Sosiaalibarometrin mukaan sote-uudistus on pannukakku – Nyt hallituksen budjettikuri vie hillotkin, Talentiasta arvioidaan

Sote-uudistus on toteutettu huonosti, sosiaalityöntekijät arvioivat Suomen sosiaali ja terveys ry:n (SOSTE) Sosiaalibarometri-kyselyssä. Kyselyyn vastanneista sosiaalityöntekijöistä noin puolet pitää sote-uudistuksen toteutusta huonona. Hyvänä tai melko hyvänä uudistusta pitää vain joka kuudes sosiaalityöntekijöistä.  

Kuntayhtymätaustaisista sosiaalityöntekijöistä noin kolmannes arvioi sote-uudistusta kielteisesti, kun muista sosiaalityöntekijöistä kielteisen arvion antaa lähes kaksi kolmesta vastaajasta. Sote-johtajista puolestaan noin puolet arvioi uudistuksen vähintään melko hyväksi ja noin viidennes negatiiviseksi.  

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian puheenjohtajan Jenni Karsion mukaan sosiaalibarometrin tulokset ovat hälyttäviä sekä samansuuntaisia Talentian viime kevään jäsenkyselyn kanssa. Talentian jäsenkyselyssä huhtikuussa noin kaksi kolmesta vastaajasta arvioi sote-uudistuksen vaikuttaneen omaan työhön negatiivisesti ja työhyvinvoinnin heikentyneen uudistuksen seurauksena.  

– Molempien kyselyjen tulosten pääviesti on, että sote-uudistus on toteutettu huonosti: sosiaalialan henkilöstöpula on pahentunut ja työntekijät ovat uupuneita. Sosiaalityöntekijät ovat pettyneitä uudistuksen tuloksiin ja hyvinvointialueille siirtymisen seurauksiin, Karsio arvioi. 

Sosiaalialan työntekijöiden asiakasmäärät ja työkuorma ovat kasvaneet, hyvinvointialueiden johtaminen ontuu ja sosiaalialalta vaihdetaan muihin töihin. Sote-uudistus ei ole tuonutkaan helpotusta sosiaalihuollon ahdinkoon, vaan ongelmat ovat jopa pahentuneet, vaikka ennalta sotesta uumoiltiin pelastusta ahdinkoon. Karsio huomauttaa, että hyvinvointialueet ovat olleet pystyssä vain yhdeksän kuukautta, joten lopullista arvioita uudistuksen onnistumisesta ei voida vielä tehdä. Moni asia on alueilla kesken. 

Valtion talousarvio lupaa synkeitä aikoja 

Tänään on julkistettu valtion ensi vuoden talousarvio. Hallituksen menoleikkauksilla toteuttama talouden tasapainottaminen tarkoittaa alijäämäisille hyvinvointialueille ja niiden asukkaille synkkiä aikoja.  

– Sosiaaliturvasta sekä sosiaalipalveluiden ja sosiaalialan järjestöjen rahoituksesta leikataan. Sosiaaliturvan leikkaukset tulevat lisäämään hyvinvointialueilla painetta ja kasvattamaan palvelutarpeita. Sosiaalialan järjestöjen tarjoama apu ja tuki vaarantuvat myös hallituksen suunnitelmien myötä. Muutokset kasvattavat tuloeroja ja pienituloisuutta, Talentian yhteiskuntavaikuttamisen johtaja Jenny Suominen arvioi. 

– Hallituksen päätös leikata jo valmiiksi aliresursoiduista ja kriisiytyneistä sosiaalihuollon palveluista osoittaa totaalista pelisilmän puutetta. Jos sote-uudistuksesta tuli pannukakku, niin hallituksen budjettikuri vie siitä viimeisetkin hillot, Talentian puheenjohtaja Jenni Karsio sanoo. 

Sosiaalialaa riivaavat rahoitusvaje ja henkilöstöpula

Yhdeksän kymmenestä sote-johtajasta arvioi SOSTE:n kyselyssä, että hyvinvointialueiden rahoitus ei ole riittävällä tasolla. Rahoitusongelmien pelätään jopa vaarantavan koko sote-uudistuksen onnistumisen. 

Neljä viidestä sosiaalityöntekijästä ja sote-johtajasta arvioi henkilöstön saatavuuden hyvinvointialueellaan huonoksi tai melko huonoksi. Vaikeus täyttää toimet pätevillä ammattilaisilla nähdään sekä sosiaalialan kentällä että sote-johdossa hyvinvointialueiden lähiaikojen selvästi suurimpana huolena.  

Kyselyyn vastanneiden sosiaalityöntekijöiden mukaan henkilöstöpula vaarantaa lakisääteisten palvelujen toteutumista ja heikentää palveluiden tasoa. Työmäärä kasvaa, kuormitus lisääntyy ja töitä joudutaan tekemään kiireessä. Samalla sosiaalipalveluiden laatu heikkenee ja uhkana on, että laadun lasku johtaa asiakasturvallisuuden vaarantumiseen ja lakisääteisten sosiaalitakuun velvoitteiden laiminlyöntiin. 

Satsauksia johtamiseen ja työhyvinvointiin tarvitaan 

Myös sosiaalialan johtaminen saa risuja SOSTE:n kyselyssä. Sosiaalityöntekijöistä kaksi viidestä pitää lähijohtamista huonona tai melko huonona. Hyvinvointialueen johtamisen arvioi puolestaan negatiivisesti, eli huonoksi tai melko huonoksi, noin puolet sosiaalityöntekijöistä.  

– Sosiaalialalle tarvitaan panostuksia paitsi johtamiseen, myös työkyvyn tukemiseen ja työolosuhteiden kehittämiseen, jotta työntekijät saataisi pidettyä hyvinvointialueilla. Nyt sosiaalialan korkeakoulutetut siirtyvät kasvavissa määrin muihin töihin, koska sosiaalialan työolot ovat monin paikoin heikot. Alan resursseihin, palkkaukseen ja vetovoiman kehittämiseen tarvitaan lisää satsauksia, Jenni Karsio arvioi.  

Noin kaksi viidestä sosiaalityöntekijästä arvioi SOSTE:n kyselyssä, että hyvinvointialue ei ole toistaiseksi onnistunut missään asiassa. Erityisen synkkiä vastauksia on tullut sellaisilta hyvinvointialueilta, joiden taustalla ei ole aiempaa kuntayhtymää. Hyvinvointialueiden palveluiden ja toiminnan pelätään huonontuneen uudistuksen myötä. 

Talentian puheenjohtajan Jenni Karsion mukaan sosiaalialan ammattilaisten huolet hyvinvointialueille siirtymisen negatiivisista vaikutuksista on otettava vakavasti ja alan pitovoimaan on tehtävä satsauksia, sillä laadukkaita sosiaalipalveluita ei ole mahdollista toteuttaa ilman hyvinvoivaa henkilöstöä.  

– Tällä hetkellä sosiaalipalveluihin suunnitellut leikkaukset uhkaavat entisestään pahentaa alan tilannetta. Olisi tärkeää ymmärtää, että kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin kohdistuvat leikkaukset eivät vähennä tulevaisuudessa sosiaalipalveluiden tarvetta, vaan päinvastoin lisäävät niitä. Leikkausten sijaan sosiaalialalle tarvitaan nyt panostuksia ja tulevaisuusinvestointeja, Karsio näkee.    

SOSTE:n Sosiaalibarometri perustuu 559:n hyvinvointialueen sosiaalityöntekijän sekä sote-johtajan vastaukseen. Kysely toteutettiin touko-kesäkuussa 2023, kun kokemuksia hyvinvointialueilta oli kertynyt reilut viisi kuukautta.