Hoitosuositukset elämän loppuvaiheen potilaan läheisten tukemiseen – tavoitteena hoidon yhteneväisyys

Jaa

Hoitosuositukset palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa olevan potilaan läheisten tukemiseen on julkaistu. Suosituksen tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Elämän loppuvaiheessa palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa tarvitsee vuodessa noin 30 000 suomalaista, joista valtaosa on aikuispotilaita.

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan kuolemaan johtavaa tai elämää uhkaavaa sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä kokonaisvaltaista ja aktiivista hoitoa. Sen tarkoituksena on kärsimyksen ehkäisy, lievittäminen ja elämänlaadun vaaliminen​. Saattohoito kuuluu palliatiiviseen hoitoon ja ajoittuu potilaan elämän viimeisiin viikkoihin tai päiviin.

Suomessa läheisille tarkoitetun tuen tarjoaminen vaihtelee hyvinvointialueittain, vaikka tuen saatavuuden tulisi olla yhdenvertaista riippumatta potilaan asuin- ja hoitopaikasta. Hoitosuosituksen tavoitteena on yhtenäistää käytäntöjä ja ohjausta sosiaali- ja terveydenhuollossa, kun tuetaan palliatiivisessa hoidossa tai saattohoidossa olevan potilaan läheisiä.

– Tuen lähtökohtana tulee huomioida potilaan ja läheisten yksilölliset tarpeet. Sen tulee ajoittua heti sairauden varhaisesta vaiheesta ja jatkua pitkäkestoisesti potilaan kuoleman jälkeiseen aikaan, toteaa dosentti Anna Liisa Aho Tampereen yliopistosta.

Aho toimi hoitosuosituksen laatineen työryhmän puheenjohtajana.

Läheisten kohtaamisen laatua on varaa parantaa

Hoitosuositusta voidaan hyödyntää kaikissa niissä yksiköissä, joissa hoidetaan aikuis- tai lapsipotilaita. Sitä voidaan soveltaa myös palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä sekä sosiaali- ja terveysalan koulutuksissa.

– Suositus antaa päättäjille tietoa läheisten tarpeista ja toiveista, mitä voidaan hyödyntää esimerkiksi saattohoitovapaan määrittämisessä. Suositus tavoittelee myös läheisten tukemisen ja kohtaamisen lisääntymistä ja sen laadun paranemista, Aho sanoo. 

Anna Liisa Aho on pitkään tehnyt kansallisesti ja kansainvälisesti tutkimusta perheenjäsenten surusta, surevien tukemisesta ja selviytymistä lasten saattohoidosta. Hän myös kouluttaa eri ammattiryhmiä aihealueella. Aho tekee aktiivista yhteistyötä Surujärjestöjen ja Surevan kohtaaminen -toiminnan kanssa järjestäen myös vuosittaista Surukonferenssia.

Yhteyshenkilöt

Lisätietoa suosituksista:
Anna Liisa Aho, annaliisa.aho@tuni.fi
https://www.tuni.fi/fi/annaliisa-aho

Kuvat

Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto
Lataa

Linkit

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Pelillistämisestä ja e-tekstiileistä voi olla hyötyä puheterapiassa – e-tekstiilit voivat auttaa myös arjessa tukikeinona21.1.2025 09:38:52 EET | Tiedote

FM Charlotta Elo tarkastelee väitöstutkimuksessaan puheterapiaharjoitteluun vaikuttavia tekijöitä sekä elektronisten tekstiilien (e-tekstiilien) hyödyntämistä puheterapiassa ja puhetta tukevana ja korvaavana keinona. Tutkimus osoittaa, että puheterapeutit käyttävät pelejä ja pelillistämistä motivoidakseen lapsia ja heidän läheisiään osallistumaan puheterapiaharjoitteluun. E-tekstiilit taas voivat tuoda uusia mahdollisuuksia nykyisten puhetta tukevien ja korvaavien keinojen joukkoon.

Väitös: Liikelaajuuden rajoittaminen polvituella ei edistä toipumista polvilumpion sijoiltaanmenossa21.1.2025 08:20:00 EET | Tiedote

Polvilumpion sijoiltaanmeno on yleinen vamma nuorilla ja fyysisesti aktiivisilla aikuisilla. Sijoiltaanmenon uusiutumisen riski on hoitomuodosta riippumatta 20–60 %, ja monille potilaille jää pitkäaikaisia oireita, jotka vaikuttavat aktiivisuuteen. Väitöskirjassaan ortopedi Essi Honkonen tutki tekijöitä, jotka auttavat valitsemaan oikean hoitomuodon ja ennakoimaan mahdollisia haasteita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye