Kielentutkijat kutsuvat kansalaiset mukaan tekemään tutkimusta
Tampereen yliopiston tutkijat selvittävät suomalaisten käsityksiä kielen vaihtelusta ja muuttumisesta. Samalla tutkijat ottavat käyttöön uusia kanssatutkimuksen menetelmiä: vapaaehtoiset pääsevät osallistumaan suomen kielen tutkimuksen suunnitteluun ja toteutukseen.

Tampereen yliopistossa käynnistyi vuonna 2023 Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -tutkimushanke, jossa suomen kielen tutkijat selvittävät kielen vaihteluun ja muutokseen liittyvää tietoisuutta. Hankkeessa kokeillaan samalla uutta lähestymistapaa kielentutkimukseen: tutkittavat osallistetaan mukaan tutkimuksen suunnitteluun ja tekemiseen. Eli sen sijaan, että tutkittavat vastaisivat pelkästään valmiisiin kysymyksiin, he pääsevät itse ideoimaan, esittämään kysymyksiä ja toteuttamaan tutkimusta yhdessä yliopiston tutkijoiden kanssa.
Tutkimushanketta johtavan suomen kielen professori Johanna Vaattovaaran mukaan kanssatutkimus on kansainvälisesti nouseva trendi, joka kiinnostaa nyt monien alojen tutkijoita.
– Kanssatutkimuksessa tutkimukseen osallistuvat pääsevät tutkijoiden tontille ja aiempaa tasavertaisempaan asemaan. Siten voidaan saada uusia näkökulmia ja ideoita, jotka voivat viedä myös tutkimusalaa eteenpäin, Vaattovaara kertoo.
Kielentutkimusta lukiossa ja työväenopiston kurssilla
Kielentutkija, dosentti Kaarina Hippi tekee tutkimushankkeeseen liittyen lokakuussa pilottitutkimuksen Outokummun lukiossa. Hipin mukaan tarkoituksena on yhdessä lukiolaisten kanssa testata ja kehittää kanssatutkimuksen menetelmiä. Tavoitteena on löytää sopivia menetelmiä ihmisten osallistamiseksi.
Keväällä 2024 alkaa yhteistyössä Helsingin työväenopiston kanssa Hipin vetämänä kurssi, jossa osallistujat pääsevät käytännössä tekemään kielentutkimusta tutkijoiden kanssa.
– Ideana on, että osallistujat saavat itse haastatella muita, havainnoida kielen ilmiöitä erilaisissa arjen ympäristöissä, kertoa ajatuksiaan sekä pohtia yhdessä tutkijoiden kanssa uusia tutkimusideoita, Hippi kertoo.
Osallistujille tarjoutuu tilaisuus saada tietoa kielentutkimuksesta yleistajuisessa muodossa sekä oppia omasta kielitietoisuudestaan ja kielikäsityksistä laajemmin.
– Tällainen kansalaistieteellinen lähestymistapa sopii hyvin kielenkäytön tutkimiseen, sillä kieli elää ja hengittää yhdessä sitä käyttävien ihmisten kanssa, Hippi toteaa.
Tutkimushankkeessa on suunnitteilla myös lukiolaisia kautta maan kutsuva Virtuaalinen kielitiede-TET keväälle 2024.
– Sitä kautta kielentutkimuksesta kiinnostuneet lukiolaiset eri puolilta Suomea voivat tulla mukaan kanssatutkimukseen ja samalla oppia alasta, Johanna Vaattovaara kertoo.
Tietoa tutkimushankkeesta:
Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -tutkimushanke (LANGAWARE) on Koneen Säätiön rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke (2023–2025). Siinä tutkijat selvittävät, miten suomea äidinkielenään ja sitä toisena kielenään käyttävät eritaustaiset suomalaiset hahmottavat suomen kielen vaihtelua arjessaan, niin kasvokkaisissa kohtaamissa kuin digitaalisissa ympäristöissä.
Tutkijat kartoittavat kielellisen vaihtelun dynamiikkaa ja kielenmuutoksen suuntia valtakunnallisen kyselyn avulla sekä erilaisin kokeilevin, osallistavin menetelmin. Samalla kehitetään yhdessä kielenkäyttäjien kanssa kansalaistieteellistä kielitietoisuus- ja asennetutkimusta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Yhteystiedot:
Kaarina Hippi, dosentti, tutkija, kaarina.hippi@tuni.fi
Johanna Vaattovaara, professori, tutkimushankkeen johtaja, puh. 040 555 1616, johanna.vaattovaara@tuni.fi
Kuvat
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme