Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kysely paljastaa: Arviolta 1/3 kuntien omistamista, hyvinvointialueilla vuokralla olevista kiinteistöistä uhkaa jäädä tyhjilleen

9.10.2023 09:17:53 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa

Kysely paljastaa: Kunnilla huoli sote- ja pelakiinteistöjen tulevaisuudesta: arviolta 1/3 kuntien omistamista, hyvinvointialueilla vuokralla olevista kiinteistöistä uhkaa jäädä tyhjilleen. Taloudellinen vaikutus kuntien käyttötalouteen on suuri, jos tyhjillään olevista kiinteistöistä ei päästä eroon.

Kaksi henkilöä kuvattuna rakennuksen ulko-oven edustalla. Molemmat kävelevät.
Kuntaliitto

Hyvinvointialueille vuokralle siirtyneiden sote- ja pelakiinteistöjen tulevaisuus huolestuttaa osaa kunnista, selviää Kuntaliiton ja Senaatti-kiinteistöjen toteuttamasta kyselystä. Kaikki nykyiset tilat eivät kunnoltaan tai sijainniltaan välttämättä enää vastaa hyvinvointialueiden eivätkä myöskään kuntien tarpeita. Osalle kunnista tulee haasteita tyhjenevistä sote-kiinteistöistä, ja taloudellinen vaikutus on kuntien käyttötalouteen suuri, mikäli tyhjillään olevista kiinteistöistä ei päästä eroon.  

- Vaikka kyse on suuntaa antavasta kyselytutkimuksesta, Senaatti-kiinteistöjen kuntien tilatietopalveluyksikkö ja Suomen Kuntaliitto ry jakavat yhteisen huolensa kuntien omistaman sote- ja pelakiinteistöjen tulevaisuudesta. Tutkimuksen tulevaisuuskuvan osittainenkin toteutuminen seurannaisvaikutuksineen on kuntien kannalta niin merkittävä, että toimenpiteisiin on ryhdyttävä viivyttelemättä, summaa tilapalvelupäällikkö Mikko Simpanen.

Kunnat arvioivat, että noin 780 sote- ja pelastustoimen tilaa (noin 2,1 milj. htm²) jää tyhjiksi, ja vuokratuloja menetetään noin 226 miljoonaa euroa vuodessa. Tilamäärällisesti tämä on noin 30 % kuntien hyvinvointialueille vuokraamasta tilamäärästä. Kunnat suunnittelevat myös myyvänsä sote-kohteita noin 2,8 miljoonaa neliömetriä vuosien 2023–2025 aikana.

Verkostoprojekti tarjoaa kunnille tukea tyhjilleen jäävien kiinteistöjen haasteeseen, julkisen sektorin tilaohjelmasta  lisäapuja


Kuntaliitto ja FCG käynnistävät yhdessä verkostoprojektin, jonka tavoitteena on tarjota kunnille asiantuntija- ja vertaistukea, jotta kunnat pystyvät onnistuneesti vastaamaan tyhjilleen jäävien kiinteistöjen haasteeseen. Verkoston ensisijaisena kohderyhmänä ovat kunnat, joille hyvinvointialueiden palveluverkkoselvitysten myötä on jäämässä tyhjiä kiinteistöjä. Mukaan voivat tulla myös kunnat, joilla on haasteita koulu- tai muiden kiinteistöjen kanssa samassa teemassa.

Lisäksi Kuntaliitto on yhdessä Senaatti-kiinteistöjen kanssa ehdottanut laaja-alaisen työryhmän perustamista. Työryhmän tarkoituksena on tarkentaa ja yhteensovittaa vuokraustoimintaa sekä tehdä ehdotuksia sen kehittämiseksi. Tavoitteena on tehostaa julkisen sektorin tilakustannuksia ja ratkaista tilaomaisuuskysymyksiä valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien välillä. Asia on myös huomioitu hallitusohjelmassa julkisen sektorin tilaohjelman muodossa.

- Kysely herätti kysymyksiä siitä, miten kuntien ja hyvinvointialueiden välinen vuokraustoiminta kehittyy tulevaisuudessa. Vastaukset heijastelevat merkittäviä muutoksia sote-kiinteistöjen hallinnassa ja niiden vaikutuksia kuntien talouteen ja palveluverkkoon, kertoo Simpanen.

Tiesitkö?

Kuntien omistamat tilat siirtyivät hyvinvointialueiden hallintaan vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialue ja kunta tekivät sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen käytössä olevien toimitilojen hallinnasta vuokrasopimuksen siten, että se on voimassa vähintään 31.12.2025 asti. Lisäksi Hyvinvointialueille siirtyi kuntien aiemmin tekemiä vuokrasopimuksia.

Kysely toteutettiin Manner-Suomen kunnille sähköisellä kyselylomakkeella 8.6.–25.8.2023

Suomen Kuntaliitto ry ja Senaatti-kiinteistöjen kuntien tilatietopalveluyksikkö selvittivät valtiovarainministeriön pyynnöstä kyselyllä kuntien hyvinvointialueille vuokraamien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tilojen tilannekuvaa ja tulevaisuuden näkymiä. Vastauksia saatiin yhteensä 74 eri kunnasta, jotka sijaitsevat eri puolella Manner-Suomea. Kyselyyn vastasi 22 prosenttia kunnista, joten tulokset ovat suuntaa antavia.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Linkit

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään. Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto: Peruskoulun visio tarvitsee rinnalleen konkreettiset uudistusaskeleet11.2.2026 14:29:18 EET | Tiedote

Kuntaliitto pitää opetus- ja kulttuuriministeriön Peruskoulu 2045 -vision tärkeänä pitkän aikavälin suuntana suomalaiselle peruskoululle ja koko yhteiskunnalle. Kuntaliitto korostaa, että vision käytännön toteutus tapahtuu kunnissa: teknologian hyödyntäminen, kuntien välinen yhteistyö ja lainsäädännön kokonaisvaltainen tarkastelu ovat keskeisiä keinoja varmistaa laadukas ja yhdenvertainen perusopetus kaikille. “On tärkeää tunnistaa perusopetuksen vahvuudet. Suomalainen, vahvasti kuntapohjainen perusopetus on osoittanut toimivuutensa, vaikka maailma ympärillä muuttuu”, erityisasiaintuntija Minna Lindberg Kuntaliitosta nostaa esille.

Kommunförbundet: Kommunerna motsätter sig inte konkurrensutsättning, men varnar för en okontrollerad upphandlingsreform5.2.2026 15:10:53 EET | Pressmeddelande

Regeringen överlämnade 5.2.2026 en proposition till riksdagen om en ändring av upphandlingslagen. Om förslaget går igenom skulle det ha stora konsekvenser för kommunernas servicestrukturer, organiseringen av tjänster och kommunernas gemensamma in house-bolag. Lagändringen skulle innebära omfattande strukturella arrangemang för många kommuner, bland annat inom måltids- och IKT-tjänster samt inom ekonomiförvaltningens och utvecklingsbolagens tjänster. Enligt Kommunförbundets bedömning ökar inte en mekanisk gräns på 10 procents ägande konkurrensen, utan hotar att splittra effektiva samarbetsstrukturer. "Kommunförbundet ställer sig positivt till målet att öka konkurrensen vid offentliga upphandlingar. Ur kommunernas perspektiv är den centrala frågan ändå hur konkurrensen kan ökas i områden där det i praktiken inte finns någon fungerande marknad”, säger Kommunförbundets verkställande direktör Minna Karhunen.

Kuntaliitto: Kunnat eivät vastusta kilpailutusta, mutta varoittavat hallitsemattomasta hankintauudistuksesta5.2.2026 15:10:53 EET | Tiedote

Hallitus antoi 5.2.2026 eduskunnalle esityksen hankintalain uudistamisesta. Toteutuessaan esitys vaikuttaisi merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin, palveluiden järjestämiseen sekä kuntien yhteisiin in house -yhtiöihin. Lakimuutos merkitsisi monille kunnille laajoja rakennejärjestelyjä muun muassa ateria- ja ICT-palveluissa sekä taloushallinnon ja kehitysyhtiöiden palveluissa. Kuntaliiton arvion mukaan mekaaninen 10 prosentin omistusraja ei lisää kilpailua, vaan uhkaa hajottaa tehokkaita yhteistyörakenteita. ”Kuntaliitto jakaa tavoitteen kilpailun lisäämisestä julkisissa hankinnoissa. Kuntien näkökulmasta keskeinen kysymys on kuitenkin se, miten kilpailua voidaan lisätä alueilla, joilla toimivia markkinoita ei käytännössä ole”, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.

Kuntapalvelujen tuottavuuden mittaaminen aidosti monimutkaista - uusia mittareita tarvitaan4.2.2026 14:15:00 EET | Tiedote

Kuntaliiton Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA:lta tilaama tuore Toimintalähtöinen tuottavuusmittaus kunnissa -tutkimus tarkastelee kuntapalveluiden tuottavuustutkimuksen tilaa ja julkisten palvelujen tuottavuuden mittaamista. Kuntapalvelut muodostavat suomalaisen hyvinvointivaltion arjen ytimen. Viime aikojen julkisessa keskustelussa tuottavuuden parantaminen on nostettu keskeiseksi tekijäksi Suomen kasvulle.

Arbetslösheten tärde på kommunekonomin 20253.2.2026 11:07:56 EET | Pressmeddelande

Den kommunala ekonomin försvagades som väntat ifjol jämfört med år 2024. Mätt med verksamhetens och investeringarnas kassaflöde hade kommunekonomin ett underskott på över 800 miljoner euro år 2025, eftersom kommunernas kostnader ökade rejält bland annat på grund av AN-reformen. Det försämrade ekonomiska läget förklaras också av minskade skatteintäkter och nedskärningar i statsandelarna. Uppgifterna framgår av Kommunförbundets bokslutsanalys, som bedömer kommunekonomins tillstånd år 2025.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye