Hyvät sosiaaliset suhteet metsästäjien kesken edistävät kestävää riistanhoitoa

Kestävän hirvikannan ylläpito perustuu huolellisesti suunniteltuun, monitasoiseen ja joustavaan hallintajärjestelmään. Suunnitelmien toteutuminen edellyttää kuitenkin vahvaa tukea ruohonjuuritasolta eli metsästäjiltä. Tutkimus oli osa Laura Tuomisen Turun yliopistossa tehtyä väitöskirjaa, jossa tarkasteltiin hirvenmetsästysseurojen päätöksentekoa ja yhteistyötä sekä niiden vaikutusta metsästyssuositusten noudattamiseen. Tutkijat toteuttivat valtakunnallisen kyselytutkimuksen, johon osallistui yhteensä 4 729 metsästäjää eri puolilta Suomea.

- Tuloksemme osoittavat, että korkea sosiaalinen pääoma ei ole vain mukava lisä metsästysseuran toimintaan. Se on keskeinen osa kestävää hirvikannan hoitoa, sanoo tutkija Laura Tuominen Jyväskylän yliopistolta. Kun seurassa keskustellaan avoimesti ja päätökset koetaan oikeudenmukaisiksi, metsästäjät sitoutuvat herkemmin yhteisiin tavoitteisiin, jatkaa Tuominen.  

Myös Suomen riistakeskuksessa tulokset nähdään tärkeinä.

- Hirvikannan hoito perustuu vahvasti paikallistuntemukseen ja metsästäjien omaan sitoutumiseen. Tutkimus korostaa, että yhteistyön laatu vaikuttaa suoraan siihen, kuinka hyvin metsästysseurat noudattavat suositeltuja käytäntöjä, sanoo Mikael Wikström Suomen riistakeskuksesta. Tämä on arvokasta tietoa, kun kehitämme uusia toimintamalleja ja koulutusta metsästysseuroille, jatkaa Wikström.  

Metsästäjien verkostot ja luottamus avainasemassa hirvikannan hallinnassa

Hirvikannan hoito hyötyy toimenpiteistä, jotka tukevat metsästysseurojen sisäistä vuorovaikutusta, avointa neuvottelua ja yhteistä päätöksentekoa. Hyvin toimivat sosiaaliset suhteet voivat parantaa sekä suositusten noudattamista että seurojen toimintakykyä pitkällä aikavälillä.

- Tulokset myös viittaavat siihen, että jonkinlainen tasapaino uusien jäsenten sekä metsästysseurassa pitkään olleiden jäsenten välillä edesauttaa sen toimintaa, selventää Tuominen. Tämä voi liittyä uusien jäsenten innostukseen ja erilaisiin toimintatapoihin ja toisaalta taas pitkäaikaisten jäsenten siirtämään paikallistietoon ja -taitoon. 

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sosiaalinen pääoma, kuten luottamus ja konfliktien ratkaisukyky, vaikuttavat kestävään hirvikannan hoitoon kaikilla tasoilla: metsästysseurojen sisällä, niiden välillä sekä metsästäjien ja päätöksentekijöiden välillä.

Artikkelin tiedot:

• Tuominen, L. S., M. Wikström, H. Helanterä, P. Karell, L. Rapeli, T. Vuorisalo, and J. E. Brommer. 2025. Positive social relationships in hunting groups are related to compliance with the higher-level moose management. Ecology and Society 30(4):36.
• DOI numero: https://doi.org/10.5751/ES-16249-300436
• Linkki tiedotteeseen: https://www.ecologyandsociety.org/vol30/iss4/art36