Toimitusjohtaja vaatii päättäjiltä työperäisen maahanmuuton edistämistä: ”Ajamme päin seinää”

Duunitorin toinen perustaja ja toimitusjohtaja Thomas Grönholm on huolissaan työvoiman riittävyydestä. Tälläkin hetkellä työnantajat kärsivät hänen mukaansa pahasta työvoimapulasta monella alalla. 

“Suomi tarvitsee kipeästi työperäistä maahanmuuttoa vauhdittavia päätöksiä. Samaan aikaan päättäjät seisovat lähinnä tumput suorina tai tekevät jopa ulkomaisten osaajien rekrytoimista hankaloittavaa politiikkaa.”

“Esimerkiksi kolmen kuukauden työllistymisehto ei huomioi työmarkkinan realiteetteja. Rekrytointiprosessit kestävät tyypillisesti useita kuukausia.”

Grönholm viittaa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan selvitykseen, jossa Suomen vuosittaiseksi muuttovoiton tarpeeksi on arvioitu 44 000 ihmistä. Tilastokeskus ennustaa Suomen muuttovoiton jäävän pitkällä tähtäimellä vain 15 000 ihmiseen vuodessa. Näin työikäisen väestön määrä laskisi 20 prosentilla vuoteen 2070 mennessä.

"Valitettavasti nykylinjalla, jossa emme tee tarpeeksi, ajamme päin seinää.”

Grönholm uskoo, että joidenkin alojen työvoimapula todennäköisesti hieman helpottaa tulevana vuonna laskevan suhdanteen vuoksi.

"Mutta tämä on vain hetkellistä. Pitkässä juoksussa pula vain pahenee. Etujoukoissa kriisin kohtaavat muun muassa sote-ala, teollisuuden ja teknologian ala sekä it-ala. Ihmisiä ei vain ole tulossa työmarkkinoille tarpeeksi, jotta työvoiman vajetta pystyisi paikkaamaan.”

Työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan merkittävintä pulaa on tällä hetkellä hoitajista, lastentarhanopettajista sekä ohjelmisto- ja sovelluskehittäjistä. Sairaanhoitajia ja lähihoitajia puuttuu tällä hetkellä tilaston mukaan työmarkkinoilta yli 2 700 tekijän verran. Duunitorilla hoitajia etsitään paraikaa noin  3 000 työpaikkailmoituksessa.

”Jos tilanne on nyt tämä, niin mikä se on, kun globaali markkina alkaa taas vetää? Olemme jo myöhässä työvoiman saatavuuden lisäämisessä. Toimia pitäisi tehdä nyt, kun pullonkaulan syntymistä voi vielä ehkäistä”, Grönholm tiivistää.

Byrokratia vaikeuttaa osaajien palkkaamista

Yrityskenttä tunnistaa tarpeen maahanmuuton helpottamiselle. Keskuskauppakamarin kyselyn mukaan jopa 84 prosenttia yrityksistä pitää työperäisen maahanmuuton edistämistä tärkeänä.

Duunitorin Kansallisessa rekrytointitutkimuksessa yli 40 prosenttia työnantajista näkee ulkomaisten osaajien rekrytoinnissa lainsäädännöllisiä haasteita esimerkiksi työlupien saamisessa. Samoin 40 prosenttia kertoo osaajan puolison tai perheen muuttamisen ja sopeutumisen Suomeen vaikeuttavan palkkaamista.

Grönholm vaatii, että esteitä on ryhdyttävä purkamaan molempien työnantajien nostamien epäkohtien osalta. Purkamisen lisäksi työperäisiä maahanmuuttajia täytyy hänen mielestään houkutella.

”Suomi tunnetaan ulkomailla todella huonosti. Sijainti, ilmasto, elämisen kustannukset ja verotus eivät varsinaisesti houkuttele muuttamaan työn perässä tänne. Toisaalta vakaa hyvinvointiyhteiskunta, turvallisuus, hyvä koulutus, puhdas luonto sekä työn ja vapaa-ajan hyvä tasapaino luovat houkuttelevuutta, jota pitäisi markkinoida maailmalla voimakkaasti.”

Ulkomaisen työvoiman houkuttelussa Grönholm panostaisi samoihin asioihin, joita yritysmaailma käyttää jo aktiivisesti.

"Hakemisen kynnys on laskettava mahdollisimman alas. Suomesta ja työelämämme mahdollisuuksista on kerrottava siellä, missä osaajat viettävät aikaansa. On panostettava näkyvyyteen ja vahvuuksista kertomiseen sekä rakennettava suotuisaa maakuvaa.”

Myös työnantajien on nähtävä vaivaa, Grönholm lisää. Noin neljäsosa rekrytoivista työnantajista näkee ulkomaisten osaajien rekrytoinnin haasteina tiimityön kulttuurierot, kansainvälisen rekrytointiosaamisen puutteen ja henkilöstön asenteet, selviää Kansallisesta rekrytointitutkimuksesta. Työyhteisöjen on siis muututtava, jotta ulkomaiset osaajat kokevat ne houkutteleviksi ja sitoutuvat työhön.

Kaipaatko lisätietoa?

Haluatko tietää lisää työmarkkinoista tai tarvitsetko asiantuntijan haastatteluun? Ole yhteydessä! Tutustu myös Duunitorin kaikille avoimeen työmarkkinapalveluun,joka kertoo esimerkiksi, mitkä alat kiinnostavat hakijoita ja millä aloilla on eniten avoimia työpaikkoja.