Kysely paljastaa: Arviolta 1/3 kuntien omistamista, hyvinvointialueilla vuokralla olevista kiinteistöistä uhkaa jäädä tyhjilleen
9.10.2023 09:17:53 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote
Kysely paljastaa: Kunnilla huoli sote- ja pelakiinteistöjen tulevaisuudesta: arviolta 1/3 kuntien omistamista, hyvinvointialueilla vuokralla olevista kiinteistöistä uhkaa jäädä tyhjilleen. Taloudellinen vaikutus kuntien käyttötalouteen on suuri, jos tyhjillään olevista kiinteistöistä ei päästä eroon.

Hyvinvointialueille vuokralle siirtyneiden sote- ja pelakiinteistöjen tulevaisuus huolestuttaa osaa kunnista, selviää Kuntaliiton ja Senaatti-kiinteistöjen toteuttamasta kyselystä. Kaikki nykyiset tilat eivät kunnoltaan tai sijainniltaan välttämättä enää vastaa hyvinvointialueiden eivätkä myöskään kuntien tarpeita. Osalle kunnista tulee haasteita tyhjenevistä sote-kiinteistöistä, ja taloudellinen vaikutus on kuntien käyttötalouteen suuri, mikäli tyhjillään olevista kiinteistöistä ei päästä eroon.
- Vaikka kyse on suuntaa antavasta kyselytutkimuksesta, Senaatti-kiinteistöjen kuntien tilatietopalveluyksikkö ja Suomen Kuntaliitto ry jakavat yhteisen huolensa kuntien omistaman sote- ja pelakiinteistöjen tulevaisuudesta. Tutkimuksen tulevaisuuskuvan osittainenkin toteutuminen seurannaisvaikutuksineen on kuntien kannalta niin merkittävä, että toimenpiteisiin on ryhdyttävä viivyttelemättä, summaa tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen.
Kunnat arvioivat, että noin 780 sote- ja pelastustoimen tilaa (noin 2,1 milj. htm²) jää tyhjiksi, ja vuokratuloja menetetään noin 226 miljoonaa euroa vuodessa. Tilamäärällisesti tämä on noin 30 % kuntien hyvinvointialueille vuokraamasta tilamäärästä. Kunnat suunnittelevat myös myyvänsä sote-kohteita noin 2,8 miljoonaa neliömetriä vuosien 2023–2025 aikana.
Verkostoprojekti tarjoaa kunnille tukea tyhjilleen jäävien kiinteistöjen haasteeseen, julkisen sektorin tilaohjelmasta lisäapuja
Kuntaliitto ja FCG käynnistävät yhdessä verkostoprojektin, jonka tavoitteena on tarjota kunnille asiantuntija- ja vertaistukea, jotta kunnat pystyvät onnistuneesti vastaamaan tyhjilleen jäävien kiinteistöjen haasteeseen. Verkoston ensisijaisena kohderyhmänä ovat kunnat, joille hyvinvointialueiden palveluverkkoselvitysten myötä on jäämässä tyhjiä kiinteistöjä. Mukaan voivat tulla myös kunnat, joilla on haasteita koulu- tai muiden kiinteistöjen kanssa samassa teemassa.
Lisäksi Kuntaliitto on yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa ehdottanut laaja-alaisen työryhmän perustamista. Työryhmän tarkoituksena on tarkentaa ja yhteensovittaa vuokraustoimintaa sekä tehdä ehdotuksia sen kehittämiseksi. Tavoitteena on tehostaa julkisen sektorin tilakustannuksia ja ratkaista tilaomaisuuskysymyksiä valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien välillä. Asia on myös huomioitu hallitusohjelmassa julkisen sektorin tilaohjelman muodossa.
- Kysely herätti kysymyksiä siitä, miten kuntien ja hyvinvointialueiden välinen vuokraustoiminta kehittyy tulevaisuudessa. Vastaukset heijastelevat merkittäviä muutoksia sote-kiinteistöjen hallinnassa ja niiden vaikutuksia kuntien talouteen ja palveluverkkoon, kertoo Simpanen.
Tiesitkö?
Kuntien omistamat tilat siirtyivät hyvinvointialueiden hallintaan vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialue ja kunta tekivät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen siten, että se on voimassa vähintään 31.12.2025 asti. Lisäksi Hyvinvointialueille siirtyi kuntien aiemmin tekemiä vuokrasopimuksia.
Kysely toteutettiin Manner-Suomen kunnille sähköisellä kyselylomakkeella 8.6.–25.8.2023
Suomen Kuntaliitto ry ja Senaatti-kiinteistöjen kuntien tilatietopalveluyksikkö selvittivät valtiovarainministeriön pyynnöstä kyselyllä kuntien hyvinvointialueille vuokraamien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tilojen tilannekuvaa ja tulevaisuuden näkymiä. Vastauksia saatiin yhteensä 74 eri kunnasta, jotka sijaitsevat eri puolella Manner-Suomea. Kyselyyn vastasi 22 prosenttia kunnista, joten tulokset ovat suuntaa antavia.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Maija Ruohoviestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 340 3541maija.ruoho@kuntaliitto.fiMikko SimpanenSuomen Kuntaliitto ry
Puh:+358 50 591 9241mikko.simpanen@kuntaliitto.fiLinkit
Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Efterlyses: Finlands aktivaste kommun – nu söker vi kreativa lösningar för motion i vardagen17.8.2026 13:27:07 EEST | Pressmeddelande
Hur kan vi göra det till en naturlig del av vardagen att röra på sig? I tävlingen Finlands aktivaste kommun 2026 söker vi i år kreativa lösningar för motion i vardagen: nya verksamhetsmodeller, samarbete och även små insikter som har gjort att kommunerna lyckats öka vardagsmotionen.
Suomen liikkuvinta kuntaa etsitään – nyt haussa ovat rohkeat arjen liikuntainnovaatiot17.8.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Miten liikkumisesta tehdään luonteva osa arkea? Suomen liikkuvin kunta 2026-kilpailussa etsitään tänä vuonna rohkeita arjen liikuntainnovaatioita: uusia toimintatapoja, yhteistyötä ja pieniäkin oivalluksia, joilla kunnat ovat onnistuneet lisäämään liikkumista.
Kysely: Kuntajohtajien työtyytyväisyys ennätyskorkealla, mutta päätöksentekoilmapiiri huolestuttaa13.8.2026 09:35:53 EEST | Tiedote
Kuntajohtajien työtyytyväisyys on noussut ennätyksellisen korkealle tasolle. Samalla aiempaa suurempi osuus kuntajohtajista arvioi kuntansa päätöksentekoilmapiirin heikentyneen kuluvan valtuustokauden aikana. Tiedot ilmenevät Kuntaliiton ja Kuntajohtajat ry:n toteuttamasta Kuntajohtajien työ 2026-kyselytutkimuksesta.
Så har den finländska grundskolan förändrats på tio år – enhetsskolorna blir fler och skolorna större13.8.2026 01:00:00 EEST | Pressmeddelande
I år börjar cirka 49 000 barn i första klass i grundskolor av olika storlek och på olika avstånd. Enligt en översikt som Kommunförbundet sammanställt utifrån Statistikcentralens skolstatistik har antalet kommunala grundskolor minskat med 471 under åren 2015-2025, men trots många förändringar har kommunerna fortfarande ett omfattande nätverk av närskolor. Samtidigt har det blivit vanligare med enhetsskolor, och skolornas genomsnittliga storlek har ökat. Varje kommun på fastlandet har fortfarande minst en grundskola. ”Många skolbänkar har blivit tomma på kort tid, då årskullen har krympt till mindre än 50 000 elever”, konstaterar Mari Sjöström, specialsakkunnig vid Kommunförbundet
Näin suomalainen peruskoulu on muuttunut kymmenessä vuodessa – yhtenäiskoulut yleistyvät ja koulujen koko kasvaa13.8.2026 01:00:00 EEST | Tiedote
Noin 49 000 lasta aloittaa tänä vuonna koulutiensä hyvin erilaisissa peruskouluissa. Suomessa on 268 alle 50 oppilaan koulua ja 20 yli tuhannen oppilaan koulua. Kuntaliiton katsauksen mukaan kunnallisten peruskoulujen määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 470 koululla, samalla kun yhtenäiskoulut ovat yleistyneet ja koulujen keskikoko on kasvanut. ”Moni pulpetti on tyhjentynyt lyhyessä ajassa, kun ikäluokka on tippunut alle 50000 oppilaaseen. Kunnat ovat uudistaneet kouluverkkoaan niin, että laadukas lähikoulu voidaan turvata myös pieneneville ikäluokille”, toteaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme