Lastensuojelun Keskusliitto on myöntänyt toista kertaa Lastensuojelun viestinnällinen teko -palkinnon. Pääpalkinto myönnettiin lastensuojelun sosiaalityöntekijä Hannaleena Immoselle (@hannimonninen), joka pitää somepalvelu X:ssä (entinen Twitter) kauniilla ja asiakkaita kunnioittavalla tavalla esillä sekä lasten, nuorten ja perheiden ääniä että lastensuojelun työntekijöiden näkökulmaa. Palkinnonsaajan valitsi Lastensuojelun Keskusliiton viestintätoimikunta.

– Lastensuojelusta viestiminen vaatii äärimmäistä herkkyyttä, sanoo Immonen. – On todella tärkeää ajatella päivityksiään lapsen, vanhemman, isovanhemman ja kollegan näkökulmista. Kirjoitettu viesti saattaa äänensävyjen puuttuessa välittyä puhuttua kovempana. Kaikkein tärkeintä someviestinnässä on, että siitä välittyy aito ja kunnioittava sävy lapsia ja heidän perheitään kohtaan, kuten livetapaamisissakin.

X oli ensimmäinen somekanava, johon Immonen itse on liittynyt. Siinä häntä viehättää se, miten pienillä ja kompakteilla ajatusten ilmaisuilla voi sanoa paljon. Lastensuojelun Keskusliiton viestintätoimikunnassa Immosen nosti pääpalkinnon saajaksi se, kuinka hän kirjoittaa usein haastavassa ja polarisoituneessa viestintäympäristössä inhimillisesti ja rehellisesti siltoja rakentaen ja vastakkainasetteluita purkaen.

Immonen tunnistaa, että julkisessa keskustelussa lastensuojelusta korostuvat usein ääripään ilmiöt, ja että lastensuojelun julkinen kuva on kohtuuttoman negatiivinen. Lastensuojelu tarjoaa vuosittain apua ja tukea kymmenille tuhansille lapsille Suomessa.

– Lastensuojelu ei mielestäni ole niin rikki kuin väitetään. Rikki on sen sijaan tapa, jolla siitä usein puhutaan. Epäkohtia on, ja niistä pitääkin puhua, mutta niiden alle eivät saisi jäädä kenttätyön lukuisat onnistumiset, asiakastyön hienous tai se, että lasten ja vanhempien sisukkuus muutostyön äärellä johtaa usein asiakkuuden päättymiseen. Avun vastaanottaminen on mielestäni aina vahvuutta, ja toivon voivani hälventää lastensuojeluun liittyviä ennakkoluuloja, vääriä käsityksiä ja häpeää sekä vaikuttaa siihen, ettei lastensuojelun sosiaalityöntekijä ole ”etäinen virastotalossa”, vaan lähellä, kaiken kansan seassa somessa.

Neutraali, tasapuolinen viestintä lastensuojelusta ei ole aina helppoa. Valtakunnallisilla lastensuojelupäivillä ® julkaistu Lastensuojelun Keskusliiton opas ”Miten vaikutan ja viestin lastensuojelusta” on suunnattu avuksi lastensuojelun toimijoille heidän tasapainoillessaan viestintätavoitteidensa ja salassapitovelvollisuutensa välimaastossa. Oppaassa kuvataan käytännön vinkkejä lastensuojelusta viestimiseen, lakeja, joita ammattilaisen on osattava ottaa huomioon sekä syitä, miksi lastensuojelusta tulee viestiä.

Kunniamaininta Lastensuojelun viestinnällinen teko -palkintokisassa 2023 myönnettiin @Lasumutsit-nimistä tiliä Tiktokissa ja Instagramissa ylläpitäville Pia Köpsille ja Anna Ekholmille. Köpsi ja Ekholm tuovat viestinnässään rakentavalla tavalla esille lastensuojelun vaikeaksikin koettuja pulmakohtia sekä purkavat rohkeasti omilla kasvoillaan lastensuojeluun liittyvää leimaa ja häpeää asiakasvanhemman näkökulmasta.

Lastensuojelun viestinnällinen teko -palkinnon tarkoituksena on kannustaa lastensuojelun toimijoita viestimään työstään avoimesti. Ensimmäisen Lastensuojelun viestinnällinen teko -palkinnon saivat vuonna 2021 Tiktok-sossut.  

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät® 2023 järjestettiin 3.–4.10. Turun Logomossa teemalla Lupa loistaa. Lisätietoja ja koko ohjelma: www.lastensuojelupaivat.fi/  

Lastensuojelun julkisella kuvalla on väliä

• Vuonna 2021 lastensuojeluilmoitus tehtiin 98 634 lapsesta, mikä vastaa noin 9,1 % kaikista alle 18-vuotiaista. Avohuollon palveluissa asiakasmäärät ovat sen sijaan laskeneet tasaisesti. (THL 2022.)
• Lastensuojelun julkinen kuva on edelleen huostaanottopainotteinen ja melko negatiivinen. Toisinaan kielteinen julkisuuskuva vaikeuttaa lastensuojelun palvelujen toteuttamista, kun tukea tarvitsevat perheet eivät halua tai uskalla ottaa tarjottua apua vastaan.
• Lastensuojelun asiakkaat tulevat usein perheistä, joissa on vaikeuksia monilla elämänalueilla. Mitä aiemmin apua haetaan ja saadaan, sitä paremmin ongelmat saadaan pidettyä pienempinä.
• Kun lastensuojelusta keskustellaan julkisesti, on tärkeää, että lastensuojelun ammattilaiset itse osallistuvat keskusteluun avoimesti.
• Lastensuojelun ammattilaisilla onkin julkisina toimijoina velvoite kertoa työstään ja myös epäkohdista, joita he kohtaavat. Samalla heillä on velvollisuus huolehtia asiakkaidensa yksityisyyden suojasta ja salassapitovelvollisuuden toteutumisesta.
• Avoin viestintä lastensuojelusta lisää ymmärrystä tarjolla olevista palveluista, tekee toimijoita tutuiksi, madaltaa avun hakemisen kynnystä ja vähentää lastensuojelun leimaavuutta.
• Viime vuosina lastensuojelun toimijat ovat enenevässä määrin osallistuneet julkiseen keskusteluun lastensuojelusta eri sosiaalisen median kanavissa. Lastensuojelun viestinnällinen teko -palkintohaussa ehdotuksia saatiin yhteensä 26 eri toimijasta tai tiimistä.

Lisätietoja antavat:

Johtaja (viestintä ja vaikuttaminen) Juuli Hurskainen, juuli.hurskainen@lskl.fi, p. 050 3533480 tai Erityisasiantuntija Annukka Paasivirta, annukka.paasivirta@lskl.fi, p. 040 6472515

Lue lisää:

Miten vaikutan ja viestin lastensuojelusta -opas: https://www.lskl.fi/julkaisut/miten-vaikutan-ja-viestin-lastensuojelusta-opas/