Keskuskauppakamari: Hallitus panostaa liikenneverkkoon vaikeasta taloustilanteesta huolimatta
20.9.2023 08:47:45 EEST | Keskuskauppakamari | Tiedote
Keskuskauppakamarissa kiitosta saavat hallituksen budjettiriihessä tekemät panostukset liikenneverkkoon, vakavasta taloustilanteesta huolimatta. Uusien liikenneverkon parannus- ja kehittämishankkeiden toteuttamiset ovat parasta lääkettä heikkenevään suhdannetilanteeseen, mutta toteutusvalmiiden hankkeiden osalta kuokka olisi pitänyt saada maahan jo tänä vuonna, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Piia Karjalainen. Näin olisi maksimoitu elvytysvaikutus ja reagoitu rakennusalan ahdinkoon. Tiestön korjausvelan kasvu tulisi pysäyttää pysyvällä vuotuisella lisärahoituksella.
Hallituksen budjettiriihi toi mukanaan odotettuja päätöksiä ja viitoitti aikataulua hallitusohjelman liikennettä koskevien kirjausten toteutumisen osalta. Budjettiriihen päätöksin ensi vuonna laitetaan liikkeelle hallitusohjelmassa linjattu noin kolmen miljardin euron väyläinvestointipaketti.
”Muutenkin välttämättömien liikenneverkon parannus- ja kehittämishankkeiden toteuttaminen on parasta lääkettä nyt kun Suomi on ajautumassa taantumaan”, kiittelee Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Piia Karjalainen.
”Toki olisimme toivoneet, että toteutusvalmiiden hankkeiden osalta olisi kuokka saatu maahan jo tänä vuonna, jotta elvytysvaikutus olisi pystytty maksimoimaan ja reagoimaan rakennusalan heikentyneeseen suhdannetilanteeseen” Karjalainen sanoo.
Budjettiriihessä linjattiin 250 miljoonan euron rahoituksesta korjausvelan purkamiseen ensi vuodelle sekä 350 miljoonan euron käynnistämisvaltuuksista uusille hankkeille.
”Nämä panostukset perusväylänpitoon ja kehittämiseen ovat erittäin tervetulleita. Väylien kehittämishankkeiden rinnalla on tärkeää, että rahoitusta suunnataan myös tie- ja rataverkon ylläpitoon ja perusparannuksiin, jotta väylien korjausvelan kasvu saadaan taitettua”, Karjalainen sanoo.
Tieverkon korjausvelka on nyt 2,4 miljardia euroa ja rataverkolla 1,5 miljardia euroa.
Nämä ovat merkittäviä summia, jopa valtion väyläomaisuuden tasearvoon verrattuna.
”Perusväylänpitoon tarvittaisiin kuitenkin ensi vuodelle myönnetyn 250 miljoonan euron suuruinen pysyvä vuotuinen lisärahoitus, jotta korjausvelan kasvu saataisiin kokonaan pysäytettyä”, Karjalainen muistuttaa.
Korjausvelasta iso osa on vähemmän liikennöidyllä verkolla, ja infrapanostuksia ei voi kohdistaa yksinomaan vilkasliikenteisiin verkon osuuksiin, sillä myös vähemmän liikennöidyllä verkolla on yhteysvälejä, jotka ovat elinkeinoelämän kuljetusten kannalta kriittisiä ja korvaamattomia. Erityinen ongelmakohta on siltojen heikkenevä kunto sekä tie- että raideverkolla. Toinen haaste väyläverkon ylläpidon osalta on maarakennuskustannusten nousu, joka on ollut erityisen suurta päällystystöitä koskien, ja tarkoittaa käytännössä sitä, että aiemmilla rahoitustasoilla saadaan entistä vähemmän vaikuttavuutta aikaiseksi.
“Mitä huonompaan kuntoon tiet ja radat päästetään, sitä kalliimpaa niiden korjaaminen ja kunnossapito myöhemmin tulee olemaan. Esimerkiksi vuosilla eteenpäin siirretyt teiden uudelleenpäällystystyöt aiheuttavat helposti sen, että seuraavalla kerralla joudutaan korjaaman myös teiden rakenteita, mikä on kertaluokkaa kalliimpaa”, Karjalainen sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia KarjalainenJohtava asiantuntija, liikenne- ja elinkeinopolitiikka
Puh:050 435 5604piia.karjalainen@chamber.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Räjähtävä startti vuodelle – bruttokansantuotteen ennakollinen luku ylitti odotukset30.4.2026 08:46:30 EEST | Tiedote
Tilastokeskus julkisti tänään Suomen kokonaistuotannon suhdannekuvaajan maaliskuulta. Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kiinnostavampaa on kuitenkin se, että samalla saatiin ennakollinen arvio vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen bruttokansantuotteen kehityksestä. ”Näyttää siltä, että viime vuosi oli vasta alkusoittoa, ja kasvu on vauhdittunut tämän vuoden puolella enemmän kuin kukaan uskalsi unelmoida”, sanoo Appelqvist.
Keskuskauppakamari: Perusopetuksen kehittämisessä painotettava korkeaa vaatimustasoa29.4.2026 14:58:33 EEST | Tiedote
Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmän tänään julkaisemat esitykset perusopetuksen kehittämiseksi sisältävät oikeansuuntaisia elementtejä. Keskuskauppakamari huomauttaa silti, että jos lasten ja nuorten osaamistasoa halutaan aidosti vahvistaa, perusopetuksen vaatimustasoa on nostettava, ei ainoastaan ylläpidettävä tai kavennettava, kuten esityksessä ehdotetaan. Koulun on annettava jokaiselle oppilaalle valmiudet pärjätä opinnoissa, työelämässä ja elämässä, ja tämä edellyttää selkeitä ja kunnianhimoisia vaatimuksia.
Kauppakamarikysely: Yli puolet yrityksistä kokee Iranin sotatilanteen heikentävän kilpailukykyään – logistiikkakustannusten nousun vaikutukset kuitenkin toistaiseksi maltillisia28.4.2026 06:57:00 EEST | Tiedote
Kauppakamareiden huhtikuussa teettämästä kyselystä selviää, että 57 prosenttia vastaajista kokee yrityksensä kilpailukyvyn heikentyneen jonkin verran tai paljon Iranin sotatilanteen aiheuttaman logistiikkakustannusten nousun seurauksena. Erittäin paljon tai paljon haittaa tilanne on aiheuttanut kuitenkin vain noin kymmenelle prosentille vastaajayrityksistä. Tiekuljetusten kallistumisen kokee erittäin haitalliseksi noin viidennes vastaajista ja jonkin verran haitalliseksi 47 prosenttia vastaajista.
Keskuskauppakamari: Vaatimus “suomalaisten arvojen” tuntemisesta kansalaisuuskokeessa poistui – päällekkäinen testaus yhä haasteena23.4.2026 13:30:00 EEST | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää myönteisenä, että hallitus vie eteenpäin kansalaisuuskoetta nyt entistä vahvemmin tietoon, lakeihin ja faktoihin perustuvana testinä. Edelleen kansalaisuuskokeen toimeenpanossa tulisi huolehtia siitä, ettei kokeesta muodostu uutta pullonkaulaa osaajille päällekkäisten testien vuoksi.
Keskuskauppakamari: Yhteisöverokannan alentaminen hyödyttää erityisesti pieniä ja keskisuuria yrityksiä – verokannan alennus voi aloittaa hyvän kierteen23.4.2026 08:59:25 EEST | Tiedote
Opposition kritisoiman yhteisöveron alentaminen hyödyttää ennen kaikkea pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Vaikka yhteisöverokannan alennus hyödyttää myös suuryrityksiä, on verokannan alentamisen suhteellinen vaikutus suurempi pienille ja keskisuurille yrityksille. ”Yhteisöveron alentaminen tukee nimenomaan pk-yritysten kasvumahdollisuuksia ja kauan odotettu hyvän kierre voi alkaa verokannan alennuksen myötä”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme