Kotimaan turisti etsii rentoutumista – ja arjen matkustaminen on ajanvietettä

Suhtautuminen uusiin liikkumisen muotoihin vielä varautunutta

Kyselyn tulokset osoittivat, että etätöiden ja digitaalisten palveluiden suosiosta huolimatta suomalaiset haluavat käyttää lähialueidensa palveluita ja pitävät arjen ja vapaa-ajan matkustamista mukavana ajanvietteenä. Sen sijaan uusien liikkumisen muotojen käyttö on pääsääntöisesti vähäistä, joskin nuoret käyttävät jonkin verran enemmän esimerkiksi vuokrattavia sähköpyöriä ja -potkulautoja.

Joukkoliikenteen palveluihin ja yhteyksiin oltiin tyytymättömiä etenkin maaseudulla. Lisäksi monet suomalaiset eivät ole tietoisia käytössään olevista joukkoliikenneyhteyksistä.

– Koska kattavien julkisten liikenneyhteyksien ylläpitäminen maaseudulla on vähäisen käytön vuoksi kannattamatonta, eri liikkumismuotoja tehokkaasti yhdistelemällä ja osallistamalla asukkaita liikkumispalvelujen tuotantoon voidaan rakentaa toimivia julkisia matkaketjuja syrjäisillekin alueille, Viitoskäytävän hankejohtaja Riitta Forsten-Astikainen toteaa.

Valmiutta uusiin käytäntöihin löytyy

Kyselyn tulosten mukaan maaseudun asukkaat olivatkin jokseenkin valmiita tuottamaan henkilökuljetuspalveluita eli kuljettamaan matkustajia tai paketteja maksua vastaan. Tyytymättömyys nykyiseen joukkoliikenteeseen, ekologiset arvot ja positiivinen asenne julkista liikennettä kohtaan puolestaan selittivät valmiutta yhdistellä eri liikkumisen muotoja saman matkan aikana.

– Etenkin kaupungeissa oltiin kiinnostuneita sovelluksesta, jolla voisi ostaa kerralla matkalipun, joka pitää sisällään useamman matkustamisen tavan, Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Jussi Nyrhinen toteaa.

Suomalaisten halu levätä ja paeta arjen paineita ovat kotimaanmatkailun valtteja

Tutkimuksessa selvitettiin myös kotimaan matkailun motiiveja ja käsityksiä Viitoskäytävän alueesta. Ostokset ja ravintolapalvelut ovat suomalaisia eniten houkuttavia kotimaanmatkakohteita. Myös mökkeily ja luontokohteet ovat monen suomalaisen tapa viettää lomaansa.

Toisaalta tapahtumat ja kulttuurielämykset koetaan houkutteleviksi koronapandemian jälkeisenä aikana. Uteliaisuudella ja uuden kokemisella todettiin olevan yhteys positiiviseen mielikuvaan Viitoskäytävän alueesta. Toisaalta myös levon kaipuu ja pakeneminen arjen paineita selittivät mynteistä käsitystä alueesta.

Iäkkäiden huomioiminen tarjonnassa lisäisi kysyntää

Näiden tulosten valossa Viitoskäytävän alueella voisi olla erityisesti ikääntyviä ja iäkkäitä matkailijoita houkuttavaa tarjontaa. Kyselyn tulokset kuitenkin osoittivat, että vanhimmat ikäryhmät olivat vähiten kiinnostuneita Viitoskäytävän alueesta ja kotimaan matkakohteista ylipäätänsä.

Matkailutarjonnan kehittäminen iäkkäät ja ikääntyvät matkailijat huomioiden voikin lisätä uutta kysyntää Viitoskäytävän alueen matkailulle. Myös lomakohteiden ja tapahtumien tunnettuus ja saavutettavuus ovat matkailualan kehityskohteita Viitoskäytävän alueella.

– Viitoskäytävän matkailun toimijoiden kannattaisikin yhdessä järjestää vetovoimaisia tapahtumia ja markkinoida samalla lähialueiden tarjontaa, Forsten-Astikainen ohjeistaa.

Linkki tutkimusraporttiin: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9754-0

Lisätietoja:

Jyväskylän yliopisto

Professori Terhi-Anna Wilska, tutkimushankkeen johtaja, terhi-anna.wilska@jyu.fi, 040 805 4201

Tutkijatohtori Jussi Nyrhinen, jussi.nyrhinen@jyu.fi, 040 805 4459

Pohjois-Savon Liitto

Riitta Forsten-Astikainen, Viitoskäytävä-hankkeen johtaja, riitta.forsten-astikainen@pohjois-savo.fi, 044 714 2611

Viitoskäytävä – Kumppanuudella kehittyvä kasvuvyöhyke on Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama hanke, jonka tavoitteena on tuoda esille Viitoskäytävän eli Savon radan ja Etelä-Savosta Viitostietä pitkin Itä-Lappiin ulottuvan alueen kansallinen merkitys. Osarahoittajana toimii Pohjois-Savon liitto (AKKE-rahoitus).