Hengenvaarallisen aivoverenvuodon kuolleisuudessa eroja suomalaisten yliopistosairaaloiden välillä
2.10.2023 08:03:29 EEST | Helsingin yliopisto | Tiedote
Lukinkalvonalaisen aivoverenvuodon ennusteessa on suuria eroja suomalaisten yliopistosairaaloiden välillä. Helsingin ja Oulun yliopistollisissa sairaaloissa hoidetutuilla potilailla oli Suomen pienimmät kuolleisuusluvut, selviää 20 vuoden tutkimusaineistosta.
Lukinkalvonalainen aivoverenvuoto eli subaraknoidaalivuoto (SAV) on yksi vaarallisimmista aivoverenkiertohäiriöistä. Siihen menehtyy jopa 40 prosenttia sairastuneista ensimmäisen kuukauden kuluessa.
Vastikään arvostetussa Neurology-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, onko SAV-potilaiden ennusteessa eroja Suomen yliopistosairaala-alueiden välillä. Tutkimusaineisto koostui lähes 10 000:sta SAV-tapauksesta vuosilta 1998–2017. Aineisto sisälsi tiedot myös potilaista, jotka menehtyivät ennen neurokirurgiseen hoitoon pääsemistä.
Ennusteet paranivat eniten Helsingissä ja Tampereella
Suomessa SAV-potilaiden hoito on keskitetty viiteen yliopistolliseen sairaalaan (HUS, TAYS, TYKS, OYS ja KYS). Tutkimuksen mukaan Suomen pienimmät SAV-kuolleisuusluvut olivat Helsingin sekä Oulun yliopistollisissa sairaaloissa hoidetuilla potilailla, ja korkeimmat Turun yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimusajanjakson aikana ennusteet paranivat eniten Helsingissä ja Tampereella.
Suurimman ja pienimmän kuolleisuuden ero yliopistosairaala-alueiden välillä oli 52 prosenttia. Erot olivat samankaltaisia naisilla ja miehillä kaikissa ikäryhmissä.
– Alueiden väliset erot yllättivät, sillä Suomessa on suhteellisen yhtenäinen väestö, jolla on hyvin sama mahdollisuus päästä julkiseen sairaalahoitoon. Alueellisten erojen vuoksi sairaalakohtaisia kuolleisuuslukuja ei tulisi käyttää kuvaamaan koko maan lukuja kansainvälisissä vertailuissa, kuten yleensä on ollut tapana, toteaa julkaisun päätutkija Aleksanteri Asikainen Helsingin yliopistosta.
Kansainvälisessä vertailussa Suomen kaikkien SAV-potilaiden sairaalakuolleisuus oli 20 prosenttia ja HUS-alueella alle 17 prosenttia tutkimusajanjakson lopulla. Norjassa, Isossa-Britanniassa ja Australiassa vastaavat luvut ovat kansallisissa tutkimuksissa olleet noin 25 prosenttia.
– Tuloksemme viittaavat siihen, että entisessä Töölön neurokirurgi- ja neuroanestesiologijohtoisessa yksikössä SAV-kuolleisuus oli lopulta maamme ja maailman pienimpiä. Nyt kun SAV-potilaiden hoito on siirtynyt uuteen Siltasairaalaan, meidän täytyy seurata kuolleisuuslukuja tarkasti, kertoo HUS Helsingin yliopistollisessa sairaalassa SAV-potilaiden hoitoon erikoistunut neurokirurgi Miikka Korja.
Kuolleisuuserojen syiden selvittäminen vaatii lisää tutkimusta
Tutkijoiden mukaan aineiston tietojen perusteella ei voi sanoa, mistä kuolleisuuserot sairaaloiden välillä johtuvat. Tästä syystä tutkimustuloksia ei tulisi myöskään käyttää hoidon laadun mittarina yliopistosairaaloiden välillä.
– Kuolleisuusluvut näyttäisivät ymmärrettävästi olevan alhaisimmat sairaaloissa, joissa hoidetaan eniten potilaita sekä potilaita, joiden keski-ikä on alhaisin. Tarkempien syiden selvittämiseksi tarvitsemme tutkimuksia, jotka sisältävät laajemmin tietoa potilaskohtaisista riskitekijöistä sekä sairaaloiden eroavaisuuksista SAV-potilaiden diagnosoinnissa ja hoidossa, sanoo Aucklandin teknillisessä yliopistossa toimiva tutkimuksen vastuututkija Ilari Rautalin.
Julkaisu:
Asikainen A, Korja M, Kaprio J, Rautalin I: Case Fatality of Aneurysmal Subarachnoid Hemorrhage Varies by Geographic Region Within Finland: A Nationwide Register-Based Study. Neurology Sep 2023, DOI: 10.1212/WNL.0000000000207850
Lisätiedot:
Aleksanteri Asikainen, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto ja HUS Helsingin yliopistollinen sairaala
aleksanteri.asikainen@helsinki.fi
Puh. 0505503662
@AsikainenAle
Avainsanat
Tietoa Helsingin yliopistosta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Psykedeelien vaikutukset ovat kytköksissä käyttäjän mielenmaisemaan ja käyttöympäristöön8.4.2026 08:30:00 EEST | Tiedote
Käyttäjät ovat tutkimuksen mukaan tietoisia eri klassisten psykedeelien vaikutuksista ja niiden merkityksistä, ja he pyrkivät vaikuttamaan näihin tekijöihin omilla toimillaan.
Ihmisen suhtautuminen petoihin määrittelee yhteiselon mahdollisuuksia1.4.2026 12:33:26 EEST | Tiedote
Hyeenat ja karja saattoivat elää samoilla alueilla, jos ihminen suhtautui petoihin sallivasti, paljasti Keniassa tehty tutkimus
Ilves sopeutuu taitavasti monimuotoisiin metsäympäristöihin30.3.2026 07:50:00 EEST | Tiedote
Ilves liikkuu ketterästi Suomen vaihtelevassa elinympäristöjen mosaiikissa, mutta suosii silti selvästi lahopuuta sisältäviä metsiä ja maastoltaan vaihtelevia alueita. Helsingin yliopiston uusi tutkimus osoittaa, kuinka taitavasti tämä suurpeto tasapainoilee ihmisen muokkaamien alueiden ja luonnonympäristöjen välillä.
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset päihittivät verrokkinsa – tieteen ohjaamana27.3.2026 09:02:03 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston arvopaperisijoitukset ovat vuodesta 2019 alkaen tuottaneet vuosittain noin kaksi prosenttiyksikköä vertailuindeksiään ja vertailuryhmäänsä paremmin – ja niiden hiilijalanjälki on vähentynyt noin puoleen. Tieteeseen nojaava strategia lunastaa lupauksensa sekä tuoton että kestävyyden mittareilla.
J. V. Snellman -palkinto kirkkohistorian professori Tuomas Heikkilälle26.3.2026 19:00:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopisto on myöntänyt J. V. Snellman-tiedonjulkistamispalkinnon professori Tuomas Heikkilälle tunnustuksena ansiokkaasta tieteellisen tiedon välittämisestä. Heikkilä on tehnyt merkittävää yhteiskunnallista työtä erityisesti popularisoimalla historiantutkimusta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme