Talousennuste vuosille 2023–2025: Täytettä suhdannekuoppaan – sopiva viritys ei merkitse menoleikkausten sopivuutta
Suomen kansantalous ajautuu suhdannekuoppaan. Paluu kasvu-uralle alkaa ensi vuonna. Viennin kasvu jäänee maltilliseksi, ja korkeat korot supistavat kulutusta ja investointeja. Suhdannekuoppaan vajotessa kannattaa lopettaa kuopan syventäminen. Myöhemmässä sopeutuksessa tulisi käyttää myös tuloja lisääviä toimia.

Suomi on ajautumassa suhdannekuoppaan, josta se todennäköisesti toipuu ensi vuonna. Ennustamme bruttokansantuotteen kasvun olevan -0,3 prosenttia tänä vuonna, 0,8 prosenttia ensi vuonna ja 1,7 prosenttia vuonna 2025. Laboren viimekeväistä ennustetta on näin ollen päivitetty jonkin verran synkemmäksi: viime kevään ennusteessamme vastaavat luvut olivat -0,2 prosenttia, 1,0 prosenttia ja 2,7 prosenttia.
Talouskasvu hidastuu tänä vuonna myös globaalisti, mutta Saksaa lukuun ottamatta Suomen tärkeimpien vientimaiden talouskasvu tuskin pysähtyy kokonaan, ja kasvu nopeutuu jälleen ensi vuonna. Korkeat korot rajoittavat Suomessa ja koko euroalueella sekä investointeja että yksityistä kulutusta vielä pitkään.
Työn tuottavuuden kasvu on tänä vuonna vähäistä, mutta se voimistuu ensi vuonna orastavan nousukauden myötä. Arvioimme, että hallituksen työllisyystoimista huolimatta työllisyysaste ei ennustejaksolla kohoa nykyiseltä, jo valmiiksi melko korkealta tasoltaan. Toisaalta tilapäinen suhdannekuoppa ei myöskään luultavasti näy suurempana työttömyysasteen kasvuna muun muassa siksi, että työnantajat eivät useinkaan ole valmiita luopumaan työntekijöistään työvoiman tarpeen vähetessä vain lyhytaikaisesti.
Palkansaajien ansiotason nousu on tänä vuonna inflaatiota hitaampaa. Kohonnut työn tuottavuus ja melko hyvä työllisyystilanne nopeuttavat ansiotason nousua myöhemmin, ja palkansaajien ostovoima kääntyy ensi vuonna jälleen nousuun.
Viennin kasvu on ollut alkuvuodesta vähäistä, ja heikon kehityksen ensisijaisena selityksenä on hiipunut vientikysynnän kasvu. Arvioimme, että ennustejaksolla vienti palaa hitaasti maltilliseen kasvuun kansainvälisen suhdannetilanteen kohenemisen myötä.
Tänä vuonna yksityinen kulutus supistuu ennusteessamme hivenen, mutta kääntyy ensi vuonna nousuun kasvavan ostovoiman ja vähitellen alenevan korkotason myötä. Kuluvana vuonna investoinnit supistuvat rakentamisen vähetessä romahdusmaisesti korkean korkotason johdosta. T&k-toiminta ja julkiset investoinnit kääntävät yhteenlasketut investoinnit kasvuun vuosiksi 2024 ja 2025. Julkinen kulutus supistuu, mutta julkinen talous jää vahvasti alijäämäiseksi hallituksen säästötoimista huolimatta.
Nykyinen hallitus on suunnitellut huomattavia alijäämää supistavia sopeutustoimia, mutta ne ovat painottuneet yksipuolisesti menoleikkauksiin tuloja lisäävien toimien sijasta. Hallituksen budjettipolitiikan onnistuneisuudesta ja suhdannetilanteeseen soveltuvuudesta julkisuudessa käydyssä keskustelussa ei ole aina riittävän selvästi tuotu ilmi, onko arvioinnin kohteena hallituksen esittämien menoleikkausten vai vain sen harjoittaman politiikan virityksen (menojen ja tulojen eron kehityksen) onnistuneisuus.
Voimakkaat elvytystoimet eivät ole perusteltuja talouden ajautuessa tilapäiseen suhdannekuoppaan, vaan elvytykseksi saattaisi riittää se, että vähäksi aikaa lakattaisiin kaivamasta kuoppaa syvemmäksi. Monet hallituksen ehdottamista leikkauksista alkaisivat vaikuttaa jo ensi vuonna, ja ne saattaisivat syventää kuoppaa. Toisaalta hallitus on esittänyt myös liikenneväyläinvestointeja, joiden pitkän tähtäimen kasvuvaikutukset ovat kyseenalaisia, ja joiden elvyttävä vaikutus ajoittuisi myöhempään, todennäköisesti nousukauden käynnistymisen jälkeiseen aikaan.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka Kiemaennustepäällikkö, tutkimusohjaajaMakrotalous ja ennustetoiminta
Puh:040 940 2287ilkka.kiema@labore.fiLiitteet
Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen taloudellinen tutkimuslaitos, jossa tehdään tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävää soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta. Tutkimuksen painopistealueet ovat työn ja koulutuksen taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Mika Maliranta toi taloustieteen äänen Suomi Areenan keskusteluihin30.6.2025 10:05:40 EEST | Tiedote
Laboren johtaja Mika Maliranta osallistui kesäkuussa 2025 useisiin ajankohtaisiin keskusteluihin Porin SuomiAreenassa. Hän toi tilaisuuksiin taloustieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa asiantuntemusta muun muassa tekoälyn vaikutuksista työelämään, koulutustason nostamisen välttämättömyydestä ja Suomen talouskasvun edellytyksistä.
Talous & Yhteiskunta 2/2025 | Työmarkkinat13.6.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset työmarkkinat ovat olleet viime vuosina murroksessa, joka on johtunut osin hallituksen politiikasta, osin laajemmista ja pitkäkestoisemmista prosesseista. Miten työmarkkinat ovat muuttuneet, miten niitä on muutettu ja mitä kehityksestä seuraa?
Ennustearvio: Heikko kotimainen kysyntä hidastaa kasvua11.6.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Labore ennustaa Suomen talouden kasvavan tänä vuonna 1,4 % ja ensi vuonna 1,9 %. Huhtikuussa julkaistuun kevätennusteeseen liittyy kuitenkin epävarmuutta erityisesti kauppasodan vuoksi. Ensi vuoden näkymät säilyvät uskottavina, mikäli kotimainen kysyntä vahvistuu loppuvuoden aikana. Ennustearvio perustuu tuoreisiin kansantalouden neljännesvuositietoihin ja on päivitys aiempaan ennusteeseen.
Pienet, nuoret yritykset uudistavat Suomen innovaatiokenttää28.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Laboren analyysi osoittaa, että pienten, nuorten yritysten rooli Suomen yrityssektorin innovaatiotoiminnassa on vahvistunut merkittävästi vuoden 2010 jälkeen. Nämä yritykset panostavat tutkimus- ja kehitystoimintaan suhteellisesti enemmän kuin muut yritykset ja tuovat markkinoille merkittävästi uusia tuotteita ja prosesseja. Suurten yritysten innovaatiopanostukset ovat viime vuosina vähentyneet, mikä korostaa nuorten yritysten merkitystä teknologisen kehityksen vetureina. Julkisen TKI-rahoituksen rooli on erityisen tärkeä pienille ja nuorille yrityksille. Tulokset korostavat tarvetta tukea nuorten yritysten syntymistä, innovointia ja kasvua edistävää toimintaympäristöä.
Uusi konsortio pohtii nuorten turvaverkon tulevaisuutta28.5.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Millainen turvaverkko tulevaisuuden nuorille tarvitaan? Millainen on nuorten palvelujärjestelmä Suomessa vuonna 2050? Tätä pohtii yksitoista asiantuntijaorganisaatiota uudessa, valtakunnallisessa konsortiossa. Konsortion tavoitteena on tutkia ja kehittää nuoreksi itsensä mieltävien, haavoittuvassa asemassa olevien palvelujärjestelmän tulevaisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme