Uusi lääke enterovirustautien torjuntaan
Uudessa kansainvälisessä artikkelissa selvitetään miten enteroviruksiin erityisen hyvin tehoava, aiemmin syöpälääkkeenä käytetty molekyyli vemurafenib (WO2020070390A1) toimii eri tavoin virusinfektiossa, ja mihin sen teho perustuu. Tutkimusta johti professori ja virustutkija Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta.
Enterovirukset ovat yksi yleisimmistä viruksista, jotka aiheuttavat ihmisillä, erityisesti lapsilla, lieviä tai vakavia akuutteja infektioita, sekä myös edistävät kroonisten sairauksien puhkeamista. Tällä hetkellä enteroviruksia vastaan ei ole olemassa hyväksyttyjä viruslääkkeitä. Varpu Marjomäki tutkimusryhmineen perehtyi melanomaan käytetyn vemurafenib –molekyylin (WO2020070390A1) mekanismiin, ja selvitti, miten se toimii eri tavalla virusinfektiossa kuin syövän torjunnassa.
Oikea mekanismi löytyi solun lisääntymisrakenteista
Vemurafenib on Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston (Food and Drug Administration) hyväksymä RAF-kinaasin estäjä BRAFV600E-mutaatioon liittyvään melanoman hoitoon. Uudessa tutkimuksessa havaittiin, että vemurafenib vähensi hyvin tehokkaasti myös erilaisten enterovirusten infektioita.
- Mielenkiintoista löydöksessä oli se, ettei teho perustu BRAF-kinaasin estämiseen, kuten melanoman kohdalla, vaan johtui jostain muusta, selitää Marjomäki.
Tutkimuksissa käytiin läpi useita solunsisäisiä kohteita sekä viruskohteita oikean mekanismin löytämiseksi. Oikeaksi mekanismiksi paljastui fosfatidyylikinaasi 4B-tyypin toiminnan estäminen, joka vähentää fosfatidyylilipidien kertymiseen virukselle tärkeissä lisääntymisrakenteissa solun sisällä. Vemurafenib estää siis viruksen monistumiselle tärkeän lipidin synteesin. Mekanismiin liittyy hyvin todennäköisesti myös viruksen oman 3A-proteiinin toiminta, sillä tietty mutaatio 3A-proteiinissa vähentää vemurafenibin tehoa.
Paljon kaivattua apua erilaisiin infektioihin
Tutkimuskokeissa huomattiin, että vemurafenib tehoaa hiirikokeissa; viruksen määrä sydämessä ja haimassa väheni huomattavasti.
- Sydän ja haima ovat tyypillisiä kohteita enterovirusinfektioissa, täten lääke voisi toimia myös ihmisillä ja auttaa akuutteja infektioita annosteltuna elimistöön muutamia päivien ajan, toteaa Marjomäki.
Lisäksi huomattiin vemurafenibin kyky lopettaa hiljainen (persistentti) infektio soluista, joka antaa toivoa kroonisten infektioiden taltuttamiseen tulevaisuudessa.
Vemurafenib voisi tarjota apua vaarallisten, muun muassa meningiittiä, aivotulehduksia tai sydän- ja haimatulehduksia aiheuttavien enterovirusinfektioiden hoitoon. Kovin vaarattomien virusinfektioiden hoitoon vemurafenibiä ei kannata hyödyntää, sillä ollessaan syöpälääke, sillä hyväksytään enemmän haittavaikutuksia. Vemurafenibin haitoista on tehty tarkat tutkimukset ja se on saanut luvan rajattuun käyttöön, eli tietyn melanoman hoitoon.
Tutkimusjulkaisu: https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/88409
Yhteyshenkilöt
Iida KällroosTekninen avustajaViestintä ja yhteisöllisyys
Puh:0505957781iida.i.kallroos@jyu.fiVarpu MarjomäkiVirustutkija, professori, varajohtajaMatemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, bio- ja ympäristötieteiden laitos
Puh:+358 405634422varpu.s.marjomaki@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi koneoppimismalli ennustaa proteiinien sitoutumisen kultananoklustereihin – mahdollistaa uuden sukupolven biolääketieteellisten nanomateriaalien kehittämisen17.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet edistyksellisen laskennallisen mallin, joka voi nopeuttaa nanomateriaalien käyttöä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksessa esiteltiin ensimmäinen yleistettävissä oleva koneoppimisen malli, joka pystyy ennustamaan proteiinien vuorovaikutuksen kultananoklusterien kanssa. Näitä materiaaleja käytetään laajasti biolääketieteen kuvantamisessa, biosensoreissa ja kohdennetussa lääkeannostelussa.
Pitkäaikainen liikunta suojaa metaboliselta oireyhtymältä, mutta aloittaminen kannattaa myös myöhemmin17.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan läpi aikuisuuden liikunnallisesti aktiiviset henkilöt kärsivät selvästi harvemmin metabolisesta oireyhtymästä kuin ne, jotka liikkuvat vähän. Liikunta, erityisesti lihaskuntoharjoittelu, myöhäisaikuisuuden alussa voi kuitenkin lieventää aikaisemmasta liikkumattomuudesta aiheutuneita riskejä. Tutkijat korostavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista.
Kävelyvaikeudet eivät estä liikkumista - myös hidas kävely voi rasittaa iäkästä henkilöä16.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että hidas kävely voi tuntua raskaalta iäkkäille henkilöille, vaikka se ei näy aktiivisuusmittareissa. Kävelyvaikeudet vaikuttavat ennen kaikkea kävelynopeuteen, mutta eivät välttämättä lyhennä kävelyn kestoa. Tutkija kannustaa jatkamaan kävelyä omaan tahtiin.
Väitös: Aivoaaltotallenteiden analysointi tekoälyn avulla auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien havaitsemisessa16.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Lyhyet ei-invasiiviset EEG-aivosähkökäyrätytkimukset ja niistä tehtävä tekoälyanalyysi voivat auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien varhaisemmassa ja tehokkaammassa havaitsemisessa. Mingliang Zhangin Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että rutiininomainen EEG-tutkimus yhdistettynä tekoälyyn voi tarjota nopeita ja edullisia seulontavälineitä, tukea sairaaloita turvallisessa yhteistyössä datan jakamisen suhteen sekä tasoittaa tietä yksilöllisemmälle hoidolle ja paremmille hoitotuloksille.
Hyvät sosiaaliset suhteet metsästäjien kesken edistävät kestävää riistanhoitoa16.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Uusi tutkimus paljastaa, että metsästysryhmien sisäinen sosiaalinen dynamiikka vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka hyvin metsästyssuosituksia noudatetaan Suomessa. Laajaan kyselyaineistoon perustuvat tulokset paljastavat, että toimiva päätöksenteko, vahva luottamus ja hyvä yhteistyö ryhmän sisällä lisäävät merkittävästi suositusten mukaisia metsästyspäätöksiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme