Helsinki-Vantaan historiallinen kehitysohjelma onnistuneesti päätökseen

Helsinki-Vantaan lentoasema on käyntikortti Suomelle ja monelle ensimmäinen kosketus Suomeen. Suunnittelussa haluttiin nostaa esiin suomalaista muotoilua ja osaamista esimerkiksi arkkitehtuurissa, kalusteissa ja valaisimissa sekä materiaalivalinnoissa. Suunnitteluun myös osallistettiin laajasti matkustajia, lentoaseman yrityksiä ja kenttähenkilöstöä. 

Kehitysohjelman myötä terminaalin pinta-ala kasvoi 45 prosenttia, mikä mahdollistaa matkustajille uudet, modernit lentoasematilat. Lentoaseman lähtö- ja tuloaulat uudistettiin täysin mikä mahdollisti siirtymisen kahdesta terminaalista yhteen terminaaliin. Tämän lisäksi myös turvatarkastus, myymälät, ravintolat, palvelut sekä pysäköinti- ja joukkoliikennejärjestelyt uudistettiin. Uusi matkakeskus linkittää eri liikennemuodot ja tarjoaa yhteyden paikallis- ja kaukoliikenteen bussiterminaaliin, pääkaupunkiseudun lähiliikenteen juna-asemalle, taksiasemalle sekä pysäköintitaloon. 

Finavia huomioi kehitysohjelman sisällössä vahvasti myös lentoyhtiöasiakkaat. Laajennetun asematason, uusien lentokoneiden pysäköintipaikkojen, matkustajasiltojen ja kasvaneen matkatavarankäsittelykapasiteetin ansiosta lentoyhtiöt pystyvät toimimaan sujuvasti Helsinki-Vantaalla ja palvelemaan asiakkaitaan entistä paremmin.  

-Helsinki-Vantaan vuonna 1952 Helsingin olympialaisiin avattu lentoasema rakentui vuosikymmenien saatossa pala palalta, ja terminaalin osat edustivat eri vuosikymmenten suunnittelua ja arkkitehtuuria. Nyt kaikki toiminnot ja palvelut on tuotu saman katon alle. Tämän mahdollistaa sujuvan asiakaskokemuksen, pitää välimatkat lentoasemalla lyhyinä ja kaikki palvelut helposti saavutettavina, Finavian toimitusjohtaja Kimmo Mäki kertoo. 

Kansainvälinen lentoasemajärjestö ACI (Airports Council International) myönsi Helsinki-Vantaalle kokoluokassaan Euroopan parhaan lentoaseman tunnustuksen kesäkuun lopulla. Valintaperusteina olivat muun muassa vastuullisuustyö, operatiivinen tehokkuus, innovaatiot ja palautuminen pandemiasta. 

-Massiivisen rakennushankkeen lisäksi saavutimme myös hankkeelle asettamamme kunnianhimoisen asiakastyytyväisyystavoitteen. Lentoaseman toiminta jatkui normaalina koko kehitysohjelman ajan, ja samaan aikaan matkustajien positiivinen asiakaskokemus kasvoi rakentamisen keskellä. Asiakastyytyväisyys Helsinki-Vantaan lentoasemaan oli jo ennen kehitysohjelman aloitusta hyvä, ja olen erittäin iloinen, että se on jatkunut nousujohteisena, hän jatkaa.   

Asiakaskokemuksen lisäksi kehitysohjelman projekteissa huomioitiin kattavasti ilmasto- ja ympäristöasiat niin materiaalivalinnoissa ja energiaratkaisuissa. Kehitysohjelmalla oli merkittävä vaikutus myös siihen, että Helsinki-Vantaan lentoasemasta tuli jo vuonna 2017 hiilineutraali.  

Lentoasema on myös merkittävä työllistäjä ja taloudellinen toimija. Kehitysohjelman rakentamisaikainen työllisyysvaikutus oli noin 17 000 henkilötyövuotta ja kotimaisuusaste 90 prosenttia. 

-Vastuullisuudesta huolehtiminen on edellytys koko toimialan tulevaisuudelle ja sitä kautta sille, että Helsinki-Vantaan uudistuneet tilat palvelevat matkustajia vielä vuosikymmenten päästäkin, Mäki summaa. 

Helsinki-Vantaan lentoasema on valittu kolmena vuonna (2018–2022) Euroopan parhaaksi lentoasemaksi kokoluokassaan ja viitenä vuonna Pohjois-Euroopan parhaaksi lentoasemaksi (2016–2023). Tämän lisäksi lentoasema on saanut lukuisia kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja ja tunnustuksia muun muassa projektijohtamisesta ja rakentamisesta, tietomallinnuksesta hankkeen eri vaiheissa, arkkitehtuurista ja suunnittelusta ja ravintolapalveluista sekä vastuullisen rakentamisen sertifikaatteja. Eri liikennemuodot linkittävän matkakeskuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheeseen Finavia sai noin 9,6 miljoonaa euroa EU-rahoitusta. 

Finavia Oyj 
Viestintä 

Kuvia ja materiaalipaketti Helsinki-Vantaan lentoasemasta median käyttöön on saatavilla Finavian kuvapankista.