Akava liittoineen esitti pääministerille ratkaisuvaihtoehtoja – työmarkkinakriisi on vältettävissä

– Jaamme hallituksen tavoitteen julkisen talouden vakauttamisesta ja työllisyyden edistämisestä, mutta suhtaudumme hallituksen työelämälinjauksiin kriittisesti ja osin erittäin torjuvasti. Ehdotamme hallitukselle ja muille työelämäosapuolille sopimisen tietä ja toivomme, että esittämiimme tasapainottaviin tekijöihin palataan mahdollisimman pian. Haluamme välttää sen, että epävarmuus lisääntyy ja luottamus heikkenee työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa laajemminkin, korostaa Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren.

Työlainsäädännön uudistuksiin tarvitaan tasapainottavia tekijöitä

– Olemme Akavassa valmiita tukemaan hallitusohjelmassa esitettyä uudistusten linjaa, kunhan esityksiin liitetään riittävä tasapaino. Yhteistyö ja vaikeidenkin kysymysten ratkaiseminen yhdessä toisi pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista kehittämiseen, Löfgren jatkaa.

– Samalla muistutamme, että tavoiteltaessa kestävää työllisyyden kasvua on panostettava työelämän laadun parantamiseen. Tarvitsemme lisää työpaikkoja, joissa työntekijät voivat hyvin ja ovat tuottavia, jotta voimme pidentää työuria, lisätä tehdyn työn määrää sekä sitä kautta ratkaista julkisen talouden kestävyyden ongelmaa, Löfgren painottaa.

– Hallituksen kaavailemat heikennykset työntekijän asemaan ja sosiaaliturvaan kytkeytyvät toisiinsa monin tavoin: esimerkiksi yksilöllisen irtisanomissuojan heikentäminen ja työttömyysturvan leikkaukset kohdistuvat osin samoihin ihmisiin. Sen vuoksi työlainsäädännön ja työttömyysturvan uudistamisen tavoitteita ja keinoja pitää tarkastella kokonaisuutena. Mielestämme pitää aloittaa nopealla aikataululla neuvottelut tasapainoisen ratkaisun löytämiseksi, Löfgren toteaa.

– Kun Suomen hallitus puhuu uudenlaiseen työmarkkinamalliin siirtymisestä, se ohittaa työrauhaa edistävät ja palkansaajia hyödyttävät tekijät. Vertailu esimerkiksi Ruotsin työmarkkinajärjestelmään ja työlainsäädäntöön ontuu, jos ei oteta huomioon kattavasti eri elementtejä. Neuvotteluja työnantajien ja työntekijöiden välillä Ruotsissa käydään tasapainoisemmassa asetelmassa ja työntekijöillä on tietyissä ristiriitatilanteissa tulkintaetuoikeus ja edustajansa yhtiön hallinnoissa. Lisäksi ennakoiva sovittelutoiminta tukee neuvotteluja ja sopimista ja tuottaa puolueetonta tietoa talouden näkymistä, Löfgren sanoo.

– Nostamme yhdessä liittojemme kanssa esiin erilaisia tasapainottavia elementtejä ja ehdotuksia muun muassa neuvottelujärjestelmän ja sovittelujärjestelmän kehittämiseen: tarvitaan lisää ennakoivuutta työriitojen sovitteluun ja puolueetonta palkkatilastointia sovittelijan toimiston yhteyteen. Esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden käyttö ilman perustetta on erityisen ongelmallinen muutosesitys hallitukselta. Monia esityksiä pyritään viemään niin kovalla kiireellä eteenpäin, että niiden hyötyjen, haittapuolten ja yhteisvaikutusten punnitseminen on mahdotonta, Löfgren huomauttaa.

– Tarvitsemme Suomessa meille sopivan nykyaikaisen ja toimivan työelämän. Sitä olemme valmiit rakentamaan yhteistyössä hallituksen ja muiden työmarkkinaosapuolten kanssa. Kaikkien etu on, että löydämme yhdessä ratkaisuja sen sijaan, että ajautuisimme kriisiin työmarkkinoilla, Löfgren painottaa.