Suomalaiset matkailivat ulkomaille viime kesänä lähes yhtä paljon kuin ennen pandemiaa
Ulkomaan vapaa-ajanmatkailu elpyi kesällä 2023 lähes koronapandemiaa edeltäneelle tasolle. Matkoja tehtiin touko-elokuussa yhteensä noin 2,9 miljoonaa. Yöpymisen sisältäneitä matkoja oli 2,6 miljoonaa ja päivämatkoja tai -risteilyjä noin 0,3 miljoonaa.
Viroon matkattiin viime kesänä jo yhtä paljon kuin ennen pandemiaa. Touko-elokuussa Viroon tehtiin 0,7 miljoonaa vapaa-ajanmatkaa. Myös matkailu Ruotsiin oli kasvussa.
”Ulkomaanmatkailun suosio kasvoi vauhdilla jo kesällä 2022, kun matkustusrajoitukset lieventyivät, ja kesällä 2023 ulkomaanmatkailu kasvoi edelleen. Viime kesänä suomalaiset suuntasivat entistä enemmän myös kauemmas Eurooppaan”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Marianne Laalo.
Suomalaisia houkutteli erityisesti lämmin Etelä-Eurooppa, jonne ulkomaan vapaa-ajanmatkoista suuntautui joka neljäs. Matkat Etelä-Eurooppaan kasvoivatkin neljänneksen edelliskesästä.
Ylivoimaiset etelän suosikkikohteet olivat Kreikka ja Espanja. Molempiin maihin tehtiin enemmän lomamatkoja kuin edelliskesänä ja kesällä 2019. Yhteensä Kreikan ja Espanjan matkoja tilastoitiin kesällä 2023 noin puoli miljoonaa.
Pitkien eli yli kolme yötä kestävien matkojen osuus kasvoi yli 20 prosenttiaPitkistä ulkomaanmatkoista noin joka viides oli pakettimatka.
Kotimaanmatkailu väheni edelleen
Kotimaassa yöpymisen sisältäneitä vapaa-ajanmatkoja tehtiin touko-elokuussa 9,7 miljoonaa. Määrä laski selvästi jo toista vuotta peräkkäin.
Matkojen määrä putosi neljänneksen kotimaanmatkailun huippuvuodesta 2021, jolloin yön yli kestäviä vapaa-ajanmatkoja tilastoitiin noin 13 miljoonaa.
Kotimaanmatkailun väheneminen johtuu sukulais- ja tuttavavierailujen sekä mökkimatkojen hiipumisesta. Myös kotimaan vapaa-ajanmatkoihin liittyvät yöpymiset vähenivät.
”Mökkiyöpymisten määrä laski jo kesällä 2022, ja kesällä 2023 määrä putosi vielä viidenneksen edelliskesästä. Hotelleissa ja vuokramökeissä yövyttiin touko-elokuussa kuitenkin suunnilleen saman verran kuin edelliskesänä”, sanoo Laalo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Marianne LaaloYliaktuaariTilastokeskus
Puh:029 551 3496marianne.laalo@stat.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Tilastokeskus
Työpajankatu 13
00580 HELSINKI
Vaihde 029 551 1000
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tilastokeskus
Elinajanodotteet nousivat ennätyksiin vuonna 2024, Ahvenanmaalla eletään edelleen pisimpään17.10.2025 08:02:19 EEST | Tiedote
Elinajanodotteet nousivat niin miehillä kuin naisilla selvästi vuonna 2024, ja kaikkiaan lukemat olivat tilastohistorian korkeimmat, vahvistaa lopullinen tilasto. Vastasyntyneiden elinajanodotteet olivat pisimmät Ahvenanmaalla. Miehillä ne olivat lyhimmät Kainuussa ja naisilla Lapissa ajanjaksolla 2022–2024.
Asuntojen vuokrakehitys eriytyy suurissa kaupungeissa, pääkaupunkiseudulla vuokrat laskevat edelleen16.10.2025 08:01:20 EEST | Tiedote
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat heinä-syyskuussa koko maassa 0,1 % vuotta aiempaan verrattuna. Pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat 0,5 %, kun taas muualla Suomessa vuokrat nousivat 0,6 %. Vuokrat olivat pääkaupunkiseudulla laskussa jo toista neljännestä peräkkäin. Tämä on poikkeuksellista, sillä ennen toisen neljänneksen laskukäännettä vuokrat eivät olleet aiemmin laskeneet pääkaupunkiseudulla.
Islam kolmanneksi suosituin katsomusaine peruskouluissa – myös elämänkatsomustieto yhä useamman valinta15.10.2025 08:01:41 EEST | Tiedote
Islamin uskonto oli viime vuonna kolmanneksi yleisin katsomusaine perusasteen kouluissa. Islamin opetukseen osallistui viime vuonna 4,2 % alakoulujen eli vuosiluokkien 1–6 oppilaista. Yläkouluissa, eli vuosiluokilla 7–9, osuus oli hieman pienempi, 3,3 %.
Varhaiskasvatukseen osallistuneiden osuus nousi etenkin 6-vuotiaissa – paikkana entistäkin useammin päiväkoti9.10.2025 08:02:55 EEST | Tiedote
Varhaiskasvatukseen osallistuneiden osuus 1–6-vuotiaista lapsista nousi jo 80 %:iin vuonna 2024. Esimerkiksi vuodesta 2021 kasvua on kertynyt 6 prosenttiyksikköä. Perhepäivähoidossa olevien lasten määrä on viime vuosikymmeninä laskenut ennätystasoltaan alle kymmenesosaan, kun taas päiväkodit kokoavat koko ajan suuremman osuuden varhaiskasvatukseen osallistuvista.
Sukupuolten palkkaerot kaventuvat hitaasti – ja miehet hyötyvät koulutuksesta naisia enemmän2.10.2025 08:53:50 EEST | Tiedote
Korkeakoulututkinnon suorittaneiden miesten ja naisten väliset palkkaerot ovat tuntuvasti suuremmat kuin koko taloudessa kaikkiaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme