Aluevaltuusto syventyi talouden ja toiminnan tilannekuvaan: rohkeaa uudistamista on jatkettava

Pohteen talousarvioennuste vuodelle 2023 on 60 miljoonaa euroa alijäämäinen. Vaikka alijäämä on merkittävä, on se asukasmäärään suhteutettuna ja muihin hyvinvointialueisiin verrattuna melko maltillinen.

Alijäämä aiheuttaa kuitenkin suuria talouden haasteita tuleville vuosille, sillä hyvinvointialueuudistuksen osana hyväksytty lainsäädäntö edellyttää alijäämän kattamista vuoden 2026 loppuun mennessä. Jotta alijäämä on mahdollista kattaa, vuosittainen menokasvu tulee taittaa tulevina vuosina alle puoleen siitä, mitä aiempien vuosien menokehitys Pohjois-Pohjanmaalla on keskimäärin ollut. Nykyisillä rakenteilla ja toimintatavoilla menot kasvavat huomattavasti tätä voimakkaammin.

Vuoden 2023 talousarviossa on myös ylityspaineita. Riskejä sisältyy muun muassa henkilöstön saatavuuteen, hoitoon pääsyn haasteisiin, vuokratyövoiman käyttöön ja kasvaviin ostopalvelukustannuksiin erityisesti asiakaspalveluostoissa.

− Meillä on luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kesken yhteinen tilannekuva. Talouden kantokykyyn sekä henkilöstön saatavuuteen ja työhyvinvointiin liittyvä tilanne on haastava ja edellyttää toiminnallisten ja rakenteellisten uudistusten jatkamista, sanoo aluevaltuuston puheenjohtaja Kai Pajala.

Suunnitelmallinen uudistustyö jatkuu

Pohde on aloittanut rakenteiden ja toimintamallien uudistamisen suunnitelmallisesti heti hyvinvointialueen käynnistymisestä lähtien. Uudistaminen pohjautuu aluevaltuuston hyväksymiin linjauksiin, jotka ohjaavat hyvinvointialueen toimintaa:

• hyvinvointialuestrategia, toukokuu 2022
• sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, lokakuu 2022
• pelastustoimen palvelutasopäätös, marraskuu 2022
• talousarvio vuodelle 2023 ja taloussuunnitelma vuosille 2023–2025, joulukuu 2022.

Aluehallitus on tehnyt kesäkuussa 2023 päätöksen tarpeenmukaisista sosiaali- ja terveyskeskuksista vuosille 2023–2025.

Päätös sisältää tavoitteen sote-keskusten käytössä olevien tilojen tehokkuuden parantamisesta: tilatehokkuutta parannetaan jatkotoimenpiteillä ja muun muassa digitaalisilla ja liikkuvilla palveluilla niin, että bruttoneliöiden yhteismäärä vähenee vähintään 20 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä. Sote-keskusten verkostoa arvioidaan asukkaiden tarpeiden perusteella ja etäisyydet huomioon ottaen. Myös kotiin annettavia palveluja vahvistetaan.

Tavoitteena tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut

Hyvinvointialueiden rahoituslaki ja henkilöstön saatavuuden haasteet ovat keskeisiä ajureita uudistamiselle tulevina vuosina. Talouden kantokyky edellyttää, että linjatut uudistamisen toimenpiteet viedään käytäntöön. Lisäksi tarvitaan uusia toimenpiteitä ja sopeuttamistyön jatkamista. Vuoden 2024 talousarvion valmistelussa säästöjä etsitään kaikilta toimialueita.

Aluevaltuusto pohti seminaarissa, kuinka turvataan sujuvat, yhdenvertaiset sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelut koko alueen väestölle, joka ikääntyy ja jonka palvelutarpeet kasvavat tulevaisuudessa voimakkaasti. Hyvinvointialueen palveluiden järjestämisen keskeiset teemat ovat tarpeenmukaiset palvelut sekä palvelujen vaikuttavuus.

Tulevina vuosina Pohteen toiminnan läpileikkaavat teemat ovat perustason palvelut ja arjen turvallisuus, lasten ja nuorten hyvinvointi, ikäihmisten kotona asumisen edellytykset sekä perusterveydenhuollon, sosiaalipalvelujen ja erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittaminen. Säästöjä pyritään löytämään palveluketjujen sujuvoittamisen lisäksi muun muassa hallinnon ja tukipalvelujen tehostamisesta.

– Nykyisissä rakenteissa pitäytymisen sijasta on uskallettava uudistua rohkeasti ja arvioida, mitkä palvelut on tärkeää järjestää lähellä asiakasta, mitkä voivat löytyä kauempaa. Osa sote-keskuksien palveluista tulee muuttumaan liikkuviksi ja digitaalisiksi. Näin palvelut voivat myös tulla entistä lähemmäs ja helpommin saavutettaviksi. Tarvitsemme entistä vaikuttavampia hoitoja, palveluja ja toimintatapoja, tiivistää hyvinvointialuejohtaja Ilkka Luoma.