut30.6.2026 00:01:00 EEST | Tiedote
Suomen osuus maailman tavaraviennin kokonaisarvosta on pudonnut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimuksesta. Toisin kuin useimmat muut vanhat teollisuusmaat, Suomi ei ole onnistunut kompensoimaan heikentynyttä viennin suorituskykyään kysynnän kannalta suotuisalla tuotevalikoimalla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta Suomen viennin markkinaosuus on alentunut toiseksi eniten tutkimuksessa vertailtujen 42 maan joukossa.
Aki Kangasharju ja Tero Kuusi: Näin yritysveron tuotto maksimoidaan22.6.2026 05:00:00 EEST | Tiedote
Yhteisöverojen tulossa olevaa kevennystä kritisoidaan, koska sen pelätään vähentävän verotuottoja. Pelko kohdistuu väärään kohtaan. Verotulojen kannalta olennaisempaa on, paljonko yritykset pystyvät tekemään voittoja, kuin se, peritäänkö veronalaisista voitoista veroa 18 vaiko 20 prosenttia. Veroprosentti pitäisi asettaa niin, että sillä maksimoidaan yritysten voitontekokyky eikä staattisesti arvioitu verotulojen määrä, kirjoittavat tuoreessa Etla-kolumnissa toimitusjohtaja Aki Kangasharju ja tutkimusjohtaja Tero Kuusi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme