Ympäristölle haitallisia tukia arvioitiin – luontokadon aiheuttaminen olisi tunnistettava verotuksessa
Poistamalla valtion taloudellinen tuki ympäristöä pilaavalta toiminnalta voidaan kohentaa sekä ympäristön että valtiontalouden tilaa. Suomen ympäristökeskuksen tänään julkaisemassa raportissa Ympäristölle haitalliset tuet Suomessa. Katsaus ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle haitallisiin tukiin on käyty läpi ympäristölle haitallisten tukien arviointimenetelmien kehitystä ja arvioitu tukien haitallisia vaikutuksia erityisesti ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle.

Raportissa tunnistettiin energia- ja liikennesektoreilta vain muutama ilmastolle tai luonnon monimuotoisuudelle haitallinen suora tuki: alueellinen kuljetustuki, lentotoiminnan tuet ja kauppa-alusten työvoimakustannusten tuki. Suorat tuet tarkoittavat varsinaisia rahansiirtoja julkiselta sektorilta yrityksille ja kotitalouksille. Suorat tuet ovat ympäristölle haitallisia, jos niiden myötä syntyy enemmän haittaa kuin olisi aiheutunut ilman tukea.
Myös pinta-alaan perustuvia maataloustukia voi pitää ympäristölle haitallisina, jos ne lisäävät peltojen raivausta ja olemassa olevien peltojen tehotonta käyttöä. Metsätalouden tukia on kehitetty vähemmän haitalliseen suuntaan, mutta niissä on edelleen ympäristölle potentiaalisesti haitallisia elementtejä.
”Maatalouden tukien tarkastelu on haastavaa, sillä tuet muodostavat laajan kokonaisuuden ja maataloudella on sekä positiivisia että negatiivisia ympäristövaikutuksia,” sanoo erikoistutkija Sampo Pihlainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Osa päästökaupan aiheuttamasta lisäkustannuksesta korvataan nykyisin energiaintensiivisille teollisuudenaloille sähköistämistuella. Sähköistämistuki on lievä parannus aiemmin käytössä olleeseen päästökaupan epäsuorien kustannusten kompensaatiotukeen verrattuna. Tuen saamisen edellytyksenä on sen vähintään osittainen käyttäminen päästövähennyksiin, mutta tätä ehtoa ja sen valvontaa tulisi tiukentaa. Uusiutuvan energian tuet ovat ilmaston kannalta hyödyllisiä, mutta tukiehdoissa olisi otettava nykyistä paremmin huomioon esimerkiksi maankäytön ympäristöhaitat ja vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle.
Puupolttoaineiden verottomuus keskeisin ilmastolle ja luonnon monimuotoisuudelle haitallinen verotuki
Verotuet tarkoittavat vertailutasoa alempaa verotusta. Verotukien määrän ja suuruuden tunnistaminen on haasteellisempaa kuin suorien tukien, sillä eri arviointimenetelmissä vertailutaso määräytyy eri tavalla.
Suomen ympäristökeskuksen tuoreessa raportissa ilmastolle haitallisten verotukien tunnistamisessa hyödynnettiin enimmäistä kertaa Suomessa efektiivisen CO2-päästöohjauksen menetelmää. Tutkijat pitivät tätä menetelmää perustelluimpana, sillä siinä vertailutaso on ilmastohaitan suuruuden taloudellinen arvo. Jos verotaso on pienempi kuin haitan arvo, on kyseessä ympäristölle haitallinen verotuki. Raportin tekijät suosittelevat, että haitallisten verotukien tunnistamisessa otettaisiin huomioon laajemmin luontokadon kaltaiset ympäristöhaitat, joita ei nykyisin veroteta lainkaan.
Energia- ja liikennesektorien verotukia kartoitettaessa kävi ilmi, että verotuksen ja päästökaupan luoma hinta ilmastolle haittaa aiheuttavalle toiminnalle on pääosin riittävä. Tutkijat tunnistivat näilläkin sektoreilla kuitenkin myös puutteita. Keskeisin ympäristölle haitallinen verotuki Suomessa on puupolttoaineiden verottomuus.
Arvioitaessa tukien kokonaisvaikutuksia on pyrittävä selvittämään, saavutetaanko niiden sosioekonomiset tavoitteet taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Haasteita aiheuttavat sekä ympäristövaikutusten yhteismitallistamisen haasteet että ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutusten mahdolliset ristiriitaisuudet.
Raporttia esitellään sidosryhmätilaisuudessa 11.10. kello 9.00–10.30.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sampo PihlainenErikoistutkija
Puh:0295 252 225etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Hiilineutraalia maa- ja metsätaloutta voidaan edistää valuma-aluesuunnittelulla28.11.2023 09:14:00 EET | Tiedote
Maankäytön ja vesienhallinnan suunnittelu valuma-aluetasolla on osoittautunut keskeiseksi tekijäksi etsittäessä kestäviä ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen, vesien tummumiseen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen. SysteemiHiili-hankkeen tulokset vahvistavat tarvetta kokonaisvaltaiseen valuma-aluesuunnitteluun ja antavat maakunnille aikaisempaa paremmat valmiudet ilmastoystävällisen maankäytön edistämiseen.
Viikkokatsaus 27.11.–1.12.202327.11.2023 15:22:56 EET | Tiedote
Hyvä vastaanottaja, tässä tiedoksesi tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät jatkossa myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Syken tiedotteet.
Kiertotaloudella on mahdollisuus taittaa luonnonvarojen käytön kasvu ja edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista taloutta heikentämättä24.11.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen johtama tutkimuskonsortio on tänään julkaissut Suomen luonnonvarojen käytön skenaariotyön ennakkotulokset. Tulosten mukaan kiertotaloudella on hyvät mahdollisuudet taittaa luonnonvarojen kulutuksen kasvu ja samalla edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Toimenpiteet eivät ole ristiriidassa talouden vahvistamisen kanssa, päinvastoin. Samalla voidaan kuitenkin peräänkuuluttaa, että Suomen kiertotaloustoimintaan tarvitaan lisää kunnianhimoa ja toteutuksen tueksi ohjauskeinoja, jotta Suomi voisi lunastaa paikkansa kiertotalouden kärkiryhmässä.
Useat järvet Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan poikkeuksellisen korkealla – Kokemäenjoen tilanne hankala21.11.2023 13:44:03 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteinen Tulvakeskus tiedottaa Useat luonnontilaiset järvet Pirkanmaalta Pohjois-Karjalaan ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkealla syksyn runsaiden sateiden takia. Pahin tilanne on Pohjois-Pirkanmaan järvillä. Rantakiinteistöillä on syytä varautua tulvivaan talveen. Kokemäenjoen vesistössä tilanne on hankala, koska järvet ovat täynnä, mikä rajoittaa niiden käyttämistä joen virtaaman säätämiseen.
Ennakkotieto: Kuntien ilmastopäästöt laskivat 2,7 prosenttia vuonna 202221.11.2023 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) mukaan kuntien vuoden 2022 yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt laskivat 2,7 prosenttia edellisvuodesta. Vuoteen 2005 verrattuna päästöt ovat laskeneet 29,6 prosenttia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme