Keskuskauppakamari: Hallitus panostaa liikenneverkkoon vaikeasta taloustilanteesta huolimatta
20.9.2023 08:47:45 EEST | Keskuskauppakamari | Tiedote
Keskuskauppakamarissa kiitosta saavat hallituksen budjettiriihessä tekemät panostukset liikenneverkkoon, vakavasta taloustilanteesta huolimatta. Uusien liikenneverkon parannus- ja kehittämishankkeiden toteuttamiset ovat parasta lääkettä heikkenevään suhdannetilanteeseen, mutta toteutusvalmiiden hankkeiden osalta kuokka olisi pitänyt saada maahan jo tänä vuonna, sanoo Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Piia Karjalainen. Näin olisi maksimoitu elvytysvaikutus ja reagoitu rakennusalan ahdinkoon. Tiestön korjausvelan kasvu tulisi pysäyttää pysyvällä vuotuisella lisärahoituksella.

Hallituksen budjettiriihi toi mukanaan odotettuja päätöksiä ja viitoitti aikataulua hallitusohjelman liikennettä koskevien kirjausten toteutumisen osalta. Budjettiriihen päätöksin ensi vuonna laitetaan liikkeelle hallitusohjelmassa linjattu noin kolmen miljardin euron väyläinvestointipaketti.
”Muutenkin välttämättömien liikenneverkon parannus- ja kehittämishankkeiden toteuttaminen on parasta lääkettä nyt kun Suomi on ajautumassa taantumaan”, kiittelee Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Piia Karjalainen.
”Toki olisimme toivoneet, että toteutusvalmiiden hankkeiden osalta olisi kuokka saatu maahan jo tänä vuonna, jotta elvytysvaikutus olisi pystytty maksimoimaan ja reagoimaan rakennusalan heikentyneeseen suhdannetilanteeseen” Karjalainen sanoo.
Budjettiriihessä linjattiin 250 miljoonan euron rahoituksesta korjausvelan purkamiseen ensi vuodelle sekä 350 miljoonan euron käynnistämisvaltuuksista uusille hankkeille.
”Nämä panostukset perusväylänpitoon ja kehittämiseen ovat erittäin tervetulleita. Väylien kehittämishankkeiden rinnalla on tärkeää, että rahoitusta suunnataan myös tie- ja rataverkon ylläpitoon ja perusparannuksiin, jotta väylien korjausvelan kasvu saadaan taitettua”, Karjalainen sanoo.
Tieverkon korjausvelka on nyt 2,4 miljardia euroa ja rataverkolla 1,5 miljardia euroa.
Nämä ovat merkittäviä summia, jopa valtion väyläomaisuuden tasearvoon verrattuna.
”Perusväylänpitoon tarvittaisiin kuitenkin ensi vuodelle myönnetyn 250 miljoonan euron suuruinen pysyvä vuotuinen lisärahoitus, jotta korjausvelan kasvu saataisiin kokonaan pysäytettyä”, Karjalainen muistuttaa.
Korjausvelasta iso osa on vähemmän liikennöidyllä verkolla, ja infrapanostuksia ei voi kohdistaa yksinomaan vilkasliikenteisiin verkon osuuksiin, sillä myös vähemmän liikennöidyllä verkolla on yhteysvälejä, jotka ovat elinkeinoelämän kuljetusten kannalta kriittisiä ja korvaamattomia. Erityinen ongelmakohta on siltojen heikkenevä kunto sekä tie- että raideverkolla. Toinen haaste väyläverkon ylläpidon osalta on maarakennuskustannusten nousu, joka on ollut erityisen suurta päällystystöitä koskien, ja tarkoittaa käytännössä sitä, että aiemmilla rahoitustasoilla saadaan entistä vähemmän vaikuttavuutta aikaiseksi.
“Mitä huonompaan kuntoon tiet ja radat päästetään, sitä kalliimpaa niiden korjaaminen ja kunnossapito myöhemmin tulee olemaan. Esimerkiksi vuosilla eteenpäin siirretyt teiden uudelleenpäällystystyöt aiheuttavat helposti sen, että seuraavalla kerralla joudutaan korjaaman myös teiden rakenteita, mikä on kertaluokkaa kalliimpaa”, Karjalainen sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Piia KarjalainenJohtava asiantuntija, liikenne- ja elinkeinopolitiikka
Puh:050 435 5604piia.karjalainen@chamber.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Keskuskauppakamari
Tapio Pyysalo Keskuskauppakamarin kansainvälisen kaupan johtajaksi17.11.2026 09:49:23 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin kansainvälisen kaupan johtajaksi on nimitetty kauppatieteiden maisteri Tapio Pyysalo. Hän aloittaa tehtävässään 1. joulukuuta.
Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija: Veropäivän kärkilistat kertovat vain osan totuudesta – lähes puolet yhteisöverosta on tullut pk-yrityksiltä12.11.2026 14:04:42 EET | Tiedote
Yritykset maksoivat yhteisöveroa vuodelta 2025 yhteensä 7,5 miljardia euroa. Keskuskauppakamarin mukaan on huomattavaa, että merkittävä osa potista kertyy pienistä ja keskisuurista yrityksistä.
Keskuskauppakamarin katsaus: Suurissa pörssiyhtiöissä yli puolet toimitusjohtajan palkkiosta voi riippua yhtiön menestyksestä12.11.2026 02:00:00 EET | Tiedote
Veropäivänä julkisuuteen nousevat jälleen suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkiot. Keskuskauppakamarin tuoreen katsauksen mukaan suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien palkkioista keskimäärin 57 prosenttia on muuttuvaa. Pitkän aikavälin kannustimet voivat kertyä usean vuoden ajalta.
Keskuskauppakamarin pääekonomisti: Teollisuus syksyllä hyvässä vireessä – ”Myötätuuli on voitolla”10.11.2026 09:02:35 EET | Tiedote
Keskuskauppakamarin pääekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan tiistaina julkaistuista teollisuuden luvuista näkee, että tuotanto, liikevaihto ja uudet tilaukset olivat kaikki hyvässä vireessä syyskuussa. ”Yhdessä tilastot maalaavat kuvaa siitä, että teollisuuden suhdannetilanne on syksyllä jatkunut vahvana”, Appelqvist sanoo.
Keskuskauppakamari: Päästövähennykset eivät enää yksin riitä – ilmastonmuutokseen on myös sopeuduttava9.11.2026 06:57:00 EET | Tiedote
Ilmastonmuutos on tänä vuonna näyttänyt voimiaan. Antalyassa maanantaina alkavassa YK:n ilmastokokouksessa COP31:ssä kiire on käsinkosketeltava, kun päättäjät ja yritykset eri puolilta maailmaa etsivät käytännön ratkaisuja ilmastokriisiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme