VATT: Ansioturvan lyhentäminen parantaa työllisyyttä – leikkausten vaikutukset kuitenkin vaihtelevat

Jaa

Ansioturvan keston leikkaukset ovat lyhentäneet työttömyysjaksoja Suomessa, vahvistaa VATT:n tuore tutkimus. Väitöskirjatutkija Heikki Korpelan tutkimustulos on linjassa VATT:n aiempien tutkimustulosten kanssa. Tutkimusten perusteella ansioturvan lyhennys vaikuttaa kuitenkin eri tavalla erilaisiin työttömiin.

TE-toimiston julkisivu

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan kestoa lyhennettiin vuosina 2014 ja 2017, molemmilla kerroilla sadalla etuuspäivällä eli 20 viikolla. Nykyisin yleisin ansioturvan pituus Suomessa on 80 etuusviikkoa. Alle kolme vuotta työelämässä olleilla ansioturvan pituus on 60 etuusviikkoa ja yli 58-vuotiailla 100 etuusviikkoa.  

Väitöskirjatutkija Heikki Korpelan tuoreet tutkimustulokset vahvistavat, että keskimäärin ansioturvan enimmäiskeston leikkaus vahvistaa työllisyyttä. Ansioturvan lyhentäminen vaikuttaa kuitenkin eri tavalla erilaisiin työttömiin. Vuoden 2014 leikkaus koski vain työttömiä, joilla oli vähän työhistoriaa. Tässä ryhmässä leikkaus ei vaikuttanut työttömyyden kestoon. Myöhempi leikkaus koski lähes kaikkia. Se lyhensi työttömyysjaksojen keskipituutta noin kolme viikkoa. Kumpikaan leikkaus ei vaikuttanut siihen, millaisiin työsuhteisiin työttömät työllistyivät.  

”Vuonna 2017 tehty lyhennys nopeutti työllistymistä jo työttömyyden alussa. Ilmeisesti osa työttömäksi jäävistä ottaa huomioon ansioturvan keston jo heti työttömyyden alussa. Näyttää siltä, että keskimäärin työtä haetaan ja otetaan vastaan alusta lähtien hanakammin”, sanoo Heikki Korpela. 

Myönteisten työllisyysvaikutusten lisäksi ansioturvan keston lyhentämisellä on myös huonoja puolia. 

“Vaikka työttömät keskimäärin työllistyvät nopeammin, kaikki eivät löydä työtä. Ansioturvan enimmäiskesto on tullut viime vuosina täyteen noin 10 000–20 000 henkilöllä. Ansioturvan enimmäiskeston käyttäviltä työttömiltä viimeisin lyhennys leikkasi nettotuloja keskimäärin 300–400 euroa kuukaudessa", Korpela sanoo. 

Aiemmassa VATT:n Tomi Kyyrän ja Hanna Pesolan tutkimuksessa havaittiin, että lyhyempi ansioturva nopeutti työllistymistä mutta johti lyhyempiin työttömyyden jälkeisiin työsuhteisiin niillä työttömillä, joiden viimeaikainen työssäolo oli ollut rikkonaista. 

“Lohdullista on, että uudessa tutkimuksessa tällaista kielteistä vaikutusta ei näkynyt työttömillä keskimäärin", Korpela sanoo. 

Lisätiedot: 

Heikki Korpela 

Väitöskirjatutkija 

Helsingin yliopisto 

Puh. +358 40 848 6022 

Sähköposti: heikki.korpela@helsinki.fi 

Avainsanat

Liitteet

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on taloustieteellisen tutkimuksen asiantuntijayksikkö. Teemme tieteellisesti korkeatasoista tutkimusta edistääksemme tietoon pohjautuvaa talouspolitiikkaa. Tutustu työhömme tarkemmin: https://vatt.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT

Tutkimus: Siirtohinnoittelua käytetään osana voitonsiirtoa monikansallisissa yrityksissä – yhteiskunta menettää verotuloja9.1.2024 01:00:00 EET | Tiedote

Monikansalliset yritykset käyttävät siirtohinnoittelua pienentääkseen verotaakkaansa, osoittaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkimus. “Tulokseni viittaavat siihen, että eniten sääntöjen vastaista siirtohinnoittelua tehdään suurissa yrityksissä sekä yrityksissä, joilla on veroparatiisiyhtiö”, sanoo tutkija Marika Viertola VATT:sta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye