Väitös: Ihmissolupohjainen sydänkudosmalli ennustaa tarkasti lääkeaineiden vaikutuksia
DI Maria Koivisto kehitti väitöstutkimuksessaan ihmissolupohjaisen sydänkudosmallin, jolla voidaan testata ihmisen sydämeen kohdistuvia lääkeaineiden vaikutuksia. Kudosmallit, jotka vastaavat paremmin ihmisen sydämen toimintaa, antavat luotettavampaa tietoa aineiden vaikutuksista ihmiselle ja voivat vähentää lääkekehityksessä käytettäviä eläinkokeita.
Monet lääkeaineet vaikuttavat sydämen toimintaan. Sydämeen kohdistuvat lääkeaineiden haittavaikutukset ovat maksaan kohdistuvien vaikutusten ohella suurin syy sille, miksi lääkeaineiden kehitys keskeytetään tai lääkkeitä vedetään pois markkinoilta.
Maria Koivisto kehitti väitöstutkimuksessaan ihmissolupohjaisen sydänkudosmallin, jolla voidaan testata ihmisen sydämeen kohdistuvia lääkeaineiden vaikutuksia. Koivisto keskittyi työssään kehittämään menetelmää, jolla sydämen sykintävoimaa voidaan mitata sydänkudosmallissa.
– Sydämeen kohdistuvat lääkeaineiden haittavaikutukset jäävät osin vielä tunnistamatta nykyisillä testausmenetelmillä. Siksi tarvitsemme paremmin ihmisen sydämen toimintaa vastaavia malleja. Sen lisäksi, että ihmissolupohjaisten mallien käyttö parantaisi lääkekehityksen tehokkuutta ja vähentäisi lääkeainetestauksessa tarvittavien eläinkokeiden määrää, niiden toiminta vastaa myös paremmin ihmisen sydänkudoksen toimintaa, Koivisto kertoo.
Koiviston kehittämässä mallissa ihmisen kantasoluista tuotettuja sydänlihassoluja kasvatetaan yhdessä solujen kanssa, jotka muodostavat verisuoniverkoston. Yhteisviljelmä muodostaa sydänlihaskudoksen kaltaisen kudoksen, jossa on supistumiskykyisten sydänlihassolujen lisäksi muitakin sydänkudoksen solutyyppejä, kuten verisuonten endoteelisoluja. Eri solutyypit säätelevät yhdessä kudoksen toimintaa sydämessä ja ovat tärkeitä myös tässä kudosmallissa.
– Verrattuna yksinään viljeltyihin sydänlihassoluihin, kehittämässäni mallissa nämä solut vastaavat ominaisuuksiltaan paremmin aikuisen sydämen sydänlihassoluja.
Koiviston kehittämä sydänkudosmalli tunnisti 91 % tarkkuudella testiaineiden sydänvaikutuksia.
Sydämen sykintävoimaan vaikuttavien aineiden tunnistaminen on tärkeää, sillä ne vaikuttavat suoraan sydämen kykyyn pumpata verta. Väitöstutkimuksessaan Koivisto käytti sykintävoimanmittaukseen pietsosähköistä voima-anturia, jonka kehityksessä Koivisto oli mukana. Anturi kiinnitetään soluviljelymaljalla sykkivään kudosmalliin, joka sykkiessään taivuttaa anturia. Kun maljalle lisätään sykintävoimaan vaikuttavaa testianetta, voidaan sykintävoimaa lisäävien ja vähentävien aineiden vaikutuksia mitata.
Väitöstilaisuus perjantaina 13. lokakuuta
DI Maria Koiviston solubiologian alan väitöskirja Functional Human Cell-Based Cardiac Tissue Model with Contraction Force Measurements tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 13.10.2023 klo 12 alkaen Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen luentosalissa F114 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Robert Passier Twenten yliopistosta. Kustoksena toimii professori (hc) Tuula Heinonen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maria Koivisto
maria.koivisto@tuni.fi
Kuvat
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Kumppanuussopimus Tampereen yliopiston ja Fastemsin välillä tiivistää yhteistyötä entisestään8.12.2023 09:37:56 EET | Tiedote
CNC-automaatioratkaisuja tuottava Fastems Oy ja Tampereen yliopisto ovat solmineet laaja-alaisen, strategisen kumppanuussopimuksen seuraavaksi viideksi vuodeksi.
Väitös: Yhteiskuntaan kuulumisen kokemus on keskeinen osa itsenäistyvien nuorten hyvinvointia7.12.2023 14:17:59 EET | Tiedote
Itsenäistyvät nuoret haluavat kuulua ja osallistua yhteiskuntaan. YTM Jenni Kallion väitöstutkimuksen mukaan osa nuorista jää kuitenkin vaille kokemusta siitä, että he ovat yhteiskunnan arvokkaita jäseniä. Yhteiskunta arvostaa heitä usein vasta tulevina kansalaisina ja ohjaa heitä ensisijaisesti löytämään paikkansa työelämässä. Kallion tutkimus korostaa, että nuoret ovat monin tavoin aktiivisia yhteisöissään ja yhteiskunnassa. Kokemus yhteiskunnan jäsenyydestä on keskeinen osa heidän hyvinvointiaan.
Väitös: Apraksia voi paljastaa etenevän aivosairauden7.12.2023 10:12:08 EET | Tiedote
Moni etenevä aivosairaus alkaa muulla häiriöllä kuin muistin rappeutumisella. Väitöstutkimuksessaan psykologian lisensiaatti Aino Yliranta selvitti, miten apraksioita eli tahdonalaisten liikkeiden häiriöitä tutkimalla voidaan aiempaa täsmällisemmin tunnistaa alkava Alzheimerin tauti työikäisillä potilailla. Apraksia-testi osoittautui taudin tunnistukseen tarkemmaksi työkaluksi kuin perinteiset muistitestit.
Väitös: Ammatilliset verkostoitumissovellukset tuottavat hedelmällisempiä kontakteja, kun suosittelussa annetaan sijaa sattumalle ja monimuotoisuudelle7.12.2023 10:00:00 EET | Tiedote
Erilaiset ammatillista verkostoitumista edistävät sovellukset perustuvat kontaktien suositteluun erityisesti ihmisten samankaltaisuuden perusteella. Väitöskirjassaan Ekaterina Karjalainen esittää, että myös erilaisten ihmisten yhteen saattaminen voi tuottaa kannattavia kumppanuuksia. Siksi verkostoitumissovellusten suosittelustrategioissa tulisi hyödyntää enemmän moninaisuuden ja onnekkaiden sattumien voimaa.
Demokratiatutkimusverkoston ja Tampereen elokuvajuhlien yhteistyöllä pureudutaan demokratiaa uhkaaviin vaaroihin1.12.2023 13:22:05 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston Demokratiatutkimusverkosto ja Tampereen elokuvajuhlat (Tampere Film Festival) aloittavat yhteistyön vuoden 2024 elokuvajuhlilla. Demokratia vaarassa -ohjelmistokokonaisuus avaa näkökulmia demokratiaan tutkimuksen ja elokuvan keinoin. Demokratiatutkijoiden ja elokuvajuhlien yhteistyössä käydään keskusteluja demokratiasta näytösten lomassa. Tutkijat ovat huolissaan demokratiaa uhkaavista vaaroista, mutta haluavat näyttää myös, miten demokratiaa voidaan edistää arjessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme