Asunnottomuuden poistaminen vaatisi valtiolta selkeät suuntaviivat ja yhteistyövelvoitteen: ”Palvelujärjestelmässä on nykyisellään valuvika”
Suomi on Asunto ensin -malleineen asunnottomuustyön pioneeri, ja tilastojen mukaan asunnottomien määrä on vähentynyt meillä tasaisesti. Nuorten ja naisten asunnottomuus on kuitenkin lisääntynyt, ja samalla nuorten piiloasunnottomuus on yleistä. Tilanne kaduilla onkin tilastoja karumpi. Jos asunnottomuus halutaan poistaa, valtiolta tarvittaisiin selkeät suuntaviivat sekä yhteistyövelvoite. Ihminen yksilöllisine tarpeineen tulisi nostaa kehittämisen keskiöön.
Asunnottomuus vähenee Suomessa, mutta samaan aikaan muun muassa naisten ja alle 25-vuotiaiden asunnottomien määrä on kasvanut. ARAn tilastojen mukaan Suomessa oli viime vuonna 3 686 yksinasuvaa asunnotonta, heistä joka neljäs on nainen, useampi kuin joka viides alle 25-vuotias.
Kadulla asunnottomien kanssa työskentelevien mukaan todellisuus on vielä karumpi kuin tilastot antavat ymmärtää.
”Erityisesti juuri nuoret ovat ryhmä, jonka kohdalla on paljon piiloasunnottomuutta, joka ei tilastoidu ollenkaan. Nuoret esimerkiksi nukkuvat kavereiden nurkissa tai ovat virallisesti kirjoilla vanhemmillaan, vaikka eivät ole käyneet koko paikkakunnalla kuukausiin”, kuvailee projektipäällikkö Robert Koski Diakonissalaitoksen Tukialus-hankkeesta. Tukialus tekee ehkäisevää mielenterveys- ja päihdetyötä Helsingin, Tampereen ja Lahden kaduilla.
”Vasta kun elämän perusasiat ovat kunnossa, on mahdollista kuntoutua esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmista. Siksi asunto pitäisi olla ensin”, Koski muistuttaa.
Hätämajoitus ei ole ratkaisu asunnottomuuteen
Suomi on asunnottomuustyön mallimaa, jonka asunnottomuustyötä tullaan katsomaan ulkomailtakin. Suurin selittävä tekijä on Asunto ensin -malli, jossa keskeistä ovat toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus, yksilöllisesti räätälöity tuki sekä se, että asunnon saaminen ei edellytä esimerkiksi päihteettömyyttä.
Asunto ensin -mallista huolimatta Robert Kosken mukaan osa kadulla olevista on odottanut asuntoa turhaan jopa pari vuotta.
”Palvelujärjestelmässämme on valuvika: meillä on tyhjiä asuntoja, vaikka lähes 4 000 ihmistä on ilman kotia”, Koski huomauttaa.
Rinnekotien palvelualuejohtaja Minna Kiviaho on huolissaan siitä, että Asunto ensin -mallia ei edelleenkään tunneta hyvinvointialueilla riittävän hyvin.
”Hätämajoitus ei ole ratkaisu asunnottomuuteen, vaan asumisen pysyvyys on tärkeä turvaa tuova asia. Ilman omaa kotia on vaikea, ellei mahdoton toipua”, Kiviaho sanoo.
Yksilöllisyyttä ja yhteistyötä tarvitaan
Asunnottomuuden taustat ovat moninaiset ja siksi myös ratkaisujen tulisi olla nykyistä joustavampia ja monimuotoisempia. Nuorilla koulupudokkailla, ikääntyneillä entisillä päihteidenkäyttäjillä tai sateenkaarevilla asunnottomilla on hyvin erilaiset tarpeet ja toiveet asumiselle.
”Tällä hetkellä tilaajat liian usein toivovat ratkaisuja, jotka sopivat kaikille, mutta tämä on mahdotonta. Järjestelmän tulisi joustaa yksilön tarpeiden mukaan eikä toisin päin”, Minna Kiviaho toteaa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisesta vuoteen 2027 mennessä, mutta samaan aikaan hallitus tekee heikennyksiä muun muassa sosiaaliturvaan, mikä osaltaan ruokkii asunnottomuutta.
“Hallitukselta olisi toivonut linjausta kaiken asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2027 mennessä, kuten aiemmin oli tavoitteena. Nähtäväksi jää, miten pienituloisten, esimerkiksi nuorten arkeen kohdistetut leikkaukset vaikuttavat asunnottomuuteen tulevaisuudessa”, Kiviaho sanoo.
”Kun joka päivä kohtaa työssään kadulla ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta saa asuntoa tai tarvitsemiaan päihde- tai mielenterveyspalveluita, ei voi muuta kuin todeta, että palvelurakenteemme on rikki. Tarvittaisiin iso reformi, jossa ihminen yksilöllisine tarpeineen laitettaisiin aidosti keskiöön”, Koski sanoo.
”Jos asunnottomuuteen halutaan oikeasti puuttua, hallituksen pitäisi laatia selvät suuntaviivat, jotka velvoittavat kuntia ja hyvinvointialueita sekä muita asunnottomuustoimijoita yhteistyöhön. Ilman koordinoitua yhteistyötä toimet jäävät hajanaisiksi ja samalla valitettavasti tehottomiksi”, Koski jatkaa.
Kenelle kaupunki kuuluu?
Suomessa on jo vuodesta 2002 alkaen vietetty YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista päivää Asunnottomien yön merkeissä. Sen yleisenä tavoitteena on tukea jokaisen perusoikeutta vakinaiseen asuntoon. Tänä vuonna tapahtuman yhteinen teema on ”Kenelle kaupunki kuuluu”. Diakonissalaitoksen konserni on mukana Asunnottomien yö -kansalaisliikkeessä, joka koordinoi tapahtuman järjestelyjä valtakunnallisesti. Lue lisää osoitteesta asunnottomienyo.fi.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Robert KoskiProjektipäällikkö, Diakonissalaitoksen Tukialus-hanke
Puh:050 594 5293robert.koski@hdl.fiMinna KiviahoRinnekodit
Puh:050 502 7574minna.kiviaho@rinnekodit.fiJenni SarolahtiViestintäpäällikkö
Diakonissalaitoksen yleishyödyllinen toiminta (mm. nuoret, etsivä katutyö, paperittomat, kidutettujen kuntoutus, Itä-Euroopan liikkuva väestö, kansalaistoiminta)
Susanna KaajaViestintä- ja markkinointipäällikköDiakonissalaitos / Rinnekodit
Rinnekotien viestintä, erityisesti Asunto ensin- ja päihdepalvelut sekä lasten ja nuorten palvelut.
Kuvat
Diakonissalaitos on 155-vuotias säätiö, joka tekee rohkeasti työtä ihmisarvoisen elämän puolesta. Säätiö tarjoaa yhdessä siihen kuuluvan Rinnekodit-palveluliiketoiminnan kanssa vaikuttavia sosiaali- ja terveyspalveluita, jotka parantavat asiakkaiden arkea. Diakonissalaitos työllistää valtakunnallisesti 3200 henkilöä. Säätiö on yhteiskunnallinen yritys ja kannattava liiketoiminta on väline paremman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Diakonissalaitos
Diakonissalaitoksen toimintakertomus 2023 – uudistumisen vuosi29.4.2024 14:07:15 EEST | Tiedote
Vuonna 2023 myös Diakonissalaitoksen toimintaan vaikuttivat hyvinvointialueiden käynnistyminen, työntekijöiden saatavuus, sote-palveluihin kohdistuvat sopeutusvaateet, eriarvoisuuden lisääntyminen ja yleinen turvallisuustilanne. Kuluneen vuoden aikana veimme monta isoa muutoshanketta päätökseen ja reagoimme myös nopeasti yhteiskunnallisiin muutoksiin.
Hallituksen maahanmuuttoesitykset heikentävät työllisyysastetta ja vaikeuttavat kotoutumista25.4.2024 10:00:00 EEST | Tiedote
Diakonissalaitos on äärimmäisen huolissaan hallituksen lukuisista maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa koskevista kiristyksistä. Muutokset ovat haitallisia sekä matalapalkka-alojen työllisyysasteelle että eriarvoistumiskehitykselle. Esitysten vaikutuksia ei myöskään ole arvioitu riittävällä tarkkuudella.
Muistutuskutsu: Mediainfo 25.4.2024 klo 9: Maahanmuuttopolitiikka tiukentuu – mitä hallituksen esitykset tarkoittavat?24.4.2024 10:25:46 EEST | Kutsu
Hallitus kiristää merkittävästi turvapaikkapolitiikkaa ja maahantulijoiden asemaa. Esityksiä on käsittelyssä juuri nyt paljon, aikataulu on tiukka ja muutosten vaikutuksia on arvioitu ohuelti. Diakonissalaitos on kiristyksistä äärimmäisen huolissaan, ja siksi olemme pyrkineet tekemään esityksistä kokonaisanalyysin ja parhaimmillaan 5 vuoden päähän yltävät taloudelliset laskelmat. Kutsumme mediaa kuulemaan analyysin tuloksista tarkemmin torstaina 25.4. klo 9-10.
Mediainfo 25.4.2024 klo 9: Maahanmuuttopolitiikka tiukentuu – mitä hallituksen esitykset tarkoittavat?19.4.2024 12:57:53 EEST | Kutsu
Hallitus kiristää merkittävästi turvapaikkapolitiikkaa ja maahantulijoiden asemaa. Esityksiä on käsittelyssä juuri nyt paljon, aikataulu on tiukka ja muutosten vaikutuksia on arvioitu ohuelti. Diakonissalaitos on kiristyksistä äärimmäisen huolissaan, ja siksi olemme pyrkineet tekemään esityksistä kokonaisanalyysin ja parhaimmillaan 5 vuoden päähän yltävät taloudelliset laskelmat. Kutsumme mediaa kuulemaan analyysin tuloksista tarkemmin torstaina 25.4. klo 9-10.
Empatia lisää ymmärrystä ja vähentää eriarvoisuutta10.4.2024 12:28:48 EEST | Tiedote
“Onko empatia etuoikeus? Ketä kohtaan on vaikea tuntea empatiaa? Miltä empaattinen yhteiskunta tuntuisi?”, kysyy tänään Helsingin metroasemilla ja katukuvassa julkistettava empatiataiteilija Enni-Kukka Tuomalan videoteosten sarja.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme