”Vamoksen idea oli ja on edelleen aika yksinkertainen: jokainen nuori saa rinnalleen aikuisen ammattilaisen, joka on hänen tukenaan kaikissa elämän asioissa. Toiminnan keskiössä on aina nuori itse, hänen yksilöllinen tarpeensa ja tilanteensa”, sanoo kehittämisestä ja hankkeista vastaava johtaja Terhi Laine Diakonissalaitokselta.

Toimintaa lähdettiin kehittämään vuonna 2008 pienellä tiimillä. Ensimmäisen viiden vuoden aikana innovointi tapahtui nopeasti koko ajan kokeillen ja nuorten tarpeeseen reagoiden. Kasvu 120 työntekijän valtakunnalliseksi toimijaksi on tapahtunut kuitenkin systemaattisesti.

”Jokaisella paikkakunnalla pyrimme vastaamaan juuri sen alueen nuorten tarpeeseen. Tästä esimerkkinä on esimerkiksi Vantaan Vamos. Vantaa on Suomen monikulttuurisin kaupunki, ja siksi juuri Vantaalla olemme erikoistuneet vieraskielisten nuorten rinnalla kulkijuuteen”, Laine sanoo.

Vamoksessa on alusta alkaen havainnoitu myös hiljaisia signaaleja nuorten maailmasta.

”Näiden pohjalta olemme tehneet työtä mm. pudokkuuden ehkäisemiseksi, maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi sekä radikalisoitumisen torjumiseksi. Viime aikoina olemme antaneet oman panoksemme siihen, että nuorten ei tarvitsisi jonottaa yksin silloin kun he tarvitsevat tukea mielenterveyteen liittyvissä asioissa”, Terhi Laine kertoo.

Ytimessä yksilölliset tarpeet

Vamoksen työ pohjaa samaan vaikuttavaan asiaan kuin viisitoista vuotta sitten: kiireettömään kohtaamiseen ja nuoren tarpeista lähtevään yksilölliseen tukeen.

Vamokseen hakeudutaankin monista syistä. Joillain nuorista elämää on mutkistanut mielenterveyden pulmat, toisilla opintojen katkeaminen, työttömyys, päihteidenkäyttö, asunnottomuus tai esimerkiksi lähipiirin haasteet.

”Vamoksen peruspilareihin on kuulunut alusta alkaen Diakonissalaitoksen tärkeät teemat luottamus, toimijuus ja osallisuus”, sanoo johtaja Terhi Laine.

Luottamusta rakennetaan ensin kahden ihmisen välille – nuoren ja valmentajan – sen jälkeen ryhmään, ja lopulta yhteiskuntaan. Toimijuus puolestaan pysyy aina nuorella: valmentaja on tuki ja tsemppari, mutta ei tee puolesta. Osallisuutta harjoitellaan vertaisten kanssa ja lopulta kohti koulutusta tai työelämää.

Vamoksen toiminnassa on viidentoista vuoden aikana ollut yhteensä yli 16 000 nuorta. Itlan vuonna 2021 tekemän vaikuttavuustutkimuksen mukaan Vamoksen yhteiskunnallinen hyöty on vuosittain yli 10 miljoonaa euroa.

Tärkeintä on kuitenkin se, ettei yksikään nuori jäisi yksin.

”Nuorta on tuettava ja hänet on kohdattava täsmälleen sellaisena ja siinä tilanteessa kuin hän on”, Terhi Laine sanoo.

Lue lisää: hdl.fi/vamos

Vamoksen 15-vuotisjuhlia vietetään 19.9.2023 klo 14-16 Helsingissä. Tilaisuutta voi seurata striimin välityksellä: https://vimeo.com/event/3693715/6c90a9bb43

Ettei kukaan jäisi yksin – 15 vuotta nuorten tukena

Ohjelma

14.00 Tervetuloa, Ronja Salmi

14.05
Yhdessä eteenpäin – Vamoksen polku valtakunnalliseksi nuorten rinnallakulkijaksi. Toimitusjohtaja Olli Holmström ja johtaja Terhi Laine, Diakonissalaitos

14.20
Vaikuttavat nuortenpalvelut nyt ja tulevaisuudessa. Tutkimusprofessori, dosentti Tiina Ristikari, Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö

14.40
Taikasanana kohtaaminen – Vamos työntekijän ja nuoren näkökulmasta. Palvelualuejohtaja Leena Mannonen ja kokemusasiantuntija Fawad Nazari, Diakonissalaitos

14.55
Paneelikeskustelu:
Onko nuori yhteiskuntaa varten vai yhteiskunta nuorta varten? Miten nuortenpalvelut tulisi rakentaa, jotta ne aidosti palvelisivat nuoren oman polun löytymistä?
Keskustelemassa:

• Hankepäällikkö Tanja Hirschovits-Gerz, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
• Toimitusjohtaja Olli Holmström, Diakonissalaitos
• Kokemusasiantuntija Jenni Junnila, Diakonissalaitos
• Johtaja Jani Kempas, S-pankki
• Kokemusasiantuntija Mila Nikkanen, Diakonissalaitos
• Työllisyysjohtaja Annukka Sorjonen, Helsingin kaupunki

15.40
Ettei kukaan jäisi yksin –  Katse tulevaan. Yleishyödyllisen toiminnan johtaja Maija Hyle, Diakonissalaitos

Päätössanat & kiitos. Ronja Salmi