Missä tuntuu rakkaus? Uusi tutkimus valottaa rakkauden luonnetta aiempaa tarkemmin
Aalto-yliopiston tutkijat muodostivat kehokarttoja rakkauden eri lajeista. Läheisissä ihmissuhteissa koetaan voimakkaimpia rakkauden kokemuksia, mutta vahvana ilmenee myös esimerkiksi rakkaus luontoa kohtaan.

Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet 27:ään eri rakkauden lajiin liittyviä tunnekokemuksia ja muodostaneet niiden perusteella kehokarttoja, joista selviää missä rakkaus tuntuu. Tutkittuja rakkauden lajeja olivat muun muassa romanttinen ja seksuaalinen rakkaus, vanhemman rakkaus, sekä rakkaus ystäviä, tuntemattomia ihmisiä, luontoa, Jumalaa ja itseä kohtaan. Tulosten perusteella tutkitut rakkauden lajit muodostavat jatkumon vahvemmista heikommin koettuihin rakkauden lajeihin. Tulokset on äskettäin julkaistu Philosophical Psychology -lehdessä.
”Huomionarvoista, joskaan ei kovin yllättävää, oli se, että läheisiin ihmissuhteisiin liittyvät rakkauden lajit ovat keskenään samankaltaisia ja voimakkaimmin koettuja”, sanoo tutkimusta koordinoinut filosofi-tutkija Pärttyli Rinne, joka tutkimuksessa erityisesti keskittyi koeasetelman käsitteelliseen suunnitteluun ja taustoittamiseen.
Tutkimuksen käynnistivät yhdessä Rinne ja emeritusprofessori Mikko Sams. Väitöskirjatutkija Mikke Tavast vastasi datan analysoimisesta, ja tutkija Enrico Glerean kehitti tutkimusmenetelmiä. Ne olivat samankaltaisia kuin tunteiden kehokartat -tutkimuksessa, jota veti nykyisin Turun yliopistossa professorina toimiva Lauri Nummenmaa.
”Tunteiden kehokartoissa ei eritelty rakkauden käsitettä. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme rakkautta hienojakoisemmin ja tarkemmin”, Rinne sanoo.
Filosofina Rinne ajattelee, että jos puhutaan rakkaudesta, on hyvä täsmentää, mistä puhutaan. Rakkaus on kulttuurisesti ja käsitteellisesti hyvin moniulotteinen ilmiö, eikä se käsitä vain ydinaluetta eli romanttista rakkautta tai rakkautta lapsiin.
Eikö rakkaus teekään kipeää?
Tutkimus jakautui kolmeen verkossa tehtävään osioon, joihin osallistui satoja suomalaisia. He olivat painotetusti nuoria korkeakoulussa opiskelevia naisia, koska he vastasivat kyselyyn innokkaimmin.
Ensimmäisessä tehtävässä vastaajat värittivät kehosilhuettia siltä kohdalta, missä tietty rakkauden laji tuntuu. Toisessa tehtävässä selvitettiin rakkauden lajin tuntumista kehossa ja mielessä, sen miellyttävyyttä ja yhdistämistä kosketukseen. Viimeisessä tehtävässä selvitettiin, miten läheisiksi vastaajat kokivat eri rakkauden lajit keskenään.
”Henkilöiden välinen rakkaus jakautuu seksuaaliseen ja ei-seksuaaliseen henkilöiden väliseen rakkauteen. Keskenään erityisen läheisiksi koetaan sellaiset rakkauden lajit, joihin liittyy seksuaalinen tai romanttinen ulottuvuus”, Rinne sanoo.
”Kiinnostavaa oli myös se, että tunteen kehollisen ja mentaalisen voimakkuuden sekä tunteen miellyttävyyden välillä löytyi vahva korrelaatio. Mitä voimakkaammin joku rakkauden lajeista tuntuu kehossa, sitä voimakkaammin se tuntuu mielessä ja sitä miellyttävämpi se myös on”, Rinne lisää.
Rakkauden kehokarttojen perusteella kaikki rakkauden lajit tuntuvat vahvasti pään alueella. Järkeilevätkö suomalaiset rakkauden?
”Pohdimme tätä tutkimuksen keskusteluosiossa. Kun siirrytään vahvemmin koetuista rakkauden lajeista heikommin koettuihin, rinnan alueen tuntemukset heikkenevät. Voi olla, että esimerkiksi rakkaus tuntemattomia ihmisiä tai viisautta kohtaan yhdistetään kognitiiviseen prosessiin. Voi myös olla, että kyse on pään alueella olevista miellyttävistä tuntemuksista. Tätä pitäisi tutkia lisää”, Rinne kertoo.
Rinne muistuttaa myös, että rakkaudessa on kulttuurieroja ja tarkasteltavaan ihmisryhmään liittyvät demografiset muuttujat liittyvät rakkauden kokemiseen.
”Jos sama tutkimus tehtäisiin erittäin uskonnollisessa yhteisössä, rakkaus Jumalaan voisi olla kaikista voimakkaimmin koettu rakkaus. Vastaavasti, jos tutkimukseen osallistuneet henkilöt olisivat parisuhteessa olevia vanhempia, kuten aivotutkimushankkeessamme, rakkaus lapsia kohtaan voisi olla voimakkain rakkauden lajeista”, sanoo Rinne.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Koneen säätiö, Suomen Akatemia sekä Emil Aaltosen säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pärttyli Rinne
Tutkija
parttyli.rinne@aalto.fi
puh. 0403690019
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Onko puu ruskeaa, sinistä, keltaista vai läpinäkyvää? Tutkijat löysivät keinon tehdä puusta läpinäkyviä ja värikkäitä pinnoitteita18.9.2023 15:45:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat onnistuneet kehittämään puiden sisältämästä ligniinistä uudenlaisia pinnoitteita. Keksinnöllä on monia käyttömahdollisuuksia esimerkiksi huurtumisen estossa, jossa se voi korvata erittäin myrkyllisiä kemikaaleja.
Nimitys: Professori Jyri Hämäläinen Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi18.9.2023 12:33:53 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston hallitus on nimittänyt professori Jyri Hämäläisen Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi 1.12.2023 alkaen viisivuotiskaudeksi. Hän seuraa tehtävässä Ossi Naukkarista, jonka kausi päättyy 31.10.2023. Tekniikan tohtori, professori Jyri Hämäläinen toimi Sähkötekniikan korkeakoulun dekaanina vuosina 2015–2023 ja varadekaanina vuosina 2014–2015. Hänet nimitettiin määräaikaiseksi professoriksi Teknilliseen korkeakouluun vuonna 2008 ja Aalto-yliopiston vakinaisen professuurin hän sai vuonna 2013. Ennen Aalto-yliopistoon tuloaan hän työskenteli Oulun yliopistossa ja teollisuudessa, muun muassa Nokia Networks -yhtiössä. Jyri Hämäläisellä on 240 tieteellistä julkaisua ja 37 patenttia tai patenttihakemusta Yhdysvalloissa. Hän on Oulun yliopiston dosentti ja Teknillisten Tieteiden Akatemian jäsen. Jyri Hämäläinen on suorittanut tohtorintutkinnot sovelletusta matematiikasta (FT) Oulun yliopistossa ja tietoliikenteen signaalin käsittelystä (TkT) Teknillisessä kork
Tutkimus: Maapallon rajat tulleet vastaan – jo kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta ylitetty13.9.2023 21:00:00 EEST | Tiedote
Maapallolla on ylitetty jo kuusi ihmisten elinolosuhteiden kannalta keskeistä planetaarista rajaa, selviää kansainvälisestä tutkimuksesta. Makean veden planetaaristen rajojen tutkimusta johti Aalto-yliopiston ryhmä.
Tutkijat analysoivat globaalia muuttoliikettä aiempaa tarkemmin – ilmiö on luultua monimutkaisempi8.9.2023 10:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että sosioekonomiset syyt painoivat liikkumisen taustalla ilmastonmuutosta enemmän.
Merkittävän ERC-rahoituksen saanut tutkimus selvittää ihmisen toiminnan vaikutuksia veden kiertokulkuun maailmanlaajuisesti6.9.2023 15:45:00 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkija Miina Porkka tutkii, kuinka ihmisen toiminta muokkaa veden kiertokulkua, ja kuinka muutokset kiertokulussa vaikuttavat elämään koko maapallolla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme