Suomen ympäristökeskus

Metsien alueellisella lisäsuojelulla merkittäviä ilmastohyötyjä

Jaa

Suomessa voitaisiin hillitä ilmastonmuutosta merkittävästi ja ehkäistä luontokatoa nykyistä paremmin, jos metsien suojelua lisättäisiin maakunnallisesti, kertoo Suomen ympäristökeskuksen koordinoima tutkimus. Metsien lisäsuojelun tarve on suurin useissa eteläisen Suomen maakunnissa.

Kuva: Adobe Stock
Kuva: Adobe Stock

Tutkimuksessa selvitettiin mallintamalla mahdollisuuksia saavuttaa Suomen hiilineutraaliustavoite sekä kansallisesti että alueellisesti. Tulokset osoittavat, että jos metsiä suojeltaisiin Suomen Luontopaneelin esittämän tavoitteen mukaisesti 10 prosenttia maakunnallisesti, saataisiin luontohyötyjen lisäksi merkittäviä ilmastohyötyjä. 

”Suojeltujen metsien hiilinielu olisi arviolta samaa suuruusluokkaa kuin kansalliset ihmisperäiset kasvihuonekaasupäästöt tehokkaiden päästövähennystoimien jälkeen vuonna 2050. Toisin sanoen metsien lisäsuojelulla aikaansaatava hiilinielu voisi yhdessä muiden maankäyttösektorin toimenpiteiden kanssa pitkällä aikavälillä kumota ihmisperäisten kasvihuonekaasupäästöjen vaikutukset”, sanoo tutkimusprofessori Martin Forsius Suomen ympäristökeskuksesta. Optimoitu metsien lisäsuojelu voisi siten edistää myös kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.

Tutkimuksen mukaan kasvihuonekaasujen nettopäästöissä, eli päästöjen ja nielujen erotuksessa, on suuria alueellisia eroja. Myös olemassa olevien suojelualueiden pinta-ala ja osuus maa-alasta vaihtelevat alueellisesti huomattavasti. Jotta Suomen Luontopaneelin esittämä tavoite suojella 10 prosenttia metsistä maakunnallisesti saavutettaisiin, tulisi suojelua lisätä erityisesti eteläisessä Suomessa. 

Luontokato ja ilmastonmuutos kytkeytyvät toisiinsa ja siten niitä kannattaa myös hillitä yhdessä. Metsät ovat hiilen varasto ja hiilinielu, joten niillä on keskeinen merkitys kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. ”Suomen metsien hiilivarastoja olisi mahdollista kasvattaa merkittävästi. Ne ovat myös osa ekosysteemitilinpitoa, joka on tulossa pakolliseksi EU-maissa. Nykyisten ja tulevaisuuden hiilivarastojen ja -nielujen laskennallinen taloudellinen arvo on huomattava”, Forsius muistuttaa.

null
Metsien lisäsuojelun tarve eri maakunnissa (vihreä alue) ehdotetun 10 prosentin suojelutavoitteen saavuttamiseksi. Suojelutason tarkastelussa ei ole eritelty metsä- ja kitumaita. Uudet potentiaaliset suojelualueet identifioitiin alueellisella priorisointimallilla. Syke


Tutkimuksessa tuotettuja aineistoja voidaan hyödyntää alueellisessa ilmastomuutoksen torjuntatyössä, maankäytön suunnittelussa ja luonnonsuojelussa.

Tutkijat toteuttivat työn strategisen tutkimuksen hanke IBC-Carbonissa ja sen yhteistyöhankkeissa. Tutkimuksessa huomioitiin EU:n monimuotoisuusstrategian mukaisia ja Suomen Luontopaneelin ehdottamia tavoitteita metsien lisäsuojelulle.

null
Metsäekosysteemien hiilivaraston (puusto+aluskasvillisuus+maaperä) arvioitu kehittyminen Suomessa eri hakkuuskenaarioilla nykyilmastossa. Harmaa alue indikoi potentiaalista maksimivarastoa epävarmuuksineen. NoHarv-skenaariossa oletetaan, että hakkuut lopetetaan kokonaan. Myös eri hakkuuintensiteettiä kuvaavien skenaarioiden tulosten epävarmuus on indikoitu. Pitkän aikavälin kehityksen ennustamiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia mm. satunnaisten tuhojen ennustamisen osalta, joita tässä tarkastelussa ei huomioitu. Syke

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

• tutkimusprofessori Martin Forsius, Suomen ympäristökeskus Syke, p. 0295 251 118, etunimi.sukunimi@syke.fi

• erikoistutkija Virpi Junttila, Suomen ympäristökeskus Syke, p. 0295 251 098, etunimi.sukunimi@syke.fi

• erikoistutkija Mikko Savolahti, Suomen ympäristökeskus Syke, p. 0295 251 595, etunimi.sukunimi@syke.fi

• yliopistotutkija Heini Kujala, Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, p. 02941 28829, etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Kuvat

Metsien lisäsuojelun tarve eri maakunnissa (vihreä alue) ehdotetun 10 prosentin suojelutavoitteen saavuttamiseksi. Suojelutason tarkastelussa ei ole eritelty metsä- ja kitumaita. Uudet potentiaaliset suojelualueet identifioitiin alueellisella priorisointimallilla.
Metsien lisäsuojelun tarve eri maakunnissa (vihreä alue) ehdotetun 10 prosentin suojelutavoitteen saavuttamiseksi. Suojelutason tarkastelussa ei ole eritelty metsä- ja kitumaita. Uudet potentiaaliset suojelualueet identifioitiin alueellisella priorisointimallilla.
Lataa
Metsäekosysteemien hiilivaraston (puusto+aluskasvillisuus+maaperä) arvioitu kehittyminen Suomessa eri hakkuuskenaarioilla nykyilmastossa. Harmaa alue indikoi potentiaalista maksimivarastoa epävarmuuksineen. NoHarv-skenaariossa oletetaan, että hakkuut lopetetaan kokonaan. Myös eri hakkuuintensiteettiä kuvaavien skenaarioiden tulosten epävarmuus on indikoitu. Pitkän aikavälin kehityksen ennustamiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia mm. satunnaisten tuhojen ennustamisen osalta, joita tässä tarkastelussa ei huomioitu.
Metsäekosysteemien hiilivaraston (puusto+aluskasvillisuus+maaperä) arvioitu kehittyminen Suomessa eri hakkuuskenaarioilla nykyilmastossa. Harmaa alue indikoi potentiaalista maksimivarastoa epävarmuuksineen. NoHarv-skenaariossa oletetaan, että hakkuut lopetetaan kokonaan. Myös eri hakkuuintensiteettiä kuvaavien skenaarioiden tulosten epävarmuus on indikoitu. Pitkän aikavälin kehityksen ennustamiseen liittyy merkittäviä epävarmuuksia mm. satunnaisten tuhojen ennustamisen osalta, joita tässä tarkastelussa ei huomioitu.
Lataa

Linkit

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Finnish Ecosystem Observatory makes nature data accessible to all22.4.2024 15:13:39 EEST | Press release

The significance of nature data in society has grown significantly in recent years, as decision-making often requires more accurate, up-to-date, and diverse information about nature. The Finnish Ecosystem Observatory project has responded to society's information needs by, for example, building the Finnish Nature Information Hub website. In addition, a group bringing together different organisations has been established to coordinate nature information.

Finlands ekosystemobservatorium gör naturinformationen tillgänglig för alla22.4.2024 12:50:17 EEST | Tiedote

Behovet av naturinformation i samhället har de senaste åren ökat kraftigt, eftersom beslutsfattande ofta kräver allt mer exakt, aktuell och mångsidig information om naturen. Inom ramen för det finska ekosystemobservatorieprojektet har samhällets informationsbehov bland annat mötts genom att bygga en gemensam och omfattande plattform, Luontotieto.fi. Dessutom har projektet lett till att en samordningsgrupp för naturinformation har bildats, vilket tidigare inte funnits i Finland.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye