Unohda ennakkoluulot ja hurmaannu ruusukaalista

Ruusukaaliviikko juhlistaa katveeseen jäänyttä pikkukaalia

Suomessa vietetään ruusukaaliviikkoa viikolla 41 (9.–15.10.). Tuolloin parrasvaloissa paistattelee herkullinen pikkukaali, jota Suomessa syödään vielä toistaiseksi kovin vähän. Keskivertosuomalainen syö ruusukaalia vuoden aikana vain 40–50 grammaa, mikä vastaa noin yhtä isoa ruusukaalia. Vertailun vuoksi valkokaalia, joka on Suomen suosituin kaali, syödään noin kolme kiloa vuodessa henkilöä kohti.

• Valmisruuissa on tosin myös valkokaalia, ja sitä on tarjolla julkisissa keittiöissä esimerkiksi lounasruuissa. Lisäksi valkokaalia saa vuoden ympäri, kun ruusukaalin lyhyehkö sesonki osuu syksylle, sanoo ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen MTK:sta.

Oikein valmistettuna ruusukaali on sekä herkullinen että terveellinen lisä lautasella. Ruusukaalissa on C-, K- ja A-vitamiineja sekä folaattia. Lisäksi ruusukaalissa on paljon kuitua, ja se on hyvä raudanlähde kasvikunnan tuotteeksi.

Kotimainen ruusukaalisato korjataan käsityönä

Ruusukaalia viljellään Suomessa varsin vähän. Isot, yli hehtaarin kokoiset tilat ovat laskettavissa yhden käden sormilla, kertoo ruusukaalinviljelijä Simo Laakso pälkäneläiseltä Suttisen tilalta.

Laakson mukaan ruusukaalia viljellään Suomessa tätä nykyä jotakuinkin saman verran kuin 1990-luvulla. Laakso itse on viljellyt ruusukaalia 30 vuoden ajan.

Tämän syksyn ruusukaalisatoa Laakso kuvailee vähintään keskinkertaiseksi.

• Syyskuu oli lämmin, joten sato valmistuu normaalia nopeammin. Kaalia pukkaa nyt pellolta nopeasti, ja se on pakko kerätä, etteivät kaalit pääse liian isoiksi. Golfpallon kokoinen ruusukaali on hyvä. Toivomme, että tavara liikkuisi vauhdikkaasti, sanoo Laakso.

Suomessa viljellyt ruusukaalit kerätään käsityönä, toisin kuin Keski-Euroopassa. Tämä johtuu Laakson mukaan siitä, että monet nykyiset ruusukaalilajikkeet on jalostettu ”lyhyen päivän” olosuhteisiin, jolloin ruusukaalikasvin päävarteen muodostuvat pienet kaalinkerät kypsyvät samanaikaisesti, joten sadon voi kerätä kerralla koneellisesti.

Suomen kesässä päivät ovat pitkiä, joten ruusukaalit kypsyvät ensin päävarren alaosassa, kun taas salon yläosan kaalit ovat korjuuvalmiita vasta kolmen tai neljän viikon kuluttua. Suomessa ruusukaalit korjataan talteen siis käsin, mikä selittää kotimaisen ruusukaalin korkeampaa kauppahintaa.

• Korjuu on kalliimpaa Suomessa. Käsityö nostaa kustannusta, minkä takia hollantilainen tai espanjalainen ruusukaali on puolet halvempaa. Kotimaisen ruusukaalin ostaminen kuitenkin tukee suomalaista tuotantoa, sanoo Laakso.

Unohda ennakkoluulot ja tutustu monikäyttöiseen ja maukkaaseen ruusukaaliin

Ruusukaalia on viime vuosina näkynyt entistä enemmän ruokaresepteissä niin perinteisissä ruokalehdissä kuin blogeissa ja sosiaalisessa mediassa.

• Ruusukaalin käyttö on monipuolistunut, ja on tullut uusia ruusukaalin kokkaustapoja, sanoo Heidi Siivonen MTK:sta.

Jotkut saattavat karttaa ruusukaalia, koska sen maku on saattanut tuntua kitkerältä. Nykyisistä ruusukaalilajikkeista on kuitenkin jalostettu enin kitkeryys pois.

• Ruusukaalilajikkeet ovat kehittyneet. Uudet lajikkeet ovat pehmeämmän makuisia ja kitkeryys on poissa. Jos on syönyt kymmenen vuotta sitten kitkerän ja ylikypsän ruusukaalin, kannattaa kokeilla uudestaan, Siivonen kannustaa.

Harmillisen monella on myös huonoja muistoja ylikypsiksi ja veltoiksi keitetyistä ruusukaaleista. Itse asiassa keittäminen ei olekaan paras valmistusmenetelmä ruusukaalille.

• En keittäisi ruusukaalia vaan söisin sen raakana salaatin tapaan, paahtaisin uunissa tai paistaisin pannulla. Ruusukaalit voi myös höyryttää, jolloin niistä ei tule vetisiä. Ruusukaali on parhaimmillaan, kun siinä on jäljellä purentavastusta, sanoo Siivonen.

Ruoanlaittajalle ruusukaali on inspiroiva raaka-aine, sillä vahvan makuiseen kaaliin voi yhdistellä monenlaisia makuja. Siivonen suosittelee ripsauttamaan ruusukaaleille hieman suolaa ja lisäämään raikkaita makuja, kuten sitrusten mehua, chiliä, valkosipulia tai raikkaita yrttejä, kuten timjamia, rosmariinia tai meiramia. Toisaalta ruusukaalin seuraksi sopivat erinomaisesti myös täyteläiset maut, joten mainioita makupareja ovat myös pähkinä, kerma, pekoni ja siirappi.

• Näin syksyllä on puolukka- ja karpaloaika, joista saa happamuutta ruusukaaliruokiin. Ripottele tuoreita marjoja ruusukaalisalaattiin tai käytä puolukka- tai karpalomehua salaatin kanssa tarjottavaan vinegrettekastikkeeseen, vinkkaa Siivonen.

Hyvän ruusukaalin tunnistaa kaupassa siitä, että lehdet ovat vihreitä ja kaalit vaikuttavat tiiviiltä. Jos osa kaalien päällislehdistä on ehtinyt kellastua, ne voi nipsaista pois ennen ruoanlaittoa. Myös ruusukaalin kantaa voi hieman ohentaa veitsellä, jos se on puumainen.

Ruusukaali säilyy parhaiten omassa rasiassaan jääkaapissa. Se kannattaa kuitenkin pitää erillään etyleeniä erittävistä kasviksista, kuten banaanista, omenasta ja tomaatista, etteivät ruusukaalit pääse menemään ennenaikaisesti huonoiksi.

Perunarieskapitsassa pääsee esille myös kaalien kauneus

Nauti ruusukaalisesongista Satokausi-keittiön kehittelemillä ruusukaalipitsoilla, joissa kauniit pikkukaalit pääsevät parrasvaloihin. Homman juju on paahtaa ruusukaalinpuolikkaat uunissa öljyn, hunajan, suolan ja pippurin kanssa, jolloin niiden pinta hieman karamellisoituu. Samalla hunajan makeus hieman kesyttää ruusukaalin ominaismakua.

Näissä pitsoissa pohjan virkaa toimittavat kaupan valmiit perunarieskat, joille kasataan paahdettujen ruusukaalien lisäksi valkosipulista kermaviilikastiketta, mozzarellaa sekä marinoitua punasipulia. Viimeistele valmiit pitsat raa’alla suikaloidulla ruusukaalilla ja hienonnetulla tillillä. Makuyhdistelmä karkottaa takuulla viimeisetkin kehnot ruusukaalimakumuistot.

Katso ruusukaalipitsan resepti täältä:  https://www.mtk.fi/-/ruusukaalipitsa

-----
Tutustu suomalaisten maataloustuottajien työhön ja ajankohtaisiin uutisiin MTK:n verkkosivuilla. Muista myös seurata MTK:ta Instagramissa @mtk.ry.

Pysy linjoilla myös Satokausikalenterin kanavissa @satokausikalenteri, jaamme runsaasti reseptejä ja tietoa sesongin kasviksista.

Lisätietoja:
Mika Virtanen, asiantuntija, kasvikset, MTK, 040 054 4728
Heidi Siivonen, ruokamarkkina-asiantuntija, MTK, 040 568 8802
Ruusukaalintuottajien haastattelupyynnöt: Kaija Stormbom, viestinnän asiantuntija, MTK, 040 8489559, kaija.stormbom(at)mtk.fi