Keskuskauppakamari: Hallitus panostaa liikenneverkkoon vaikeasta taloustilanteesta huolimatta
Keskuskauppakamarissa kiitosta saavat hallituksen budjettiriihessä tekemät panostukset liikenneverkkoon, vakavasta taloustilanteesta huolimatta. Uusien liikenneverkon parannus- ja kehittämishankkeiden toteuttamiset ovat parasta lääkettä heikkenevään suhdannetilanteeseen, mutta toteutusvalmiiden hankkeiden osalta kuokka olisi pitänyt saada maahan jo tänä vuonna, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Piia Karjalainen. Näin olisi maksimoitu elvytysvaikutus ja reagoitu rakennusalan ahdinkoon. Tiestön korjausvelan kasvu tulisi pysäyttää pysyvällä vuotuisella lisärahoituksella.
Hallituksen budjettiriihi toi mukanaan odotettuja päätöksiä ja viitoitti aikataulua hallitusohjelman liikennettä koskevien kirjausten toteutumisen osalta. Budjettiriihen päätöksin ensi vuonna laitetaan liikkeelle hallitusohjelmassa linjattu noin kolmen miljardin euron väyläinvestointipaketti.
”Muutenkin välttämättömien liikenneverkon parannus- ja kehittämishankkeiden toteuttaminen on parasta lääkettä nyt kun Suomi on ajautumassa taantumaan”, kiittelee Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Piia Karjalainen.
”Toki olisimme toivoneet, että toteutusvalmiiden hankkeiden osalta olisi kuokka saatu maahan jo tänä vuonna, jotta elvytysvaikutus olisi pystytty maksimoimaan ja reagoimaan rakennusalan heikentyneeseen suhdannetilanteeseen” Karjalainen sanoo.
Budjettiriihessä linjattiin 250 miljoonan euron rahoituksesta korjausvelan purkamiseen ensi vuodelle sekä 350 miljoonan euron käynnistämisvaltuuksista uusille hankkeille.
”Nämä panostukset perusväylänpitoon ja kehittämiseen ovat erittäin tervetulleita. Väylien kehittämishankkeiden rinnalla on tärkeää, että rahoitusta suunnataan myös tie- ja rataverkon ylläpitoon ja perusparannuksiin, jotta väylien korjausvelan kasvu saadaan taitettua”, Karjalainen sanoo.
Tieverkon korjausvelka on nyt 2,4 miljardia euroa ja rataverkolla 1,5 miljardia euroa.
Nämä ovat merkittäviä summia, jopa valtion väyläomaisuuden tasearvoon verrattuna.
”Perusväylänpitoon tarvittaisiin kuitenkin ensi vuodelle myönnetyn 250 miljoonan euron suuruinen pysyvä vuotuinen lisärahoitus, jotta korjausvelan kasvu saataisiin kokonaan pysäytettyä”, Karjalainen muistuttaa.
Korjausvelasta iso osa on vähemmän liikennöidyllä verkolla, ja infrapanostuksia ei voi kohdistaa yksinomaan vilkasliikenteisiin verkon osuuksiin, sillä myös vähemmän liikennöidyllä verkolla on yhteysvälejä, jotka ovat elinkeinoelämän kuljetusten kannalta kriittisiä ja korvaamattomia. Erityinen ongelmakohta on siltojen heikkenevä kunto sekä tie- että raideverkolla. Toinen haaste väyläverkon ylläpidon osalta on maarakennuskustannusten nousu, joka on ollut erityisen suurta päällystystöitä koskien, ja tarkoittaa käytännössä sitä, että aiemmilla rahoitustasoilla saadaan entistä vähemmän vaikuttavuutta aikaiseksi.
“Mitä huonompaan kuntoon tiet ja radat päästetään, sitä kalliimpaa niiden korjaaminen ja kunnossapito myöhemmin tulee olemaan. Esimerkiksi vuosilla eteenpäin siirretyt teiden uudelleenpäällystystyöt aiheuttavat helposti sen, että seuraavalla kerralla joudutaan korjaaman myös teiden rakenteita, mikä on kertaluokkaa kalliimpaa”, Karjalainen sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia KarjalainenJohtava asiantuntija, liikenne- ja elinkeinopolitiikka
Puh:050 435 5604piia.karjalainen@chamber.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Kiinteistöalalle 211 uutta LKV- ja LVV-välittäjää - kokelaita vähemmän kuin viime vuonna20.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2025 Suomessa laillistettiin 175 uutta kiinteistövälittäjää (LKV) ja 36 vuokrahuoneistojen välittäjää (LVV). Sekä osallistujia että hyväksytysti kokeen läpäisseitä oli hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Huono markkinatilanne näkyy myös kokelasmäärissä.
Keskuskauppakamari: Ukrainan tuki on Suomen etu19.12.2025 08:45:14 EET | Tiedote
Eurooppa-neuvoston hyväksymä 90 miljardin euron taloudellinen tukipaketti Ukrainalle on historiallinen ja strategisesti ratkaiseva askel koko Euroopan turvallisuudelle. EU-johtajat sitoutuivat tarjoamaan merkittävää rahoitusta Ukrainan valtion tarpeisiin ja puolustuskyvyn ylläpitämiseen vuosiksi 2026–2027, vaikka alkuperäinen tavoite käyttää Venäjän jäädytettyjä varoja rahoituksen lähteenä osoittautui oikeudelliselta ja poliittiselta kannalta liian vaikeaksi toteuttaa juuri nyt. Työtä niiden varojen käyttämiseksi on kuitenkin myös jatkettava, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Keskuskauppakamari: Välimiesmenettelylain uudistusehdotus parantaa Suomen asemaa kansainvälisillä markkinoilla19.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Oikeusministeriön työryhmän julkaisema välimiesmenettelylain uudistusehdotus on Keskuskauppakamarin mukaan erittäin tervetullut ehdotus. Ehdotuksen sisältämät uudistukset parantavat Suomen välitysmenettelytoiminnan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla.
Keskuskauppakamari: Ulkomaisten opiskelijoiden asemaa selkeyttävät toimet oikeansuuntaisia – Suomen on silti pidettävä kiinni houkuttelevuudesta18.12.2025 15:40:12 EET | Tiedote
Keskuskauppakamari pitää hallituksen linjauksia ulkomaisten opiskelijoiden lupaprosessien ja toimeentuloedellytysten selkeyttämisestä pääosin perusteltuina. On tärkeää torjua väärinkäytöksiä ja estää opiskelijoiden joutuminen haavoittuvaan asemaan. Samalla on kuitenkin huolehdittava siitä, etteivät uudet vaatimukset yhdessä ulkomaalaisvastaisemmaksi muodostuneen ilmapiirin kanssa heikennä Suomen houkuttelevuutta kansainvälisten osaajien silmissä.
Kauppakamarikysely: Kauppasuhteiden palauttaminen Venäjään mahdollisen rauhan jälkeen jakaa yrityksiä18.12.2025 06:55:00 EET | Tiedote
Suomalaisista vientiyrityksistä 43,5 prosenttia näkee, että kauppasuhteiden palauttaminen Venäjän kanssa ennalleen voisi olla joskus mahdollista, jos rauhansopimus olisi sellainen, että se olisi Ukrainan hyväksyttävissä. Yrityksistä 30,6 prosenttia on puolestaan sitä mieltä, että kauppasuhteiden palauttaminen ennalleen ei ole mahdollista. ”Jos asiassa edetään, se tehdään tietenkin yhteisessä rintamassa EU:n kanssa”, sanoo Keskuskauppakamarin kansainvälisten asioiden johtaja Päivi Pohjanheimo.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme