Missä tuntuu rakkaus? Uusi tutkimus valottaa rakkauden luonnetta aiempaa tarkemmin
Aalto-yliopiston tutkijat muodostivat kehokarttoja rakkauden eri lajeista. Läheisissä ihmissuhteissa koetaan voimakkaimpia rakkauden kokemuksia, mutta vahvana ilmenee myös esimerkiksi rakkaus luontoa kohtaan.
Aalto-yliopiston tutkijat ovat selvittäneet 27:ään eri rakkauden lajiin liittyviä tunnekokemuksia ja muodostaneet niiden perusteella kehokarttoja, joista selviää missä rakkaus tuntuu. Tutkittuja rakkauden lajeja olivat muun muassa romanttinen ja seksuaalinen rakkaus, vanhemman rakkaus, sekä rakkaus ystäviä, tuntemattomia ihmisiä, luontoa, Jumalaa ja itseä kohtaan. Tulosten perusteella tutkitut rakkauden lajit muodostavat jatkumon vahvemmista heikommin koettuihin rakkauden lajeihin. Tulokset on äskettäin julkaistu Philosophical Psychology -lehdessä.
”Huomionarvoista, joskaan ei kovin yllättävää, oli se, että läheisiin ihmissuhteisiin liittyvät rakkauden lajit ovat keskenään samankaltaisia ja voimakkaimmin koettuja”, sanoo tutkimusta koordinoinut filosofi-tutkija Pärttyli Rinne, joka tutkimuksessa erityisesti keskittyi koeasetelman käsitteelliseen suunnitteluun ja taustoittamiseen.
Tutkimuksen käynnistivät yhdessä Rinne ja emeritusprofessori Mikko Sams. Väitöskirjatutkija Mikke Tavast vastasi datan analysoimisesta, ja tutkija Enrico Glerean kehitti tutkimusmenetelmiä. Ne olivat samankaltaisia kuin tunteiden kehokartat -tutkimuksessa, jota veti nykyisin Turun yliopistossa professorina toimiva Lauri Nummenmaa.
”Tunteiden kehokartoissa ei eritelty rakkauden käsitettä. Tässä tutkimuksessa tarkastelemme rakkautta hienojakoisemmin ja tarkemmin”, Rinne sanoo.
Filosofina Rinne ajattelee, että jos puhutaan rakkaudesta, on hyvä täsmentää, mistä puhutaan. Rakkaus on kulttuurisesti ja käsitteellisesti hyvin moniulotteinen ilmiö, eikä se käsitä vain ydinaluetta eli romanttista rakkautta tai rakkautta lapsiin.
Eikö rakkaus teekään kipeää?
Tutkimus jakautui kolmeen verkossa tehtävään osioon, joihin osallistui satoja suomalaisia. He olivat painotetusti nuoria korkeakoulussa opiskelevia naisia, koska he vastasivat kyselyyn innokkaimmin.
Ensimmäisessä tehtävässä vastaajat värittivät kehosilhuettia siltä kohdalta, missä tietty rakkauden laji tuntuu. Toisessa tehtävässä selvitettiin rakkauden lajin tuntumista kehossa ja mielessä, sen miellyttävyyttä ja yhdistämistä kosketukseen. Viimeisessä tehtävässä selvitettiin, miten läheisiksi vastaajat kokivat eri rakkauden lajit keskenään.
”Henkilöiden välinen rakkaus jakautuu seksuaaliseen ja ei-seksuaaliseen henkilöiden väliseen rakkauteen. Keskenään erityisen läheisiksi koetaan sellaiset rakkauden lajit, joihin liittyy seksuaalinen tai romanttinen ulottuvuus”, Rinne sanoo.
”Kiinnostavaa oli myös se, että tunteen kehollisen ja mentaalisen voimakkuuden sekä tunteen miellyttävyyden välillä löytyi vahva korrelaatio. Mitä voimakkaammin joku rakkauden lajeista tuntuu kehossa, sitä voimakkaammin se tuntuu mielessä ja sitä miellyttävämpi se myös on”, Rinne lisää.
Rakkauden kehokarttojen perusteella kaikki rakkauden lajit tuntuvat vahvasti pään alueella. Järkeilevätkö suomalaiset rakkauden?
