Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan Made in China -politiikka vaikeuttavat vientivetoista teollisuuspolitiikkaa – Suomen sulkeutuminen ei ole ratkaisu

Globalisaatio ja sen myötä pyrkimykset avoimeen kilpailuun ja sääntöihin sitoutumiseen ovat väistymässä, kun uudessa geotaloudessa kansallisvaltioiden talous- ja turvallisuuspolitiikka kietoutuvat yhä tiiviimmin toisiinsa. Tulleja, teollisuuspolitiikkaa ja muita taloudellisia välineitä valjastetaan yhä tiiviimmin myös ulkopolitiikan välineiksi, kuten Trumpin hallinnon Yhdysvallat on osoittanut.

Maailmantalouden kehitys haastaa nyt Suomea useasta suunnasta. Esimerkiksi Yhdysvaltojen tullit ja Kiinan Made in China -politiikka vaikeuttavat jatkossa Suomen ja koko EU:n vientivetoista politiikkaa, todetaan tänään julkaistussa Etla Muistiossa “Suomi geopolitiikan ja teollisuuspolitiikan ristiaallokossa” (Etla Muistio 166).

Suomi julkaisi loppusyksystä 2025 oman teollisuuspoliittisen strategiansa, kuten monet muutkin eurooppalaiset maat. Teollisuuspolitiikka on tehnyt paluun muun muassa Saksassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa, joiden kansallisia strategioita tarkastellaan nyt julkaistussa Etla Muistiossa ”Valtion roolia etsimässä – Miksi teollisuuspolitiikka on tehnyt paluun?” (Etla Muistio 165).

Suomen elinkeinopolitiikka on viime vuosikymmenet painottunut yleisen liiketoimintaympäristön parantamiseen, mutta nyt myös meillä nähdään tarve perinteisemmälle teollisuuspolitiikalle, joka perustuu tuettavien alojen tai yritysten valikointiin. Monet eurooppalaiset maat perustelevat politiikan tarvetta myös geopoliittisten jännitteiden kiristymisellä sekä riippuvuuksista irtipääsyllä. Suomi ja Italia nostavat esiin oman maan heikon talouskehityksen, ja Italiassa ja Saksassa keskeinen motiivi teollisuuspolitiikalle on pelko oman teollisuuden supistumisesta. Iso-Britannia nostaa puolestaan esiin senkin, että muuttunut tilanne on nostanut kansalaisten elinkustannuksia. Etupäässä Britannia kuitenkin etsii strategiallaan itselleen mahdollisuuksia. Sen sijaan Suomen, Saksan ja Italian strategiat painottuvat enemmän haasteisiin vastaamiseen.

”Riskiä pienemmäksi arvoketjuja pilkkomalla”

Teollisuuspolitiikalla tavoitellaan usein viennin kasvattamista. Haasteena geopolitiikan ajassa on, että nyt tuontiriippuvuuksiakin pitäisi samalla vähentää. Suomi ei kuitenkaan voi sulkeutua, sillä pienet kotimarkkinat asettavat rajansa erikoistumiselle, ja tarvitsemme jatkossakin sekä tuontia että vientiä.

─ Koska tuontia ei voi edes yrittää lopettaa, tulisi tuontiriippuvuuteen liittyviä riskejä Suomessa pienentää arvoketjuja hajauttamalla. Tuonti voi muodostua uhkaksi silloin, kun ollaan riippuvaisia vain yhdestä tai kahdesta tuontilähteestä. Tämä arvoketjujen hajauttaminen on toki helpommin sanottu kuin tehty, sillä yritykset päättävät itse omista hankintakanavistaan, huomauttaa Etlan tutkimusjohtaja KTT Jyrki Ali-Yrkkö.

Uuteen aikakauteen liittyy myös kasvava valtiontukikilpailu. Jo nyt on nähtävissä globaalia tukikilpailua, joka vääristää yritysten kilpailua ja ajaa tukia saamattomia yrityksiä kannattavuuskriisiin.

─ Muiden maiden tukitoimien ja valtiontukikilpailun nähdään aiheuttavan häiriöitä koko yksityisten markkinoiden toimivuudelle. Saksan teollisuuspoliittisessa strategiassa sanotaankin ihan suoraan, että muiden tukipolitiikkaan on nyt vastattava omilla tukitoimilla, toteaa Ali-Yrkkö.

”Pää kylmänä parantamaan liiketoimintaympäristöä”

Suomen kannattaisikin pitää päänsä kylmänä uusien haasteiden edessä, arvioi Etlan tutkimusjohtaja FT Tero Kuusi. Pienenä maana emme pysty vastaamaan suurten maiden tukipolitiikkaan.

─ Suomen kaltaisten pienten talouksien asema on vähintäänkin haastava, kun suuret maat pyrkivät ajamaan voimakkaasti oman maansa etuja. Tässä tilanteessa onkin pyrittävä etsimään tasapainoa, joka yhdistää kilpailukyvyn ja resilienssin sekä avoimuuden ja varautumisen. Elinkeinopolitiikan painopiste on jatkossakin pidettävä yleisen liiketoimintaympäristön parantamisessa, tähdentää Etlan Tero Kuusi.

Suomen elinkeinopolitiikan tulee tutkijoiden mukaan olla pitkäjänteistä ja sen pitää edelleen painottua markkinapuutteiden korjaamiseen. Samalla Suomen on syytä ottaa huomioon USA:n ja Kiinan toimet, jotka haittaavat tavaravientiä, mutta eivät kohdistu samassa määrin palveluvientiin.

Nyt julkaistut Etla Muistiot ovat osa monivuotista Business Finlandin rahoittamaa tutkimushanketta “Suomen geotaloudellinen pelikirja: Strategioita kansalliseen arvonluontiin (FinGeo)”. Etla toteuttaa hanketta yhteistyössä LUT-yliopiston kanssa.

Tiedotteessa mainittujen muistioiden lisäksi on julkaistu myös Etla Muistio: “Kaupan vetovoimat murroksessa - Mitä geopoliittinen uudelleenjärjestyminen merkitsee Suomelle?” (Etla Muistio 167) sekä LUT-yliopiston raportti Suomen kemianteollisuuden edellytyksistä ja haasteista luopua fossiilisista raaka-aineista ja energiasta.

Ali-Yrkkö, Jyrki: Valtion roolia etsimässä - miksi teollisuuspolitiikka on tehnyt paluun? (Etla Muistio 165)

Ali-Yrkkö, Jyrki & Kuusi, Tero: Suomi geopolitiikan ja teollisuuspolitiikan ristiaallokossa (Etla Muistio 166)

Wang, Maria: Kaupan vetovoimat murroksessa - Mitä geopoliittinen uudelleenjärjestyminen merkitsee Suomelle? (Etla Muistio 167)