Väitös: Kantasoluperäinen pigmenttiepiteeli on lupaava solusiirre verkkokalvon ikärappeuman hoitoon
Filosofian maisteri Taina Viheriälä osoitti väitöstutkimuksessaan, että verkkokalvon kantasoluperäisten pigmenttiepiteelisolujen ominaisuudet parantuvat, kun solujen viljelyolosuhteisiin tehdään kohdennettua muokkaamista. Löydös on lupaava askel verkkokalvon ikärappeuman hoidon kehitykselle.

Näköaistia pidetään ihmisen hyvinvoinnin ja elämän laadun kannalta yhtenä tärkeimmistä aisteistamme. Näkökykyä ylläpitää ja siitä huolehtii verkkokalvon pigmenttiepiteeli, joka sijaitsee silmän takaosassa. Tämä ylläpitotyö on epiteelisolukolle kuluttava prosessi. Siksi yleisin ikääntyneillä ihmisillä todettu silmäsairaus, verkkokalvon ikärappeumatauti, johtuukin juuri kyseisen epiteelisolukon toiminnan häiriöstä. Ikärappeumatauti heikentää näkökykyä ja voi taudin edetessä johtaa jopa sokeuteen.
– Tällä hetkellä hoitokeinot ikärappeumaan ovat varsin rajalliset. Solusiirtohoitoa, jossa vaurioituneet pigmenttiepiteelisolut korvataan terveillä soluilla, pidetään potentiaalisena tulevaisuuden hoitokeinona, Taina Viheriälä kertoo.
Ihmisen alkion kantasoluista voidaan nykyisillä menetelmillä valmistaa verkkokalvon pigmenttiepiteelisoluja, mutta solujen ominaisuudet ja kehittyneisyysaste eivät ole vielä täysin vastanneet silmässä olevia pigmenttiepiteelisoluja. Väitöskirjatyössään Viheriälä osoitti, että viljelyolosuhteiden kohdennetulla muokkaamisella on positiivisia vaikutuksia solujen ominaisuuksiin sekä kehittyneisyyden tasoon.
– Keskityimme tutkimuksessa pigmenttiepiteelisolujen ominaisuuksiin ja kehittyneisyyteen kahdella eri lähestymistavalla: muokkasimme laboratoriossa käytettyä solujen kasvatusalustaa sekä tutkimme kasvatusajan vaikutusta solujen kehittyneisyyteen.
Kasvualustan proteiinipinnoitetta muokattiin niin, että siitä tuli vakaampi ja se muistutti enemmän tukirakennetta, joka sijaitsee silmässä pigmenttiepiteelin alla. Nämä muokkaukset paransivat solujen toiminnallisuutta ja solukerroksesta tuli tasalaatuisempi. Pidempi kasvatusaika puolestaan lisäsi etenkin solujen kykyä sietää solustressiä, jolla on tärkeä merkitys esimerkiksi solusiirtohoidon onnistumisen kannalta.
Viheriälän väitöstutkimus antaa merkittävästi uutta tietoa kantasoluperäisestä verkkokalvon pigmenttiepiteelistä ja sen ominaisuuksista. Työssä on erityisesti otettu huomioon niitä seikkoja, jotka vaikuttavat solusiirtohoidon onnistumiseen. Siten väitöskirjatyön tuloksia voidaan suoraan hyödyntää ikärappeumataudin hoidon kehityksessä.
Taina Viheriälä asuu Lempäälässä. Hän jatkaa väitöksen jälkeen tutkijana Tampereen yliopistossa väitöskirjan aihepiiriin kuuluvien jatkoprojektien parissa. Tähtäimessä on myös tutkijajakso ulkomailla.
Väitöstilaisuus perjantaina 6. lokakuuta
Filosofian maisteri Taina Viheriälän biolääketieteen alaan kuuluva väitöskirja In Vitro Maturation and Functionality Assessment of Human Pluripotent Stem Cell-Derived Retinal Pigment Epithelium for Therapeutic Applications tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 6.10.2023 klo 12 alkaen Arvo-rakennuksen auditoriossa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Amanda Carr Lontoon yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Soile Nymark lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Taina Viheriälä
taina.viheriala@tuni.fi
0503483690
Kuvat

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme