Veronmaksajien Lehtinen: Budjettiriihen veroratkaisut menettelevät, palkansaajan verotus kevenee 0,5–1,2 prosenttiyksikköä – indeksitarkistuksesta lipsuminen on pettymys
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää budjettiriihen ratkaisuja yleisesti melko hyvinä. Velkaantumista hillitään menosäästöillä ja rakenneuudistuksilla, eikä verotusta kokonaisuutena kiristetä.
- Tätä hyvää linjaa pidättäytyä verotuksen yleisestä kiristämisestä on syytä johdonmukaisesti jatkaa myös vaalikauden loppuvuosina.
Budjettiriihen veroratkaisut ja palkansaajamaksujen muutokset keventävät palkkaverotusta vuonna 2024. Keskituloisen 3840 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus kevenee 0,6 prosenttiyksikköä, mikä jättää palkasta 280 euroa enemmän käteen vuodessa. Pienipalkkaisen 2000 euroa ansaitsevan verotus kevenee ensi vuonna 0,9 prosenttiyksikköä ja hyväpalkkaisen 8000 euroa tienaavan 0,6 prosenttiyksikköä. Suurimmillaan kevennys on 14000 euron kuukausituloilla 1,2 prosenttiyksikköä. Tähän vaikuttaa väliaikaisen solidaarisuusveron jatkaminen uudella tulorajalla. *)
Palkansaajien verotuksen keveneminen on ensi vuonna käytännössä sosiaalivakuutusmaksujen alenemisen varassa. Työttömyysvakuutusmaksun aleneminen on luonnollinen seuraus työllisyyden paranemisesta ja työllisyysrahaston puskurien täyttymisestä. Lisäksi hallituksen toimet vaikuttavat osaltaan työttömyysturvamenoihin.
- Työttömyysvakuutusmaksujen tuntuvat alennukset tulevat nyt todella hyvään aikaan ja tarpeeseen, kun talous huojuu taantuman partaalla ja palkansaajien ostovoima on alentunut.
Valtion budjettiin maksualennus tuottaa toisaalta mukavasti lisätuottoja, sillä valtion ja kuntien verotus kiristyy automaattisesti verovähennysten pienenemisen takia.
- Tilanne on aito win-win, sillä palkansaajien ostovoimaa parantava maksuale turvottaa samalla valtion ja kuntien verotuottoja sadoilla miljoonilla euroilla.
Hallitus päätti lisäksi imuroida osan työttömyysvakuutusmaksun alennuksen vaikutuksesta valtion budjettiin tinkimällä 145 miljoonaa euroa ansiotulojen verotuksen normaalista indeksitarkistuksesta ensi vuonna. Lehtinen pitää tällaista imurointia perusteettomana ja lisäksi valittua tapaa kummallisena.
Indeksitarkistukset veroperusteisiin tehtiin asianmukaisesti muun muassa viime vaalikaudella, mutta nyt tästä jo pitkään noudatetusta kantavasta periaatteesta tingitään heti vaalikauden alussa.
- Ansiotuloverotuksen indeksitarkistuksella estetään verotuksen kiristyminen normaalin ansio- ja hintakehityksen mukana. Se ei ole mikään kevennys, josta olisi varaa tinkiä.
- Tämä on vähintäänkin kauneusvirhe budjettiriihen veroratkaisuissa, joka jää toivottavasti ainutkertaiseksi.
Hallitusohjelman mukaisista 500 miljoonan euron veronkevennyksistä ollaan toteuttamassa ensi vuonna vaivainen 100 miljoonan euron siivu. Tämänkin vaikutus käytännössä nollautuu, kun indeksitarkistuksista tinkiminen kiristää verotusta jopa enemmän.
Muilta osin Lehtinen pitää budjettiriihen veroratkaisuja melko yllätyksettöminä. Kulutusveroissa ei tapahdu ensi vuonna suuria muutoksia. Bensaverotus kevenee hieman. Hallitusohjelmassa linjattua arvonlisäverotuksen kiristystä ei toteuteta vielä ensi vuonna.
Kiinteistöverotuksessa toteutetaan hallitusohjelmassa linjattu tonttien kiinteistöveron pakkokiristys. Tonttien kiinteistöveron alaraja on nyt 0,93 prosenttia. Alaraja on jatkossa pakko korottaa vähintään 1,30 prosenttiin. Nyt alarajalla olevissa kunnissa tonttien verotus kiristyy peräti 40 prosenttia. Tonttien veroprosenttia on korotettava kaikkiaan 245 kunnassa.
- Kyseessä on täysin perusteeton kuntien holhoaminen, jonka maksumiehiksi aiotaan panna epäonnisten kuntien asukkaat.
- Kiinteistövero menee kunnille, joten niiden pitäisi luonnollisesti myös saada itse päättää mahdollisimman vapaasti sen tasosta omassa kunnassaan, toteaa Lehtinen.
Laskelmat ja arviot verotuksen muutoksista vuonna 2024 ovat saatavilla osoitteessa
veronmaksajat.fi
*) Näissä Veronmaksajain Keskusliiton laskelmissa ja arvioissa on huomioitu palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksun ja sairaanhoitomaksun odotettu aleneminen. Lisäksi on huomioitu hallituksen budjettiin sisältyvät työtulovähennyksen korotus, veroperusteiden alimittainen indeksitarkistus sekä solidaarisuusveron jatkaminen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, p. 0400 414 652
pääekonomisti Mikael kirkko-Jaakkola, p. 050 536 4126
Tietoja julkaisijasta
Veronmaksajain Keskusliitto on kansalaisten ja yhteisöjen riippumaton järjestö, jolla on noin 230 000 jäsentä. Järjestön tavoitteena on kohtuullinen ja oikeudenmukainen verotus, ja se neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä asioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Veronmaksajain Keskusliitto
Veronmaksajien Lehtinen: Varainsiirtoveron alennus korjaa valuvikoja ja piristää asuntomarkkinoita12.10.2023 15:40:09 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallituksen esittämää varainsiirtoveron alennusta tervetulleena helpotuksena ja korjauksena verojärjestelmään. Samalla hiipunutta asuntokauppaa sysätään liikkeelle. - Hallitus korjaa nyt useita varainsiirtoverotuksen tunnistettuja valuvikoja. Se myös toivottavasti osaltaan piristää pahasti jumiutuneita asuntomarkkinoita. Varainsiirtoverotuksen erityisenä ongelmana on ollut asunto-osakeyhtiöiden osakkeiden kauppojen verottaminen ankarammin kuin muiden arvopaperien kauppoja. Nyt tämä ero poistuu, kun kaikkien osakkeiden ja arvopaperien varainsiirtovero alennetaan 1,5 prosenttiin. - On hyvä, että tähänastinen perusteeton ero asunto-osakkeiden ja muiden arvopaperien varainsiirtoverossa poistuu viimeinkin, Lehtinen kiittää. Hallitus myös lieventää eroa kiinteistöjen luovutusten ja muiden varainsiirtoverotuksen kohteena olevien kauppojen välillä, kun kiinteistöjen kauppoihin kohdistuva vero alenee 4,0 prosentista 3,0 prosenttii
Veronmaksajat laski: Palkansaajan verotus kevenee 0,6-1,3 prosenttiyksikköä vuonna 202430.8.2023 10:13:04 EEST | Tiedote
Palkansaajamaksujen muutokset ja hallituksen verokaavailut keventävät palkkaverotusta vuonna 2024. Keskituloisen 3840 euroa kuukaudessa tienaavan palkansaajan verotus kevenee 0,7 prosenttiyksikköä, mikä jättää palkasta 340 euroa enemmän käteen vuodessa. Pienipalkkaisen 2000 euroa ansaitsevan verotus kevenee ensi vuonna 1,0 prosenttiyksikköä ja hyväpalkkaisen 8000 euroa tienaavan 0,7 prosenttiyksikköä. Suurimmillaan kevennys on 14000 euron kuukausituloilla 1,3 prosenttiyksikköä, mihin vaikuttaa väliaikaisen solidaarisuusveron jatkaminen uudella tulorajalla. Näissä Veronmaksajain Keskusliiton laskelmissa palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun oletetaan alenevan 0,71 prosenttiyksikköä, sairausvakuutuksen päivärahamaksun 0,25 prosenttiyksikköä ja sairaanhoitomaksun 0,08 prosenttiyksikköä. Lisäksi on huomioitu valtiovarainmininisteriön budjettiehdotukseen sisältyvät työtulovähennyksen korotus sekä solidaarisuusveron jatkaminen. Veronmaksajien toimitusjohtaja Teemu Lehtinen huomauttaa, että p
Veronmaksajien Lehtinen: Ansiotulojen veronkevennystä pantataan turhaan, kiinteistöveroon perusteeton pakkokiristys25.8.2023 15:41:34 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kummeksuu ansiotulojen verotuksen kevennysten lykkäämistä vaalikauden loppuvuosille valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa. Hallitusohjelman mukaisista 500 miljoonan euron veronkevennyksistä ollaan toteuttamassa ensi vuonna vain sadan miljoonan euron siivu. Tämä lisää keskituloisen palkansaajan nettoansioita vaivaisella 40 eurolla vuodessa. - Veronkevennystä ollaan nyt panttaamassa aivan turhaan. Valtiontaloutta ei auteta lykkäämällä jo päätettyä kevennystä vaalikauden loppuvuosille. Lehtinen muistuttaa, että palkansaajan nettoansioiden ostovoima on inflaation kiihdyttyä romahtanut tänä vuonna alimmilleen 15 vuoteen. - Ministeriöllä on nyt kevennysten ajoitus pielessä. Ostovoimaa pitäisi vahvistaa tässä ja nyt, eikä vasta vuosien päästä. Tähän on syytä palata koko hallituksen budjettiriihessä. Palkansaajien ensi vuoden verotukseen tulee vaikuttamaan myös olennaisesti sosiaalivakuutusmaksujen kehitys. Työttömyysvakuutusmak
Veronmaksajien Lehtinen hallitusohjelmasta: Veroratkaisut ovat pääosin myönteisiä, alv-korotus kyseenalainen16.6.2023 17:47:16 EEST | Tiedote
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää hallitusohjelman veropakettia melko toimivana kokonaisuutena. Verotuksen yleisiä rakenteita ei suuresti muuteta. Kiristyksiä ja kevennyksiä tehdään suunnilleen yhtä paljon. - Tärkeintä on, että julkista taloutta tasapainotetaan seuraavat neljä vuotta menosäästöillä ja rakenneuudistuksilla, eikä verotuksen yleistä tasoa kiristämällä. Hallitusohjelmassa listatut veromuutokset siirtävät verotuksen painopistettä lievästi työn tekemisen verottamisesta kulutuksen ja haittojen verottamisen suuntaan. Ansiotulojen verotus kevenee hieman. - Ansiotulojen verotuksen keventäminen noin puolella miljardilla eurolla vahvistaa nettoansioiden ostovoimaa ja kannustaa työntekoa. Se myös edistää osaltaan hallituksen kunnianhimoisten työllisyystavoitteiden toteutumista. Määräaikaista solidaarisuusveroa jatketaan edelleen, mutta se rajataan seuraavat neljä vuotta yli 150 000 euron tuloihin. Solidaarisuusvero säädettiin väliaikaisesti jo yli kym
8.6. on taksvärkkipäivä – veronmaksaja alkaa vihdoin tienata itselleen7.6.2023 07:00:00 EEST | Tiedote
JULKAISUVAPAA 7.6.2023 klo 7:00 Torstaina 8. kesäkuuta vietetään Suomessa perinteistä veronmaksajan taksvärkkipäivää. Tästä päivästä lähtien vuoden loppuun saakka kansalaisten tulot jäävät kokonaan omaan käyttöön. Alkuvuosi on siis laskennallisesti paiskottu töitä yhteisen hyvinvoinnin rahoittamiseksi. Vuonna 2023 kokonaisveroasteen arvioidaan Suomessa olevan 43,1* prosenttia suhteessa kansantuotteeseen, kun mukaan lasketaan muun muassa valtion, kuntien ja kirkon tuloverot, kulutusverot sekä lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut. Veronmaksajan taksvärkkipäivää on Suomessa vietetty vuodesta 1981 lähtien. Tuolloin kansantalouden veroaste oli 37,3 prosenttia. Alkuvaiheessa päivän vietto ajoittui toukokuulle, 1980-luvun lopussa kesäkuun alkupäiviin. Tällöin Suomen veroaste oli lähellä EU-maiden keskitasoa. Vuosituhannen vaihteen jälkeen taksvärkkipäivä on ajoittunut juhannuksen ja kesäkuun alkupuolen välille. Suomen veroaste on tänä aikana ollut noin 3–5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin EU1
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme