HSY

Tikkurilan alueen pääviemärin kapasiteetin nosto pienentää ylivuotoriskiä

Jaa

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY korvaa Vantaan Satomäen ja Maarinkunnaan välisen pääviemärin Keravanjoen länsipuolelle rakennettavalla toimintavarmemmalla kahdennetulla paineviemärilinjalla. Tämän lisäksi rakennetaan neljä jätevedenpumppaamoa, jotta jätevedet saadaan johdettua uuteen paineviemäriin. Lisäämällä viemärikapasiteettia pienennetään riskiä, että jätevettä ylivuotaisi viemäristä maastoon ja lähivesistöön.

Keravanjoki ja sitä ymäröivää luontoa
Keravanjoki Tikkurilan vesihuollon saneerausalueelta HSY

HSY:n hallitus päätti 22.9.23 hyväksyä Tikkurilan alueen pääviemärit, Satomäki-Maarinkunnas –hankesuunnitelman. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on yhteensä 17,1 miljoonaa euroa (alv 0 %) ja se on tarkoitus toteuttaa vuosina 2024–2027.  

– Hanke parantaa oleellisesti alueen viemäröinnin toimintavarmuutta ja osaltaan varmistaa lähiympäristön tilan hyvää kehitystä jatkossakin. Tarkastelimme eri vaihtoehtoja ja haastavien pohjaolosuhteiden takia päädyimme ratkaisuun, jossa käytetään mahdollisimman monessa kohtaa kaivamattomia menetelmiä, kertoo HSY:n toimitusjohtaja Tommi Fred. Haastavat olosuhteet nostavat toimivan viemäröinnin kustannuksia, hän jatkaa.   

Alue sijoittuu pehmeikölle, jossa savikerroksen paksuus on vähintään 5 metriä, paikoin jopa yli 15 metriä. Keravanjoen ranta-alueen heikosta vakaudesta ja pohjaveden paineesta johtuen rakentamisen riskinä on maaperän häiriintyminen, joka voi aiheuttaa siirtymiä, painaumia ja jopa maan sortumista. Näiden riskien minimoiseksi rakentamisessa käytetään pohjanvahvistusta ja kaivutyöt on tehtävä erityisellä varovaisuudella.   

Puistoalueiden kevyen liikenteen väyliä joudutaan viemäreiden rakentamistyön aikana katkaisemaan ja ohjaamaan liikennettä muualle. Lisäksi Hakkilanrataan rakennetaan väliaikainen tasoristeys, jotta työkoneet pääsevät radan ja Keravanjoen väliin. 

Vantaan Satomäen ja Maarinkunnaan välisen viemärilinjan kapasiteetti on riittämätön ja lisäksi viemärissä on tunnistettu saneerauksen tarpeessa olevia viemäriosuuksia. Alkuperäinen jätevesiviemäri on rakennettu 1960-luvulla ja sitä on paikoitellen saneerattu viimeksi 1980-luvulla. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keravanjoki ja sen luontoympäristöä
Keravanjoki Tikkurilan vesihuollon saneerausalueelta
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Tuotamme HSY:ssä kunnallisia vesihuollon ja jätehuollon palveluja sekä tietoa pääkaupunkiseudusta ja ympäristöstä. Teemme kanssasi maailman kestävimmän kaupunkiseudun.                         

HSY – Puhtaasti parempaa arkea

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta HSY

HSY:n hallituksen päätökset 17.11.202317.11.2023 11:13:55 EET | Tiedote

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän hallitus hyväksyi muun muassa Helsingin Pitkäkoski - Ilmala, Nuijamiestentien alueen vesihuollon hankesuunnitelman ja Espoon Kyytimäen alueen vesihuollon hankesuunnitelman. Hallitus päätti, että maansiirto- ja kaivinkonetyöt hankitaan vesi- ja viemäriverkon huolto-, korjaus- ja uudisrakennustöihin seuraavasti: - Mikkelän tukikohdan osalta Espoon Maastotyö Oy:ltä, alueena Espoo ja Kauniainen - Ilmalan tukikohdan osalta S-Kuljetus Oy:ltä, alueena Helsinki - Hosantien tukikohdan osalta Kuljetusliike Sevon Oy:ltä, alueena Vantaa. Hallitus päätti hankkia Espoon Myllymäen jätevedenpumppaamon rakentamisen pääurakan Skanska Infra Oy:ltä ja valita Sortti-asemilta noudetun metalliromun kuljetusten, vastaanoton ja hyödyntämisen toteuttajaksi Kuusakoski Oy:n. Hallitus sai tiedoksi Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun seurantaohjelman vuosille 2024–2028. Kokouksessa käsitellyt muut asiat päätettiin ehdotusten mukaisesti. HSY tiedottaa erillisellä tiedotteel

Biojätteen keräys alkoi pääkaupunkiseudulla 30 vuotta sitten16.11.2023 09:03:11 EET | Tiedote

Biojätettä on kerätty erikseen asuinkiinteistöiltä pääkaupunkiseudulla jo 30 vuoden ajan. Keräys aloitettiin Pohjois-Helsingissä vuonna 1993. Viiden vuoden kuluttua keräys kattoi koko pääkaupunkiseudun asuinkiinteistöt, joissa oli vähintään 10 huoneistoa. Biojätteen lajittelijoita puhuttivat jo 1990-luvulla keittiön allaskaapin ahtaus ja biojätteen pakkaaminen. Biojätteen käsittelyssä on astuttu suuri harppaus kehittyneempään suuntaan. Biojätteestä saadaan nykyään mullan lisäksi uusiutuvaa energiaa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme