Hoitosuositukset elämän loppuvaiheen potilaan läheisten tukemiseen – tavoitteena hoidon yhteneväisyys

Jaa

Hoitosuositukset palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan läheisten tukemiseen on julkaistu. Suosituksen tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Elämän loppuvaiheessa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitsee vuodessa noin 30 000 suomalaista, joista valtaosa on aikuispotilaita.

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan kuolemaan johtavaa tai elämää uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä kokonaisvaltaista ja aktiivista hoitoa. Sen tarkoituksena on kärsimyksen ehkäisy, lievittäminen ja elämänlaadun vaaliminen​. Saattohoito kuuluu palliatiiviseen hoitoon ja ajoittuu potilaan elämän viimeisiin viikkoihin tai päiviin.

Suomessa läheisille tarkoitetun tuen tarjoaminen vaihtelee hyvinvointialueittain, vaikka tuen saatavuuden tulisi olla yhdenvertaista riippumatta potilaan asuin- ja hoitopaikasta. Hoitosuosituksen tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ja ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa, kun tuetaan palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan potilaan läheisiä.

– Tuen lähtökohtana tulee huomioida potilaan ja läheisten yksilölliset tarpeet. Sen tulee ajoittua heti sairauden varhaisesta vaiheesta ja jatkua pitkäkestoisesti potilaan kuoleman jälkeiseen aikaan, toteaa dosentti Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta.

Aho toimi hoitosuosituksen laatineen työryhmän puheenjohtajana.

Läheisten kohtaamisen laatua on varaa parantaa

Hoitosuositusta voidaan hyödyntää kaikissa niissä yksiköissä, joissa hoidetaan aikuis- tai lapsipotilaita. Sitä voidaan soveltaa myös palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa.

– Suositus antaa päättäjille tietoa läheisten tarpeista ja toiveista, mitä voidaan hyödyntää esimerkiksi saattohoitovapaan määrittämisessä. Suositus tavoittelee myös läheisten tukemisen ja kohtaamisen lisääntymistä ja sen laadun paranemista, Aho sanoo. 

Anna Liisa Aho on pitkään tehnyt kansallisesti ja kansainvälisesti tutkimusta perheenjäsenten surusta, surevien tukemisesta ja selviytymistä lasten saattohoidosta. Hän myös kouluttaa eri ammattiryhmiä aihealueella. Aho tekee aktiivista yhteistyötä Surujärjestöjen ja Surevan kohtaaminen -toiminnan kanssa järjestäen myös vuosittaista Surukonferenssia.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa suosituksista:
Anna Liisa Aho, annaliisa.aho@tuni.fi
https://www.tuni.fi/fi/annaliisa-aho

Kuvat

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote

Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.

Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote

Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.

Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote

Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye