Lupaava lääkeainekandidaatti ALS:n hoitoon – pidentää rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa oireita
22.9.2023 15:14:19 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä yhteistyökumppaneineen löysi lupaavan lääkeainekandidaatin ALS:n hoitoon. Aivoperäinen dopamiinihermokasvutekijä CDNF pidentää eläinkokeissa rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa taudin oireita.

ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi) on nopeasti etenevä ja kuolemaan johtava sairaus, jossa lihaksia käskyttävät hermosolut vaurioituvat. ALS:iin ei ole olemassa parantavaa hoitoa, ja Suomessa käytettävä Rilutsoli-niminen lääke lisää potilaiden elinaikaa vain muutamalla kuukaudella. ALS-potilaiden määrän ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa väestön ikääntyessä.
Tutkimuksessa CDNF-proteiinin (cerebral dopamine neurotrophic factor) vaikutuksia selvitettiin ALS:n solumalleissa ja kolmessa eri ALS:n geneettisessä eläinmallissa. Tulokset osoittivat, että CDNF vähentää solulimakalvoston stressiä ja suojaa selkäytimen liikehermosoluja. CDNF myös pidentää eläinten elinaikaa noin 25 prosentilla, parantaa motorista suoriutumista ja hidastaa taudin etenemistä.
Tutkimus avaa lupaavia näkymiä ALS:n hoidossa. CDNF voi auttaa hidastamaan taudin etenemistä ja parantamaan potilaiden elämänlaatua.
– Lisätutkimukset ja kliiniset kokeet ovat kuitenkin vielä tarpeen ennen kuin CDNF tai siihen perustuva hoito voidaan hyväksyä käytettäväksi ALS-potilaille, kertoo tutkimuksen johtaja, regeneratiivisen farmakologian apulaisprofessori ja Regenerative Neuroscience -tutkimusryhmän johtaja Merja Voutilainen Helsingin yliopistosta.
CDNF on professori Mart Saarman vuonna 2007 löytämä proteiini, jolla on hermokasvutekijöiden kaltaisia ominaisuuksia. CDNF:n on jo aiemmin todettu suojaavan ja korjaavan dopamiinihermosoluja Parkinsonin taudin pre-kliinisissä eläinmalleissa. Kliinisissä kokeissa CDNF osoittautui turvalliseksi ja tehokkaaksi Parkinson-potilailla, kuvailee Voutilainen. Syyskuussa arvostetussa Brain-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan CDNF on lupaava myös ALS-taudin hoidossa.
Alkuperäinen julkaisu
De Lorenzo F, Lüningschrör P, Nam J, Beckett L, Pilotto F, Galli E, Lindholm P, Rüdt von Collenberg C, Mungwa ST, Jablonka S, Kauder J, Thau-Habermann N, Petri S, Lindholm D, Saxena S, Sendtner M, Saarma M, Voutilainen MH. CDNF rescues motor neurons in models of amyotrophic lateral sclerosis by targeting endoplasmic reticulum stress. Brain 2023 Sep 1;146(9):3783-3799. doi: 10.1093/brain/awad087.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Merja Voutilainen, merja.h.voutilainen@helsinki.fi
Marjaana LindyViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto / Viestintä ja yhteiskuntasuhteet
Puh:+358 (0)50 5186195marjaana.lindy@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Helsingin keskustakampuksesta kehitetään ainutlaatuinen tieteen, kulttuurin ja kaupunkielämän keskus26.3.2026 09:30:02 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto ja Helsingin kaupunki vahvistavat yhteistyötään keskustakampuksen kehittämisessä. Yliopistonkatua ja Fabianinkatua kehitetään vehreiksi tieteen, oppimisen, kaupunkielämän ja kulttuurin yhdistäviksi pihakaduiksi Helsingin keskustan elinvoiman vahvistamiseksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme