Väitös: Musiikkiterapia voi vahvistaa varhaisnuorten tunnetaitojen kehittymistä (Salokivi)
20.9.2023 06:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
FM Maija Salokiven väitöstutkimus antaa kattavan kuvan varhaisnuorten tunnetaitojen tukemisesta musiikkiterapian avulla. Tutkimuksessa määritellään, mitä tunnetaidot käytännössä tarkoittavat ja miten musiikkiterapeutit työskentelevät tunnetaitojen edistämiseksi mielenterveysongelmista kärsivien varhaisnuorten kanssa. Tämän lisäksi kuvataan tunnetaitojen arviointivälineen kehittämistä.

Tuloksissa painottuvat tunnetaitojen monet eri ulottuvuudet sekä musiikkiterapeuttien monipuolinen työskentelytapa, jossa yhdistyvät sekä musiikilliset että verbaaliset menetelmät.
Terapeutin ja asiakkaan vuorovaikutussuhde on keskeinen tekijä tunnetaitojen oppimisessa. Asiakkaan tunnetaitojen kehittyminen näkyy myös hänen musiikillisessa ilmaisussaan: ilmaisu on jäsentyneempää ja rohkeampaa, keskittyminen soittamiseen paranee ja yhteissoitosta tulee sujuvampaa.
– Kelan kustantamia musiikkiterapiapalveluita käyttävistä lapsista ja nuorista suurimmalla osalla on mielenterveyden ongelmia ja heidän terapian tavoitteenaan on useimmiten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen, Salokivi toteaa.
– Tämän tutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa tunnetaitotyöskentelystä musiikkiterapian näkökulmasta, ja siitä miten kehitystä voidaan tukea ja tulevaisuudessa myös arvioida. Toivon, että nämä tulokset voivat auttaa yhteisen kielen löytämisessä ja parantaa musiikkiterapeuttien mahdollisuuksia tukea nuoria tunnetaitojen opettelussa, väittelijä kertoo.
Tunnetaitojen merkitykseen ihmisten hyvinvoinnissa on havahduttu laajasti. Maailman terveysjärjestö (WHO) muun muassa korostaa tunnetaitojen merkitystä osana hyvää mielenterveyttä, ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) nimeää tunnetaidot yhdeksi tulevaisuuden keskeisimmistä työelämätaidoista. Myös koulujärjestelmät eri puolilla maailmaa ovat alkaneet kiinnittää asiaan huomiota. Ilman riittävän hyviä tunnetaitoja yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointi ei ole mahdollista.
FM Maija Salokiven musiikkiterapian väitöskirjakäsikirjoituksen "Developing a music therapy assessment tool to evaluate emotional skills in early adolescence" tarkastustilaisuus pidetään 29.9.2023 klo 12.00, Seminarium-rakennuksessa, S212. Vastaväittäjänä toimii professori Wendy Magee (Temple University, USA) ja kustoksena apulaisprofessori Esa Ala-Ruona (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä https://r.jyu.fi/dissertation-salokivi-290923
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9735-9
Taustatietoa:
Maija Salokivi (FM, musiikkiterapeutti) on työskennellyt useita vuosia psykiatristen ja neurologisten lapsi- ja nuorisoasiakkaiden musiikkiterapeuttina ja erikoistunut tunne- ja vuorovaikutustaitoihin. Hänen tutkimukselliset kiinnostuksen kohteensa ovat tunnetaidot, arvioinnin kehittäminen sekä musiikin hyödyntäminen osana ihmisen hyvinvointia.
Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Alfred Kordelinin säätiö, Kristillinen Suojakoti säätiö, Oskari Öflundin Säätiö sekä Jyväskylän yliopisto.
Lisätietoja: Maija Salokivi (maija.salokivi@gmail.com)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto säilytti vetovoimansa korkeakoulujen yhteishaussa – viidenneksi suosituin kohde25.3.2026 12:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistoon haki eilen päättyneessä korkeakoulujen kevään toisessa yhteishaussa 19 414 hakijaa, joista ensisijaisia 6 344. Viime vuodesta ensisijaisten hakijoiden määrä nousi kolme prosenttia, ja kokonaishakijamäärä pysyi lähes samana (19 477 vuonna 2025). Valtakunnallisesti kevään toisen yhteishaun hakijamäärä nousi vajaan prosentin. Hakemuksia Jyväskylän yliopistoon kertyi 25 979, mikä oli myös lähes sama kuin edellisvuonna.
QS Ranking 2026: Liikuntatieteet sijalla 45, kaikkiaan 9 Jyväskylän yliopiston alaa mukana arvostetussa listauksessa25.3.2026 12:02:00 EET | Tiedote
Vuoden 2026 QS World University Rankings by Subject -vertailun tulokset on julkaistu. Jyväskylän yliopiston aloista maailman sadan parhaan joukossa jatkoi liikuntatieteet, jonka sijoitus vertailussa on 45:s. Vahva sijoitus kertoo alan asemasta suomalaisen ja kansainvälisen liikuntatieteellisen tutkimuksen kärjessä. Viime vuonna sijoitus oli 47:s. Lähellä huippua kasvatustieteet sijoitettiin välille 101–150 ja kielitieteet välille 151–200, molemmat samoilla sijoilla kuin viime vuonna.
Suomalaistutkijat kehittivät uuden menetelmän tarkkaan molekyylikalvojen kasvatukseen25.3.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden lasermuokkaukseen perustuvan menetelmän, jonka avulla metalli‑orgaanisia materiaaleja voidaan kasvattaa paikallisesti molekyylin paksuinen kerros kerrallaan. Menetelmä mahdollistaa erimuotoisten kalvojen tarkan rakentamisen ja tarjoaa uusia tapoja muokata materiaalien ominaisuuksia eri käyttötarpeisiin.
Autististen nuorten avun saanti terveydenhuollossa voi olla vaikeaa – kapeat käsitykset autismista jarruna24.3.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan autististen nuorten kohtaaminen terveydenhuollossa vaikeutuu kapeiden autismikäsitysten vuoksi. Nuorten omia kokemuksia ja tietoa elämästään ei aina arvosteta, ja maskaaminen, eli autististen piirteiden peittely, jää usein ammattilaisilta tunnistamatta. Pahimmillaan tämä voi jopa estää asianmukaisen hoidon saamista. Autismi ei aina näy ulospäin odotetulla tavalla, tutkijat muistuttavat.
”Tasa-arvon esteenä on haluttomuus asettua toisen ihmisen asemaan” – Katariina Räikkönen vastaanotti Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen20.3.2026 13:33:46 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitos on myöntänyt vuoden 2026 Minna Canth -tasa-arvotunnustuksen ihmisoikeusaktivisti, vaikuttaja Katariina Räikköselle. Tunnustus jaettiin Minna Canthin päivänä 19.3. järjestetyssä tilaisuudessa Jyväskylän yliopiston Ruusupuistossa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme