Veronmaksajien Lehtinen: Budjettiriihen veroratkaisut menettelevät, palkansaajan verotus kevenee 0,5–1,2 prosenttiyksikköä – indeksitarkistuksesta lipsuminen on pettymys
19.9.2023 22:49:35 EEST | Veronmaksajain Keskusliitto | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen ratkaisuja yleisesti melko hyvinä. Velkaantumista hillitään menosäästöillä ja rakenneuudistuksilla, eikä verotusta kokonaisuutena kiristetä.
- Tätä hyvää linjaa pidättäytyä verotuksen yleisestä kiristämisestä on syytä johdonmukaisesti jatkaa myös vaalikauden loppuvuosina.
Budjettiriihen veroratkaisut ja palkansaajamaksujen muutokset keventävät palkkaverotusta vuonna 2024. Keskituloisen 3840 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus kevenee 0,6 prosenttiyksikköä, mikä jättää palkasta 280 euroa enemmän käteen vuodessa. Pienipalkkaisen 2000 euroa ansaitsevan verotus kevenee ensi vuonna 0,9 prosenttiyksikköä ja hyväpalkkaisen 8000 euroa tienaavan 0,6 prosenttiyksikköä. Suurimmillaan kevennys on 14000 euron kuukausituloilla 1,2 prosenttiyksikköä. Tähän vaikuttaa väliaikaisen solidaarisuusveron jatkaminen uudella tulorajalla. *)
Palkansaajien verotuksen keveneminen on ensi vuonna käytännössä sosiaalivakuutusmaksujen alenemisen varassa. Työttömyysvakuutusmaksun aleneminen on luonnollinen seuraus työllisyyden paranemisesta ja työllisyysrahaston puskurien täyttymisestä. Lisäksi hallituksen toimet vaikuttavat osaltaan työttömyysturvamenoihin.
- Työttömyysvakuutusmaksujen tuntuvat alennukset tulevat nyt todella hyvään aikaan ja tarpeeseen, kun talous huojuu taantuman partaalla ja palkansaajien ostovoima on alentunut.
Valtion budjettiin maksualennus tuottaa toisaalta mukavasti lisätuottoja, sillä valtion ja kuntien verotus kiristyy automaattisesti verovähennysten pienenemisen takia.
- Tilanne on aito win-win, sillä palkansaajien ostovoimaa parantava maksuale turvottaa samalla valtion ja kuntien verotuottoja sadoilla miljoonilla euroilla.
Hallitus päätti lisäksi imuroida osan työttömyysvakuutusmaksun alennuksen vaikutuksesta valtion budjettiin tinkimällä 145 miljoonaa euroa ansiotulojen verotuksen normaalista indeksitarkistuksesta ensi vuonna. Lehtinen pitää tällaista imurointia perusteettomana ja lisäksi valittua tapaa kummallisena.
Indeksitarkistukset veroperusteisiin tehtiin asianmukaisesti muun muassa viime vaalikaudella, mutta nyt tästä jo pitkään noudatetusta kantavasta periaatteesta tingitään heti vaalikauden alussa.
- Ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksella estetään verotuksen kiristyminen normaalin ansio- ja hintakehityksen mukana. Se ei ole mikään kevennys, josta olisi varaa tinkiä.
- Tämä on vähintäänkin kauneusvirhe budjettiriihen veroratkaisuissa, joka jää toivottavasti ainutkertaiseksi.
Hallitusohjelman mukaisista 500 miljoonan euron veronkevennyksistä ollaan toteuttamassa ensi vuonna vaivainen 100 miljoonan euron siivu. Tämänkin vaikutus käytännössä nollautuu, kun indeksitarkistuksista tinkiminen kiristää verotusta jopa enemmän.
Muilta osin Lehtinen pitää budjettiriihen veroratkaisuja melko yllätyksettöminä. Kulutusveroissa ei tapahdu ensi vuonna suuria muutoksia. Bensaverotus kevenee hieman. Hallitusohjelmassa linjattua arvonlisäverotuksen kiristystä ei toteuteta vielä ensi vuonna.
Kiinteistöverotuksessa toteutetaan hallitusohjelmassa linjattu tonttien kiinteistöveron pakkokiristys. Tonttien kiinteistöveron alaraja on nyt 0,93 prosenttia. Alaraja on jatkossa pakko korottaa vähintään 1,30 prosenttiin. Nyt alarajalla olevissa kunnissa tonttien verotus kiristyy peräti 40 prosenttia. Tonttien veroprosenttia on korotettava kaikkiaan 245 kunnassa.
- Kyseessä on täysin perusteeton kuntien holhoaminen, jonka maksumiehiksi aiotaan panna epäonnisten kuntien asukkaat.
- Kiinteistövero menee kunnille, joten niiden pitäisi luonnollisesti myös saada itse päättää mahdollisimman vapaasti sen tasosta omassa kunnassaan, toteaa Lehtinen.
Laskelmat ja arviot verotuksen muutoksista vuonna 2024 ovat saatavilla osoitteessa
veronmaksajat.fi
*) Näissä Veronmaksajain Keskusliiton laskelmissa ja arvioissa on huomioitu palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja sairaanhoitomaksun odotettu aleneminen. Lisäksi on huomioitu hallituksen budjettiin sisältyvät työtulovähennyksen korotus, veroperusteiden alimittainen indeksitarkistus sekä solidaarisuusveron jatkaminen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652
pääekonomisti Mikael kirkko-Jaakkola, p. 050 536 4126
Tietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajat VM:n verokartoituksesta: Sopeutukset menosäästöillä – kasvua verorakenteen uudistuksilla26.10.2026 14:02:32 EET | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliitto pitää valtiovarainministeriön julkisen talouden meno- ja rakennekartoitusta sekä verokartoitusta hyvinä lisinä julkisesta taloudesta käytävään keskusteluun. Velkaantumisen taittaminen edellyttää laajaa tietopohjaa ja pitkäjänteisiä päätöksiä. Veronmaksajat kuitenkin torjuu veronkiristykset sopeutuskeinona. Verojen korottamisen sijaan julkisia menoja on hillittävä ja verotoimet suunnattava talouskasvun edistämiseen verotuksen rakennetta muuttamalla. Tulevan hallituksen on sitouduttava julkisen hallinnon uudistamiseen, pitäviin menokehyksiin ja konkreettisiin menosäästöihin. – Erilaiset veronkiristykset tyypillisesti heikentävät kansantalouden kasvua. Hintojen noustessa ansiotuloverotuksen indeksitarkistusten tekemättä jättäminen ja eläkkeiden verotuksen korottaminen merkitsevät ostovoiman heikkenemistä. Tämä vaikuttaa talouteen kielteisesti kulutuksen ja säästämisen vähetessä, toimitusjohtaja Jussi Junni linjaa. Veronmaksajat pitää valtiovarainministeriön ehd
Veronmaksajat VM:n virkapuheenvuorosta: Velkajarrusta pidettävä kiinni – sopeutukset menosäästöillä7.10.2026 10:05:26 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliitto pitää valtiovarainministeriön virkapuheenvuoroa julkisen talouden vakauttamisesta perusteltuna. Velkaantumisen taittaminen edellyttää pitkäjänteisiä päätöksiä ja julkisen hallinnon uudistamista. Veronmaksajat kuitenkin torjuu veronkiristykset sopeutuskeinona. Niiden sijaan julkisia menoja on hillittävä ja mahdolliset verotoimet suunnattava talouskasvun edistämiseen. Tulevan hallituksen onkin sitouduttava velkajarruun, pitäviin menokehyksiin ja konkreettisiin menosäästöihin. – Julkisen talouden vakauttaminen ja kasvun vahvistaminen on saatava tukemaan toisiaan. Veronkiristyksillä vaarannettaisiin juuri niitä työnteon, yrittämisen ja investointien edellytyksiä, joiden varaan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus rakentuu, toimitusjohtaja Jussi Junni huomauttaa. Veronmaksajat allekirjoittaa ministeriön näkemyksen siitä, että julkisen talouden hoitamista koskevasta parlamentaarisesta sopimuksesta on pidettävä kiinni. Velkajarruun sitoutuminen vahvistaa luottamusta Su
Veronmaksajat budjettiriihestä: Säästölinja jatkuu ensi vuonna, veroissa ei kiristämisen varaa1.9.2026 20:48:00 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Jussi Junni kannattaa hallituksen budjettiesityksen menosäästöjä painottavaa sopeutuslinjaa. Pitkään odotettu talouskasvun viriäminen ei poista tarvetta tasapainottaa pahasti alijäämäistä julkista taloutta ensi vuonnakaan. - Suomessa julkiset menot ovat kaikista EU-maista suurimmat bruttokansantuotteeseen nähden. Se tarkoittaa, että julkisen talouden alijäämä tulee kattaa menosäästöillä ja että veronkiristyksiin ei ole varaa, Junni sanoo. Ensi vuoden budjettiesityksen verokokonaisuus edustaa Junnin mielestä vakaata, kevään kehysriihessä paalutettua linjaa. Tärkeimmät kevennykset koskevat yhteisöveroa ja ansiotulojen verotusta. - Veropoliittinen poukkoilu olisi haitallista orastavan talouskasvun kannalta. Yhteisöveron laskeminen 18 prosenttiin on tärkeä kasvutoimi, josta ei ole järkevää peruuttaa tulevallakaan vaalikaudella. Valtiontalouden haasteista huolimatta nimenomaan tuloveronkevennyksiä tulee Junnin mukaan jatkaa, jotta ihmisillä ja yri
Veronmaksajat budjettiehdotuksesta: Säästölinjaa on hyvä jatkaa - ilman veronkiristyksiä4.8.2026 17:47:29 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton uusi toimitusjohtaja Jussi Junni kannattaa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen sopeutustoimien kohdistumista menosäästöihin. Pitkään odotettu talouskasvun viriäminen ei poista tarvetta tasapainottaa pahasti alijäämäistä julkista taloutta. - Odotamme, että menosäästöihin keskittyvällä linjalla pysytään myös syksyn budjettiriihessä. Olennaista on, ettei Suomen huippukorkeaa verotusta kiristetä ensi vuonna, Junni sanoo. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen verokokonaisuus oli Junnin mielestä yllätyksetön, koska hallitus on jo tehnyt toimikautensa suuret veroratkaisut. Tärkeimmät kevennykset koskevat yhteisöveroa ja ansiotulojen verotusta. - Veropolitiikassa poukkoilun välttäminen on tärkeää, joten on hyvä, että yhteisöveron alentamisesta 18 prosenttiin pidetään kiinni. Tämä turvaa positiivisen talouskehityksen jatkumisen. Pienituloisilla palkansaajilla verotus kevenee ensi vuonna hieman, hyvätuloisilla verotus pysyy puolestaan ennallaan. Esimerkiks
Veronmaksajien linjaukset vaalikaudelle 2027-2031: Veromuutoksilla kasvua, menosäästöillä tasapainoa9.6.2026 09:02:02 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliitto on julkaissut linjauksensa vaalikaudelle 2027-2031. Linjausten mukaan Suomen julkinen talous on saatava kestävälle uralle menosäästöillä sekä talouskasvua ja työllisyyttä vahvistavilla rakenneuudistuksilla – ei yleisillä veronkiristyksillä. Menojen taso on nyt liian korkea suhteessa kansantalouden kantokykyyn, joten säästäväisyyden on oltava selvästi ensisijainen keino tasapainon palauttamisessa. Verotuksen tulee olla vakaata, ennustettavaa ja kohtuullista. Talouskasvun ja työllisyyden vahvistaminen ovat olennaisia edellytyksiä myös Suomen julkisen talouden velkakestävyyden pitkäjänteiselle parantamiselle. Siksi tarvitaan kannustimia työntekoon ja yritteliäisyyteen. Kuluvalla vaalikaudella toteutuvat ansiotulojen verotuksen ja yhteisöveron muutokset ovat olleet askelia oikeaan suuntaan. Ne muodostavat tukevan pohjan myös seuraavan vaalikauden veropolitiikalle. Tärkeää on se, ettei työn tekemisen ja teettämisen verotusta ainakaan kiristetä. Tämä koskee myös y
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme