Suomen Akatemialta lähes viisi miljoonaa euroa Jyväskylän yliopiston koulutuksen, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimukseen

Rahoitusta myönnettiin humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunnan, Koulutuksen tutkimuslaitoksen sekä liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoille.

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta valitsi kaikkiaan 42 uutta akatemiatutkijaa ja myönsi rahoitusta 59 akatemiahankkeelle, joissa on yhteensä 74 osahanketta. Akatemiatutkijoille osoitettiin yhteensä noin 27 miljoonaa euroa ja akatemiahankkeille noin 38 miljoonaa euroa.

Akatemiatutkijat

Akatemiatutkijan rahoitus tukee lupaavia, urallaan nopeasti edenneitä ja kansainvälisesti verkostoituneita tutkijoita, joiden tutkimus on tieteellisesti korkeatasoista, vaikuttavaa ja tiedettä uudistavaa.

Yliopistotutkija Daniel Phipps liikuntatieteellisestä tiedekunnasta sai noin 679 000 euron akatemiatutkijarahoituksen projektiin, jossa selvitetään, miksi nuoret käyttävät savukkeita, sähkösavukkeita ja nikotiinipusseja. Tutkimuksessa keskitytään nikotiinivuotteiden käytön emotionaalisiin, sosiaalisiin ja kognitiivisiin tekijöihin. Tutkimuksen tavoitteena on luoda käytännön suosituksia kouluille, päättäjille ja perheille sekä jakaa avoimesti resursseja ja selkokielisiä raportteja.

Yliopistonlehtori Anna Puupponen kieli- ja viestintätieteiden laitokselta sai noin 667 000 euron akatemiatutkijarahoituksen hankkeeseen, jossa tutkitaan indeksisyyttä suomalaisessa viittomakielessä. Hanke tarkastelee, miten äidinkieliset viittojat ja aikuisoppijat käyttävät kehonliikkeitä kerronnassa ja keskustelun vuoronvaihdoissa sekä miten he prosessoivat tällaisia ilmauksia. Tutkimus yhdistää korpuslingvistiikan, vuorovaikutuslingvistiikan ja neurokuvantamisen menetelmiä. Tuloksia voidaan hyödyntää viittomakielen opetuksessa ja oppijoiden kielenkehityksen tukemisessa. Tutkimus toteutetaan Jyväskylän yliopiston viittomakielen keskuksessa.

Akatemiahankkeet

Akatemiahankerahoituksella edistetään suomalaisen tieteen uudistumista, tutkimuksen laatua sekä tieteellistä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Rahoitettavissa hankkeissa tavoitellaan kansainvälisesti korkeatasoista tutkimusta, uusia tieteellisiä avauksia ja vahvaa kansainvälistä yhteistyötä.

Tutkimusprofessori Johanna Annala Koulutuksen tutkimuslaitokselta sai 500 000 euron rahoituksen akatemiahankkeelle ”Tiedon jäljillä: yliopistokoulutuksen tietoperusta uhattuna”. Hankkeessa perehdytään korkeakouluopetuksen ja opetussuunnitelmien tietoon ja kehitetään teoriaa sekä tehdään uusia avauksia edistääksemme sellaista kouluopetuksen ja opetussuunnitelmien tietoa, joka tukee aktiivista osallistumista ja luovia visioita kestävän ja oikeudenmukaisemman tulevaisuuden ja korkeakoulutuksen rakentamiseksi. Hanketta johtaa Jyväskylän yliopisto ja se toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Professori Piia Astikainen psykologian laitokselta sai noin 599 000 euron rahoituksen akatemiahankkeelle ”Monitasoinen vuorovaikutussynkronia terapeutin ja avatarin ohjaamissa digitaalisissa hyvinvointi-interventioissa”. Hanke tutkii, miten digitaalisten hyvinvointipalveluiden tehoa voidaan parantaa ymmärtämällä psykoterapeutin ja asiakkaan välistä “synkroniaa”, eli heidän käyttäytymisensä, kehon signaalien ja aivotoiminnan luonnollista yhteen sovittautumista. Tutkimustulokset auttavat kehittämään uusia digitaalisia hoitomuotoja masennuksen ja ahdistuksen hoitoon.

Professori Taru Feldt, psykologian laitokselta, sai noin 499 000 euron rahoituksen akatemiahankkeelle ”Kohti tulevaisuuden uria: uravaatimuksiin vastaaminen ja kestävyyden edistäminen uraekosysteemin vuorovaikutuksessa”. Hankkeessa tarkastellaan, miten inhimillisesti kestävät työurat rakentuvat ja ilmenevät yksilön, organisaation ja yhteiskunnan tasoilla muuttuvassa työelämässä sekä miten eri toimijat voivat niitä edistää. Hanketta johtaa Jyväskylän yliopisto ja se toteutetaan yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa.

Professori Raija Hämäläinen, kasvatustieteiden laitos, noin 500 000 euroa, ja yliopistotutkija Ville Heilala, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, noin 499 000 euroa, saivat rahoituksen akatemiahankkeeseen ”Tunteet ja tekoäly: Miten huomioida IT-opiskelijoiden tunteet eettisesti kestävällä tavalla”. Tutkimuksessa selvitetään, miten tunteet vaikuttavat oppimiseen ja yhteistoiminnalliseen ongelmanratkaisuun ohjelmoinnin kursseilla. Hankkeessa kehitetään eettisiä ja innovatiivisia ratkaisuja tekoälyn integroimiseksi opetukseen varmistaen samalla, että opiskelijat eivät jää yksin vaikeiden tunnekokemusten kanssa.

Professori Sari Pietikäinen kieli- ja viestintätieteiden laitokselta sai noin 594 000 euron rahoituksen akatemiahankkeelle ”Väylä: Ilmaston muutoksen biososiolingvistiikka meänkielisessä Tornionjokilaaksossa”. Hanke tutkii, miten ilmastonmuutos vaikuttaa kieleen, luontoon ja ihmisten elämään Tornionjokilaaksossa tarkastelemalla meänkieltä. Tutkimus yhdistää kielitieteen, ympäristötutkimuksen ja kansalaistieteen menetelmiä ja kehittää uutta biososiolingvistiikan näkökulmaa, jossa kieli nähdään osana elävää luontoa ja yhteisöä. Hankkeessa myös kehitetään välineitä kestävän tulevaisuuden rakentamiseen pohjoisissa yhteisöissä.

Tutkijatohtori William Randall musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitokselta sai noin 448 000 euron rahoituksen akatemiahankkeelle ”Hyvinvointia tukeva tunnesäätely musiikin keinoin: havaintoja luonnollisista, yksilöllisistä konteksteista”. Hankkeessa tarkastellaan musiikin roolia nuorten arjen päivittäisessä tunnesäätelyssä, sekä sitä, milloin musiikki auttaa, ja milloin siitä voi olla haittaa. Löydökset tulevat toimimaan ohjenuorina uusille terapiainterventioille, digitaalisille terveyssovelluksille sekä nuorille suunnatuille tukipalveluille.

Lisätietoja

Suomen Akatemian tiedote 12.6.2025 

Rahoituspäätökset: akatemiatutkijan tehtävä

Rahoituspäätökset: akatemiahankkeet