”Pohdimme tätä tutkimuksen keskusteluosiossa. Kun siirrytään vahvemmin koetuista rakkauden lajeista heikommin koettuihin, rinnan alueen tuntemukset heikkenevät. Voi olla, että esimerkiksi rakkaus tuntemattomia ihmisiä tai viisautta kohtaan yhdistetään kognitiiviseen prosessiin. Voi myös olla, että kyse on pään alueella olevista miellyttävistä tuntemuksista. Tätä pitäisi tutkia lisää”, Rinne kertoo.
Rinne muistuttaa myös, että rakkaudessa on kulttuurieroja ja tarkasteltavaan ihmisryhmään liittyvät demografiset muuttujat liittyvät rakkauden kokemiseen.
”Jos sama tutkimus tehtäisiin erittäin uskonnollisessa yhteisössä, rakkaus Jumalaan voisi olla kaikista voimakkaimmin koettu rakkaus. Vastaavasti, jos tutkimukseen osallistuneet henkilöt olisivat parisuhteessa olevia vanhempia, kuten aivotutkimushankkeessamme, rakkaus lapsia kohtaan voisi olla voimakkain rakkauden lajeista”, sanoo Rinne.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Koneen säätiö, Suomen Akatemia sekä Emil Aaltosen säätiö.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pärttyli Rinne
Tutkija
parttyli.rinne@aalto.fi
puh. 0403690019
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Nimitys: Tiina Alahuhta-Kasko Aalto-yliopiston hallituksen jäseneksi5.12.2024 11:10:15 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on valinnut kauppatieteiden maisteri Tiina Alahuhta-Kaskon yliopiston hallituksen uudeksi jäseneksi 1.1.2025 alkaen. Hallituksen jäsenten kausi on kolmevuotinen. Alahuhta-Kasko on Marimekko Oyj:n toimitusjohtaja ja toiminut yhtiössä erilaisissa johtotehtävissä vuodesta 2005 alkaen. Tiina Alahuhta-Kasko tuo Aalto-yliopiston hallitukseen laajaa käytännön kokemusta liike-elämästä ja johtamisesta sekä monialaisesta yritys-yliopisto-yhteistyöstä ja erityisesti luovien alojen kytkemisestä liiketoimintaan. Tiina Alahuhta-Kaskolla on kauppatieteiden maisterin tutkinto Helsingin kauppakorkeakoulusta sekä CEMS Global Alliancen myöntämä CEMS Master in International Management -tutkinto. Hän on suorittanut johtamiskoulutusohjelmia Harvard Business Schoolissa sekä IMD Business Schoolissa. Hän toimii hallituksen jäsenenä muun muassa Finnairissa ja Climate Leadership Coalition -verkostossa. Hän on IMD Business Schoolin Foundation Boardin jäsen, Aalto-yliop
EMB. 4.12. klo 18.00: Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella4.12.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat analysoineet savitaulujen nuolenpäämerkeistä käännettyä ja digitoitua, jopa miljoona sanaa käsittävää muinaista tekstimassaa. Tavoitteena on jatkossa selvittää, ovatko jotkin tunneperäiset kehokokemukset ihmisille tyypillisiä ajasta, kielestä ja kulttuurista riippumatta.
Talvikki Hovatta ratkoo avaruusyhteisöä vuosikymmeniä askarruttanutta mysteeriä3.12.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC-rahoitus mahdollistavat mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämisen.
Kutsu: Kyberturva osaksi arkea -tilaisuuteen 3.12. klo 12–1527.11.2024 14:30:00 EET | Kutsu
Suomi on eurooppalaisen kyberturvan kehityksen kärjessä: Cyber Citizen -hankkeessa on kehitetty mobiilipeli ja oppimisportaali, jotka tuovat arjen kyberturvataidot kaikkien ulottuville.
Tekoäly auttaa tunnistamaan diabeteksen aiheuttaman silmäsairauden – kielimallien käyttö lääketieteessä lisääntyy25.11.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Kymmenien tuhansien jäsentelemättömien seurantatutkimusten lausuntojen avulla kielimalli opetettiin tunnistamaan diabeettisen retinopatian vaikeusaste tarkasti. Tutkimustulos voi jatkossa mahdollistaa monia uusia sovelluksia erilaisissa seulontaohjelmissa ja diagnostiikassa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme