Väitös: Musiikkiterapia voi vahvistaa varhaisnuorten tunnetaitojen kehittymistä (Salokivi)
FM Maija Salokiven väitöstutkimus antaa kattavan kuvan varhaisnuorten tunnetaitojen tukemisesta musiikkiterapian avulla. Tutkimuksessa määritellään, mitä tunnetaidot käytännössä tarkoittavat ja miten musiikkiterapeutit työskentelevät tunnetaitojen edistämiseksi mielenterveysongelmista kärsivien varhaisnuorten kanssa. Tämän lisäksi kuvataan tunnetaitojen arviointivälineen kehittämistä.

Tuloksissa painottuvat tunnetaitojen monet eri ulottuvuudet sekä musiikkiterapeuttien monipuolinen työskentelytapa, jossa yhdistyvät sekä musiikilliset että verbaaliset menetelmät.
Terapeutin ja asiakkaan vuorovaikutussuhde on keskeinen tekijä tunnetaitojen oppimisessa. Asiakkaan tunnetaitojen kehittyminen näkyy myös hänen musiikillisessa ilmaisussaan: ilmaisu on jäsentyneempää ja rohkeampaa, keskittyminen soittamiseen paranee ja yhteissoitosta tulee sujuvampaa.
– Kelan kustantamia musiikkiterapiapalveluita käyttävistä lapsista ja nuorista suurimmalla osalla on mielenterveyden ongelmia ja heidän terapian tavoitteenaan on useimmiten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen, Salokivi toteaa.
– Tämän tutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa tunnetaitotyöskentelystä musiikkiterapian näkökulmasta, ja siitä miten kehitystä voidaan tukea ja tulevaisuudessa myös arvioida. Toivon, että nämä tulokset voivat auttaa yhteisen kielen löytämisessä ja parantaa musiikkiterapeuttien mahdollisuuksia tukea nuoria tunnetaitojen opettelussa, väittelijä kertoo.
Tunnetaitojen merkitykseen ihmisten hyvinvoinnissa on havahduttu laajasti. Maailman terveysjärjestö (WHO) muun muassa korostaa tunnetaitojen merkitystä osana hyvää mielenterveyttä, ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) nimeää tunnetaidot yhdeksi tulevaisuuden keskeisimmistä työelämätaidoista. Myös koulujärjestelmät eri puolilla maailmaa ovat alkaneet kiinnittää asiaan huomiota. Ilman riittävän hyviä tunnetaitoja yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointi ei ole mahdollista.
FM Maija Salokiven musiikkiterapian väitöskirjakäsikirjoituksen "Developing a music therapy assessment tool to evaluate emotional skills in early adolescence" tarkastustilaisuus pidetään 29.9.2023 klo 12.00, Seminarium-rakennuksessa, S212. Vastaväittäjänä toimii professori Wendy Magee (Temple University, USA) ja kustoksena apulaisprofessori Esa Ala-Ruona (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä https://r.jyu.fi/dissertation-salokivi-290923
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9735-9
Taustatietoa:
Maija Salokivi (FM, musiikkiterapeutti) on työskennellyt useita vuosia psykiatristen ja neurologisten lapsi- ja nuorisoasiakkaiden musiikkiterapeuttina ja erikoistunut tunne- ja vuorovaikutustaitoihin. Hänen tutkimukselliset kiinnostuksen kohteensa ovat tunnetaidot, arvioinnin kehittäminen sekä musiikin hyödyntäminen osana ihmisen hyvinvointia.
Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Alfred Kordelinin säätiö, Kristillinen Suojakoti säätiö, Oskari Öflundin Säätiö sekä Jyväskylän yliopisto.
Lisätietoja: Maija Salokivi (maija.salokivi@gmail.com)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Väitöstutkimus: Kotoutumiskoulutus auttaa saavuttamaan arjessa tarvittavan suomen kielen taidon11.12.2025 10:20:50 EET | Tiedote
FM Tanja Seppälän väitöstutkimuksen mukaan kotoutumiskoulutukseen osallistuvista valtaosa saavuttaa arjessa tarvittavan kielitaidon, mutta saavutetut taitotasot vaihtelevat yksilöllisesti. Lisäksi Seppälän tutkimus osoittaa, kuinka kotoutumiskoulutuksen jälkeen moni käyttää tai opiskelee aktiivisesti suomea tai suomeksi, vaikka reitit toiveiden mukaiseen työpaikkaan tai tutkintoon johtavaan koulutukseen voivat olla pitkiä.
Tutkijat seurasivat vuoden yläkoulun valmistavaa opetusta: Vasta maahan muuttaneiden kielitaito kehittyy odotusten mukaisesti, mutta tavoite on liian matala11.12.2025 08:45:00 EET | Tiedote
Tutkimus selvitti ensimmäistä kertaa laajasti valmistavaa opetusta suomalaisissa yläkouluissa. Vuoden seuranta paljastaa, että useimmat oppilaat saavuttavat vuoden aikana valmistavalle opetukselle asetetut tavoitteet: lähes yhdeksän kymmenestä ylitti luetun ymmärtämisen tavoitetason, kuullun ymmärtämisessä tavoitetason ylitti neljä viidestä. Kirjoittaminen kehittyi muita taitoja hitaammin. Tavoitetaso ei kuitenkaan välttämättä riitä yläkoulussa pärjäämiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme