Keskuskauppakamari: TKI-panostukset kohdennettava yritysten kanssa tehtävään TKI-toimintaan

Jaa

Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen tulee budjettiriihessä kohdentaa TKI-toiminnan rahoituksen lisäykset yritysten kanssa tehtävään TKI-toimintaan. Yritysten TKI-toimintaa tukemalla saadaan Keskuskauppakamarin mukaan nopeammin näkyviä vaikutuksia tuottavuus- ja talouskasvussa. Kasvavan TKI-rahoituksen myötä Suomen on tavoiteltava kansainvälisten osaajien määrän merkittävää kasvua jo tällä hallituskaudella, sillä pelkkä rahoitus ei riitä, jos huippuosaajia ei ole.

Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala.
Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. Kuva: Liisa Takala. Liisa Takala

Valtiovarainministeriön budjettiesityksessä on noin 260 miljoonan euron lisäys TKI-rahoitukseen, joka esitetään kohdennettavaksi erityisesti yritysten TKI-toiminnan tukemiseen. Keskuskauppakamarin mukaan suunta on oikea – rahoituksen lisäyksestä on pidettävä kiinni budjettiriihessä ja lisäys tulee kohdentaa yritysten kanssa tehtävään TKI-toimintaan.   

”Kansallinen tavoite TKI-rahoituksen kasvattamisesta on koko Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeä. Uutta TKI-rahoitusta ei voi vain jakaa nykyisiin kanaviin samassa suhteessa kuin aiemmin. Nyt pitää huolehtia, että rahoitus kanavoituu nimenomaan yritysten kanssa tehtävään TKI-toimintaan”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen. 

Keskuskauppakamari painottaa, että yritysten kanssa tehtävällä TKI-toiminnalla saadaan parhaiten aikaan vipuvaikutus, jolla myös yksityinen TKI-rahoitus kasvaa. Yritysten TKI-toimintaa tukemalla saadaan myös nopeammin aikaan näkyviä vaikutuksia uusissa liiketoimintamahdollisuuksissa, tuottavuuskasvussa ja talouskasvussa. 

”Uskomme siihen, että jos julkinen sektori panostaa TKI-toimintaan yhden rahan, laittaa yksityinen sektori pottiin kaksi rahaa. Tämä vipuvaikutus toimii parhaiten, jos julkinen TKI-rahoitus on kohdennettu oikein. Yritykset kyllä tekevät TKI-panostuksia ja hoitavat oman osansa, se on yritysten etu”, sanoo Valtonen. 
 
Valtonen sanoo Suomen TKI-rahoituksen pirstaloituneen eri ministeriöille ja lukuisiin rahoitusinstrumentteihin ja erillisrahoituksiin.  
 
“Rahoitusten yhteensovittaminen ja kokonaishyödyn saaminen rahoituksesta on tällä hetkellä käytännössä mahdotonta. Nykytilaa on syytä kehittää selkeämpään suuntaan. Tämä myös todennäköisesti lisäisi TKI-rahoituksen vaikuttavuutta”, Valtonen arvioi. 

Kasvava TKI-rahoitus vaatii kasvavan määrän kansainvälisiä osaajia

Keskuskauppakamari painottaa, että TKI-rahoituksen kasvattamisen lisäksi pitää huolehtia myös osaajien saatavuudesta. Yksi keino on lisätä tohtorikoulutuksen määrää, toinen on kasvattaa maahanmuuttoa. Suomen pitää tavoitella kunnianhimoisesti kansainvälisten TKI-osaajien määrän merkittävää kasvattamista jo tämän hallituskauden aikana.  

”Pelkkä TKI-rahoitus ei riitä. Tarvitaan huippuosaajia tekemään TKI-toimintaa. Totuus on, että heitä tarvitaan myös entistä enemmän Suomen rajojen ulkopuolelta. Meidän pitää panostaa Suomen houkuttelevuuteen ja maahantuloon liittyvien prosessien sujuvuuteen”, painottaa Valtonen. 

Muun muassa globaalit haasteet, vihreä siirtymä ja julkisen talouden tasapainottaminen edellyttävät TKI-investointeja.  
 
“Hallitus on jo päättänyt TKI-rahoituksen kasvattamisesta. Nyt on mahdollisuus hakea laajaa ja nopeaa vaikuttavuutta kohdentamalla TKI-rahoitusta entistä enemmän yritysten kanssa tehtävään TKI-toimintaan", Valtonen päättää. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari

Keskuskauppakamari: Työn verotusta alennettava edelleen, solidaarisuusverosta luovuttava28.9.2023 07:00:00 EEST | Tiedote

Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen tulee pitää hallitusohjelmassa linjaamansa kasvua tukeva veropoliittinen linja ja työn verotusta on alennettava yhä edelleen. Myös väliaikaiseksi säädetystä solidaarisuusverosta pitää luopua kokonaan. Tavoitteena tulee olla pohjoismaisen työllisyystason ohessa myös Pohjoismaiden kilpailukykyisin verotus. Keskuskauppakamari tyrmää myös budjettiriihessä väläytetyt tarpeet verosopeutuksesta puoliväririihessä 2025 ja haikailut yrittämiseen ja omistamiseen kohdistuvista veronkiristyksistä.

Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Työllisyys palasi kitukuukauden jälkeen kasvuun, mutta työttömyys on noussut kuin huomaamatta26.9.2023 09:14:10 EEST | Tiedote

Heinäkuussa työllisenä oli 62 000 ihmistä vähemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan, mutta pääekonomistin mukaan luvuista selvittiin säikähdyksellä. Nyt työllisyys on palanut kasvuun ja elokuussa työllisenä oli 45 000 henkeä enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys on kuitenkin noussut kuin huomaamatta ja voidaan puhua jo tuntuvasta kasvusta. Avoimien työpaikkojen määrä on historiallisen korkea, mutta se ei ole vain hyvä uutinen – sitkeästi avoinna olevat paikat kertovat myös työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmista.

Keskuskauppakamari: Osinkoverotukseen tarvitaan ripeä täsmäkorjaus – kokonaisuudistusta selvitettävä22.9.2023 11:40:45 EEST | Tiedote

Julkisuuteen noussut someyrittäjien holdingyhtiöihin liittyvä osinkoverosuunnittelu olisi mahdollista tilkitä pienellä lakimuutoksella. Asiasta syntynyt keskustelu on osoitus siitä, että osinkoverojärjestelmämme kohtelee yrityksiä eri tavoin liiketoiminnan luonteesta riippuen. Osinkoverotuksen muutoksille on siis tarvetta, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme