Väitös: Musiikkiterapia voi vahvistaa varhaisnuorten tunnetaitojen kehittymistä (Salokivi)
20.9.2023 06:00:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
FM Maija Salokiven väitöstutkimus antaa kattavan kuvan varhaisnuorten tunnetaitojen tukemisesta musiikkiterapian avulla. Tutkimuksessa määritellään, mitä tunnetaidot käytännössä tarkoittavat ja miten musiikkiterapeutit työskentelevät tunnetaitojen edistämiseksi mielenterveysongelmista kärsivien varhaisnuorten kanssa. Tämän lisäksi kuvataan tunnetaitojen arviointivälineen kehittämistä.

Tuloksissa painottuvat tunnetaitojen monet eri ulottuvuudet sekä musiikkiterapeuttien monipuolinen työskentelytapa, jossa yhdistyvät sekä musiikilliset että verbaaliset menetelmät.
Terapeutin ja asiakkaan vuorovaikutussuhde on keskeinen tekijä tunnetaitojen oppimisessa. Asiakkaan tunnetaitojen kehittyminen näkyy myös hänen musiikillisessa ilmaisussaan: ilmaisu on jäsentyneempää ja rohkeampaa, keskittyminen soittamiseen paranee ja yhteissoitosta tulee sujuvampaa.
– Kelan kustantamia musiikkiterapiapalveluita käyttävistä lapsista ja nuorista suurimmalla osalla on mielenterveyden ongelmia ja heidän terapian tavoitteenaan on useimmiten tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittyminen, Salokivi toteaa.
– Tämän tutkimuksen tulokset tuovat uutta tietoa tunnetaitotyöskentelystä musiikkiterapian näkökulmasta, ja siitä miten kehitystä voidaan tukea ja tulevaisuudessa myös arvioida. Toivon, että nämä tulokset voivat auttaa yhteisen kielen löytämisessä ja parantaa musiikkiterapeuttien mahdollisuuksia tukea nuoria tunnetaitojen opettelussa, väittelijä kertoo.
Tunnetaitojen merkitykseen ihmisten hyvinvoinnissa on havahduttu laajasti. Maailman terveysjärjestö (WHO) muun muassa korostaa tunnetaitojen merkitystä osana hyvää mielenterveyttä, ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) nimeää tunnetaidot yhdeksi tulevaisuuden keskeisimmistä työelämätaidoista. Myös koulujärjestelmät eri puolilla maailmaa ovat alkaneet kiinnittää asiaan huomiota. Ilman riittävän hyviä tunnetaitoja yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointi ei ole mahdollista.
FM Maija Salokiven musiikkiterapian väitöskirjakäsikirjoituksen "Developing a music therapy assessment tool to evaluate emotional skills in early adolescence" tarkastustilaisuus pidetään 29.9.2023 klo 12.00, Seminarium-rakennuksessa, S212. Vastaväittäjänä toimii professori Wendy Magee (Temple University, USA) ja kustoksena apulaisprofessori Esa Ala-Ruona (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Tilaisuutta voi seurata etäyhteydellä https://r.jyu.fi/dissertation-salokivi-290923
Linkki julkaisuun: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9735-9
Taustatietoa:
Maija Salokivi (FM, musiikkiterapeutti) on työskennellyt useita vuosia psykiatristen ja neurologisten lapsi- ja nuorisoasiakkaiden musiikkiterapeuttina ja erikoistunut tunne- ja vuorovaikutustaitoihin. Hänen tutkimukselliset kiinnostuksen kohteensa ovat tunnetaidot, arvioinnin kehittäminen sekä musiikin hyödyntäminen osana ihmisen hyvinvointia.
Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet Alfred Kordelinin säätiö, Kristillinen Suojakoti säätiö, Oskari Öflundin Säätiö sekä Jyväskylän yliopisto.
Lisätietoja: Maija Salokivi (maija.salokivi@gmail.com)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Suomen Kulttuurirahastolta lähes 900 000 euroa Jyväskylän yliopistoon vuonna 202612.2.2026 08:49:44 EET | Tiedote
Suomen Kulttuurirahasto on myöntänyt Jyväskylän yliopistoon 26 apurahaa, joiden yhteissumma on 891 500 euroa. Eniten apurahoja myönnettiin luonnontieteisiin, yhteensä 315 000 euroa.
Merkittävä rahoitus Business Finlandilta hauskuuden ja sitoutumisen tutkimukselle10.2.2026 10:12:35 EET | Tiedote
Business Finland on myöntänyt rahoituksen Turun ja Jyväskylän yliopistojen tutkimusprojektille FUNMERSIVE – Transformative and scalable customer engagement through immersive fun. Rahoitus myönnettiin Co-Innovation -yhteishankkeelle, josta Jyväskylän yliopiston projektin osuus on 885 920 euroa. Projektin kokonaisbudjetti on 1 107 400 euroa, josta yliopiston omarahoitusosuus on 221 480 euroa.
Parvovirusinfektio mullistaa isäntäsolun tumajyväsen rakenteen ja toiminnan10.2.2026 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkimus paljastaa, että autonomiset parvovirukset, kuten koiran parvovirus, kykenevät perusteellisesti vaikuttamaan tumajyväsen sisäiseen tasapainoon. Tulokset tarjoavat uutta perustietoa virusten ja tumajyväsen vuorovaikutuksesta.
Väitös: Taiteellinen koulutus muokkaa aivoja – tutkimus osoittaa valon ja lämpimien värien herkkyyden vahvistuvan6.2.2026 11:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehty väitöstutkimus osoittaa, että kuvataidealan tausta muokkaa aivojen tapaa käsitellä värejä. Kuvataidetaustan omaavilla ihmisillä mitattiin tutkimuksessa voimakkaampia hermostollisia reaktioita kirkkaisiin väreihin ja myös muita ihmisiä myönteisemmät reaktiot lämpimiin värisävyihin. Väitöstutkija Liting Songin mukaan taiteilijoiden aivot tulkitsevat ja kokevat värejä eri lailla kuin muiden ihmisten.
Miksi pelko leviää vääriin tilanteisiin? Väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia erotteluoppimiseen ja pelon yleistymiseen (Lehtonen)6.2.2026 09:50:03 EET | Tiedote
Pelko on elintärkeä tunne, mutta toisinaan pelon tunne voi yleistyä tilanteisiin, joissa vaaraa ei ole. Jyväskylän yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus tuo lisätietoa siitä, miten aivot erottavat uhkaavat ja turvalliset kokemukset, ja miksi tässä prosessissa voi olla eroja sukupuolten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme