Elinluovutus- ja siirtotoiminta ollut vilkasta kuluvana vuonna
Syyskuun loppuun mennessä Suomessa on hoidettu elin- ja kudosluovuttajia ja tehty elinsiirtoja enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Syyskuun loppuun mennessä elinluovuttajia on ollut 119, joka on enemmän kuin koko viime vuonna yhteensä.
”Jos tilanne jatkuu näin, tulee tästä vuodesta ennätysvuosi luovutusten ja siirtojen määrissä”, sanoo elinsiirto- ja maksakirurgian ylilääkäri Arno Nordin.
Luovutukset ovat mahdollistaneet tähän mennessä 255 munuaisensiirtoa, 21 haimansiirtoa ja 58 maksansiirtoa joista 4 lapsille. Sydämensiirtoja on tehty 14 ja keuhkojensiirtoja 21.
Vaikka elinluovuttajien määrä on kasvanut viime vuoteen verrattuna, elinsiirtoa odottavien määrä on myös kasvanut, joten elinluovuttajien tunnistaminen tehokkaasti on edelleen ensiarvoisen tärkeää.
”Siirtoa odottavien jonot eivät ole lyhentyneet, maksansiirtoa odottaa tällä hetkellä noin 27 henkilöä ja munuaisia noin 350–400 henkilöä”, kertoo Arno Nordin.
DCDD-toiminta ja sairaaloiden sitoutuminen elinluovutustoimintaan kasvaneiden määrin taustalla
Vuoden aikana on tehty 28 munuaissiirtoa DCDD-elinluovuttajilta (Elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen). Toiminta on käynnistymässä useissa HUSin yhteistoiminta-alueen sairaaloissa.
Viime vuoden lopussa julkaistiin Kansallinen elinluovutus- ja elinsiirtotoiminnan toimintasuunnitelma. Suomessa on valtakunnallinen porrastettu elinluovutustoiminnan organisaatio. Elinluovutussairaaloina toimivat kaikki Suomen yliopisto- ja keskussairaalat.
”Elinluovuttajien määrän kasvu osoittaa, että sairaalat ovat erittäin aktiivisia ja sitoutuneita elinluovutustoimintaan. Elinsiirto voi olla potilaalle ainoa hoitomuoto, jolloin aktiivinen elinluovutustoiminta on aivan keskeistä”, toteaa Arno Nordin.
Lue lisää:
Elinluovutus verenkierron pysähtymisen ja kuoleman toteamisen jälkeen on käynnistynyt Suomessa | HUS
Lisätietoja medialle:
Avainsanat
Tietoa HUSista
HUS Helsingin yliopistollinen sairaala on Suomen suurin erikoissairaanhoidon toimija. Osaamisemme on kansainvälisesti tunnettua ja tunnustettua. Yliopistollisena sairaalana tutkimme ja kehitämme jatkuvasti hoitomenetelmiämme sekä toimintaamme.
HUSissa saa vuosittain hoitoa lähes 700 000 potilasta. Meillä työskentelee liki 27 000 ammattilaista potilaiden parhaaksi. Vastaamme erikoissairaanhoidon järjestämisestä Uudellamaalla. Lisäksi meille on keskitetty koko Suomen ja Etelä-Suomen yhteistyöalueen monien harvinaisten ja vaikeiden sairauksien hoito.
HUS – Vaikuttavinta hoitoa
HUSin mediapalvelu palvelee mediaa ma–to klo 10–16, pe klo 10–15 numerossa 050 427 2875 tai sähköpostitse viestinta@hus.fi.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta HUS
Riktad screening kan förebygga farliga hjärnblödningar hos rökande medelålders kvinnor26.6.2025 08:58:18 EEST | Pressmeddelande
Enligt en undersökning utförd av finländska neurokirurger har till och med var tionde kvinna i åldern 50–60 år som röker ett hjärnaneurysm. En screening riktad till denna riskgrupp kan förebygga allvarliga hjärnblödningar.
Kohdennettu seulonta voi ehkäistä vaarallisia aivoverenvuotoja tupakoivilla keski-ikäisillä naisilla26.6.2025 08:58:18 EEST | Tiedote
Suomalaisten neurokirurgien tutkimuksen mukaan jopa joka kymmenennellä tupakoivalla 50–60-vuotiaalla naisella on aivovaltimopullistuma. Tälle riskiryhmälle kohdennettu seulonta voi ehkäistä vakavia aivoverenvuotoja.
Targeted screening may prevent dangerous cerebral hemorrhages in middle-aged women who smoke26.6.2025 08:58:18 EEST | Press release
According to a study by Finnish neurosurgeons, up to one in ten female smokers aged 50–60 have an intracranial aneurysm. Screening targeted at this risk group may prevent severe cerebral hemorrhages.
Arteriovenösa missbildningar i hjärnan orsakar sällan plötslig död utanför sjukhus24.6.2025 08:59:37 EEST | Pressmeddelande
En finländsk studie visar att arteriovenösa missbildningar i hjärnan (AVM) endast sällan leder till plötslig död utanför sjukhus. Överraskande nog visade sig epileptiska anfall vara en vanligare dödsorsak än hjärnblödningar.
Aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat aiheuttavatkin vain harvoin äkkikuolemia sairaalan ulkopuolella24.6.2025 08:59:37 EEST | Tiedote
Suomalaistutkimus osoitti, että aivojen valtimo-laskimoepämuodostumat (AVM) johtavat vain harvoin äkillisiin kuolemiin sairaalan ulkopuolella. Yllättäen epilepsiakohtaukset osoittautuivat yleisemmäksi kuolinsyyksi kuin aivoverenvuodot.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme