Juhliva neljännen polven leipomo tuntee leipäkulttuurin muutokset

Leivon Leipomo syntyi vuonna 1913. Fanny Leivo oli oppinut leipurintaidot äidiltään, ja puoliso August kuljetti lämpimäiset myyntiin.

– Tampere oli otollinen paikka leipomolle. Muualla tehtaat pyörivät miesten voimin, mutta tekstiiliteollisuus tarvitsi naisia työntekijöiksi. Kun äidit eivät ehtineet leipoa, leipä piti saada valmiina leipomosta, neljännen polven leipuri Harri Jaakkola kertoo.

Leivon Leipomo on säilynyt koko historiansa ajan saman suvun omistuksessa ja vaalinut juuriaan – myös konkreettisesti. Augustin Ruisleipä leivotaan suvun yli satavuotiaaseen ruistaikinajuureen.

– Perinteiset leivät, kuten täysjyväinen Augustin reikäleipä, ovat meidän aarteitamme. Toisaalta perinteitä pitää ravistella rohkeastikin, Harri Jaakkola sanoo.

Perinteinen supervilja ohra

Fannyn ja Augustin toinen lapsenlapsenlapsi Mai Britt Jaakkola mainitsee ohran esimerkkinä kulutusmuutoksista.

– Ohra on terveysvaikutuksiltaan kauran veroinen vilja. Silti se unohtui, sillä rieskat eivät enää puhutelleet kuluttajia. Nyt halusimme päivittää suomalaisen ohran nykykuluttajalle sopivaan muotoon. Uuden Ohrapalan viljasta yli puolet on täysjyväohraa, Mai Britt Jaakkola kertoo.

Harva tietää, että palaleivät ovat hyvin suomalainen ilmiö. Esimerkiksi Ruotsissa leipähyllyjä hallitsevat viipaloidut leivät. Suomessa palaleivät alkoivat nousta suosioon 70-luvun lopulta alkaen osana helppouden trendiä.

Pulla porskuttaa

Makeissa leivonnaisissa suomalaisten mieltymykset pirstoutuvat kahtaalle, kertoo perheyrityksen hallitusta johtava Sanna Leivo.

– Käsivoimin letitetty Lettipitko ja muut perinteiset pullat myyvät nyt todella hyvin. Samaan aikaan halutaan myös uusia, nopeita överihittejä, Sanna Leivo sanoo.

Sanna Leivolle oma herkkukioski – eli tamperelaisittain ”herkkukikkari” – oli suuri lapsuudenhaave. Toive toteutui tuplasti. Pullan leivonnan ohella Leivon Leipomo on kakuista ja macaroneista tunnetun Konditoria pH7:n pääomistaja.

Huoltovarmuus ja suomalaisuus arvossaan

Muiden serkusten tavoin myös Hanna Leivo on jatkanut sukunsa leipomouraa. Suomalainen leipä on Leivon Leipomolle selkeä arvovalinta.

– Käytämme vain suomalaista viljaa, ja hankimme sen mahdollisimman läheltä. Suomalaisuudessa on kyse sekä huoltovarmuudesta että työllistämisestä, Hanna Leivo sanoo.

Leivon Leipomo työllistää Tampereella noin sata henkeä ja pisimmät työurat ulottuvat viidelle vuosikymmenelle.

Sanna Leivon mukaan perheleipomon yhtenäisyys herättää tässä ajassa ihmetystä. 

– Kun kerron tekeväni joka päivä töitä sukuni kanssa, reaktio on aina että – wau, miten te pystytte! Mutta niin vaan pystytään ja katsotaan yhdessä huomiseen, Sanna Leivo sanoo.